Kaveri juo. Minä oon semmonen etten viitsi kattoa juomista enkä juuri olla kännääjien kanssa silloin kun ne on humalassa joten sanoin siitä sille. Olin mielestäni kohtalaisen asiallinen ja sanoin suoraan mitä ajattelin. Syntyi pitkä keskustelu (?), jossa oli toisinaan minun puolelta turhaa lipsumista rimanalituksiin (se kaveri ei itse sanonut yhtään täysijärkistä lausetta). No, se rupesi sitten uhkailemaan että sillä on semmonen "refleksi", että jos joku rupeaa "huutaan" sille, se voi tintata päin naamaa. Ei kai siinä muuten mitään, mutta kun se sattuu olemaan semmonen että se on harjoitellut jo kauan ju-jutsua, ja saisi minut varmaan aika kurjaan kuntoon jos sille päälle sattuisi. Kun siinä sitten juteltiin ja mietittiin, sain selville että kaveri on kiero kuin korkkiruuvi eikä pysty vastuulliseen ja järkevään keskusteluun juuri ollenkaan. Sen kotiväen kanssa voisi puhua jotain, mutta ne ovat vanhoillislestadiolaisia eivätkä pysty kovin järkevään jutusteluun itsekään, ja saattaisivat höseltää asiaa pahempaan kuntoon. Että olisiko jostain jonkinlaista tukea saatavilla, tai onko jotain hyviä kokemuksia miten voi kohdata alkoholistin / kieroilijan? Tässä on semmoinen juttu että itse saatan olla vähän läheisriippuvainen, mutta olen pyristelemässä siitä irti. Tämä että heitän kaverin paskat takaisin sen omille silmille, kuuluu asiaan. Olisi jotain sellaista tukea edes että voisi kertoa kuka saattaisi tietää asiasta jos tulee hengenlähtöongelmia. Kurjaa kun ei voi kääntää kaverille selkääkään pelkäämättä.
Sen olen huomannut että rauhallinen ja äärimmäisen järkevä keskustelu auttaa jotain. Minua itseäni on parannettu kieroilusta sillä tavalla. Siis että saatetaan ihmisen omia tekoja hänen silmiensä eteen, vaaditaan vastuuseen. "Sanasta miestä, sarvesta härkää".
Sen olen huomannut että rauhallinen ja äärimmäisen järkevä keskustelu auttaa jotain. Minua itseäni on parannettu kieroilusta sillä tavalla. Siis että saatetaan ihmisen omia tekoja hänen silmiensä eteen, vaaditaan vastuuseen. "Sanasta miestä, sarvesta härkää".
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoittamasi perusteella et ole tämän alkoholisoituneen ihmisen 'lähin lähimmäinen' ts. puoliso/lapsi/vanhempi.
Itselleni suuri ahaa-elämys tapahtui Al-Anon perheryhmässä. Se on alkoholistien läheisille tarkoitettu ryhmä, jossa keskustellaan pelkästään etunimillä ja keskustelut jätetään kokoontumispaikkaan. Turvallista ja rakentavaa.
Kipeimmässä kriisivaiheessa kävin tuossa ryhmässä ja sieltä mä olen oppimassa tyyneyttä elämääni. Ostin harmaakantisen 'Päivä kerrallaan' -kirjan, jossa on jokaiselle päivälle oma tekstinsä. Ohjelma opettaa hyvin elämään tyytyväistä elämää olosuhteista huolimatta.
'Loan' heittäminen takaisin alkoholisoituneen kasvoihin aiheuttaa kyllä yleensä vastareaktion ja sitä kautta aggressiivisuus hänessä lisääntyy. Hänellä on sisimmässään niin kovat syyllisyydentunteet, että hänen pitäisi päästä johonkin turvalliseen yhteisöön kohtaamaan omaa minäänsä. Siihen menee yleensä pitkä aika, ennen kuin hän siihen havahtuu. Kaikki siihen eivät pysty koskaan.
Jos läheisriippuvuus on sun ongelma, en usko, että Al Anon -ryhmässä pahastuttaisiin kovinkaan, jos kävisit siellä projisoimassa omia kokemuksiasi ryhmäläisten vastaaviin. Läheisriippuvuudesta on todella vaikea päästä irti. Puhun kokemuksen rintaäänellä. Katkeruutta vastaan yritän taistella kaikin voimin - Jeesus Kristus antaa voiman jokaiseen päivään. Iloa ja Valoa=)
Eikö sinne voi mennä myös alkoholistin ystävä ja läheinen.Itse olen tätä mieltä ja itse myös olen siellä käynyt ja apua saanut.
sekä AAL on hyvä myös niille joiden kotiolot ovat oudonpuoleiset...ei siis tarvi olla ollut lapsuuskodissa pelkästään alkoholi ongelmana vanhemmilla mutta jos olosuhteet ovat olleet häiriintyneet muulla tavoin.
kuten esimerkiksi minulla on ollut.ja kun ensimmäistä kertaa menin AAL-ryhmään en voinut kuin ihmetellä kuinka häiriintynyt on ollut lapsuudenkotini ja nyt ymmärrän omaa käyttäytymistä oikein hyvin.
on ihanaa että on apua saatavilla,se on kiitoksen arvoinen juttu!