Joskus aiemmin joku kysyikin pienen emotilan kannattavuudesta ja perustamisesta. Itellä peltoa n. 12 ha ja varsinaista luonnonlaiduntakin olisi jonkun matkan päässä talouskeskuksesta.Miten suurta emomäärää sivutoimisesti voisi tuossa pitää, jos vasikat vieroituksen jälkeen myyntiin/välitykseen? Valmista rakennusta emokäyttöön ei ole, mutta on kyllä sähkötolppia 50 kpl.Lähialueilla ei viljatiloja juurikaan ole ja mietinkin kuivikkeiden säästön takia jonkunlaista makuuparsihallia emoille.Siis yksi seinä auki ja makuuparret takaseinälle. Onko kokemuksia ko.tyyppisestä rakennuksesta? Rotuna hf ja aa todennäköisimmät vaihtoehdot. Hc:lla luultavasti jo liian kallis harrastus...Ja onko yleensäkään järkeä alkaa koko hommaan,peruskoneet on ja tallissa on pari hepoa, niin että eläinten sitovuus on sikäli jo tuttua.Nyt on pelloilla viljelty pääasiassa heinää.Pyöröpaalainta ei ole eikä niittomurskainta, niin että rehunteko varmaan urakoitsijalle. Peltoa olen kysellyt lisää ja 10 ha vois saada lisää lähiaikoina.Intoa asialle kyllä olisi ja kursseja ja koulutustakin hankittuna, mutta kun tuo homman järkevyys pitäisi saada selville juuri toisten käytännönkokemuksien kautta.Laskelmat saa kyllä yleensä näyttämään sellaisilta kuin laskija haluaa...Päivätyö on muulla alalla yrittäjänä, mutta sieltä ei voi taloudellisia panoksia viljelypuolelle laittaa. Kokeneet ja kokeilleet kommentoikaa!
Taas emolehmäneuvoja?!
agronaatti
183095
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos oletetaan, että luonnonlaitumet riittäisivät koko kesäksi ja pelloilta (12 ha)otettaisiin vain talviajan rehu, niin HC karjaa voisi olla ehkä noin 40 eläintä. Muita brittirotuja ehkä hiukan vähempi määrä, koska syövät hiukan enemmän.
Meidän toinen HC porukka pääsee paalujen varaan rakennettuun pieneen katokseen, jossa on yksi seinä. Kolmelle eläimelle on tähän mennessä riittänyt kolme paalia olkea. Olennaista on se, että ruoka tarjoillaan vaikka kiertävässä ruokapaikassa eri puolilla peltoa, niin lantakin kertyy makuupaikan ulkopuolelle. Jos taas ruoka on katoksessa, niin kuivikkeiden kulutus kasvaa merkittävästi.
"Hc:lla luultavasti jo liian kallis harrastus..."
Mitä mahtaakaan tarkoittaa?? Ei toki ole mitenkään sopivin valinta jokaiselle, mutta hieman viitseliäisyyttä markkinointiin ja lihan myyntitulot ovat eri tasolla, kuin ison teurastamon tilitykset. Muuten helppo rotu aloittelijallekin ja jos into ei riitäkkään, niin eläinten myynnin jälkeen ei juuri mitään jää jäljelle. Tervetuloa käymään katsomassa, jos täälläpäin liikut.
Toki nuo kaksi muutakin ovat OK. Sellaista tosin "pataljoonan hevosmiehet" kertovat, että HF olisi nuosta kahdesta muusta rauhallisempi. Luonnonlaidun käytännössä karsii mannermaiset rodut pois.
Taloudellinen tulos riippuu paljon tukialueesta, mutta itse olen omaan tulokseemme tyytyväinen. Tuntipalkkoja ei tosin kannata liikoja laskella, mutta jos peruskoneet on (=etukuormaintraktori), niin siitä vain kokeilemaan.
"Olennaista on se, että ruoka tarjoillaan vaikka kiertävässä ruokapaikassa eri puolilla peltoa, niin lantakin kertyy makuupaikan ulkopuolelle."
Mitähän ne ympäristöviranomaiset tuosta sanoo?
Ittekki ruokin tollai vanhaan hyvään aikaan, mutta ny paukkuu sanktiot jos tekee tollai.
on riittävästi. Suppeassa jaloittelutarhassa pitää olla umpipohja ja valumasäiliö ja lanta pitää kerätä. Laajassa jaloittelutarhassa saa olla tavallinen maapohja. Tässä rajana on se 20 neliötä/eläin.
Käytännössä alaa saisi olla vähintään 10 aaria/eläin. Tilallamme tehtiin ympäristötarkastus ja ei siinä ainakaan ilmennyt mitään ongelmia.
Suojaetäisyydet kiertävän ruokintapaikan tapauksessa taisivat olla vesistöön 100m ja valtaojaan 20m. Löytyy jostain säädöskokoelmasta.
Kommentti... http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=1500000000000141&posting=22000000018604599
Aika paljon emoja kyllä ruokkii 12ha sadolla jos viljely onnistuu. Luin tuon agraarikonsultin kirjoituksen roduista ja täytyy sanoa, että Moderni Hereford ja Angus ovat edelleen IN.
Mannermaiset rodut ovat jalostuneet aivan liian suuriksi. Yli 800 kilonlehmä ei tuota mitään ja liiallinen lihasmassa lehmällä altistaa poikimavaikeuksille.
Parhaiten jalostuksessa on ehkä onnistunut Angus. Parhaat n.550kg lehmät vieroittavat yli 350 kg vasikoita ja teurasluokitukset ovat U:ta. Ei pärjää kannatuksessa 950 kg charolaislehmä millään. Rehua kuluu laskennallisesti yli 30% enemmän ja poikimavaikeudet ovat ihan eriluokkaa(kuolleisuus). Tosin Pohjoisamerikasta saa jo nykyään kohtuullisen kokoisia ja selkeästi emo-ominaisuuksiltaan parempia linjoja.
Tosiasia on että teurastamoja ei kiinnosta kuinka paljon rehua eläimen kasvatukseen kuluu, kunhan lihasmassaa saavat mahdollisimman paljon. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan eniten lihaa per kulutettu rehumäärä saatiin kuitenkin brittiroduilla(Hereford), kun otettiin huomioon myös emon rehunkulutus. Joku kerran sanoi minulle, että angukset on hyviä EU-tuki rotuja, kun niitä voi pieninä pitää niin paljon "hehtaarilla", Vaikka juuri suuret ranskalaiset enemmän hyötyvät halvasta EU heinästä. Charolee olisi erinäköinen rotu, jos Ranskassa ei saataisi 1000€/ha tukea......
Perustella tuota asiaa sillä että näillä keveillä emoroduilla ei ole juurikaan jalostueläinmarkkinoita (yleisestiottaen) jos haluaa erikoistua ja saada lisäarvoa eläimille niin silloin hän on oikeassa. Jalostustilathan myyvät vanhatkin (4-6v) emot elävinä ja silloin saa kauppahinnassa myös suuren koon ulosmitattua.
Muistaa täytyy se että edullisin rehu ei ole missään tilanteessa emoille heinä. >Oljet (ilmaisia) ja vilja (tai viljapohjaiset) energiaksi!
Heinä syötetään paremmin tuottaville ratsuille
Heinästä saa tukea, tai voi laskuttaa korjuusta. Oljen korjuusta juuri kukaan ei halua maksaa, että kyllä se heinä on olkea halvempaa, samoin vilja (ostettuna) on rehuyksikköhinnaltaan halvenpaa. Tottahan on tiloja joissa "omat työt" eivät maksa mitään, mutta itse lasken oman korjuun kustannuksen samalla hinnalla kuin on rahtiveloitukseni.
Siitoseläimistä voi sanoa senverran, että tällä hetkellä ainakin Angukset viedään käsistä, lieneekö kasvattajat huomanneet rodun vaatimattomuuden ja hyvät emo-ominaisuudet, jotka korostuu silloin kun eläimiä on enemmän kuin muutama.
Suurten rotujen ns. hyvä menekki johtuu juuri teurastamojen aivopesusta. Nyt on tullut paljon uusia emotuottajia alalle ja teurastamon konsultit puhuvat monesti puutaheinää(ainakin omalla kohdalla) ja myös monet tekevät rotuvalinnan vain kasvutulosten mukaan.
Pitäisi ottaa kokonaisuus huomioon ja myös miettiä risteyttämisen tuomia etuja. Pohjoisamerikassa suurten rotujen keskikoko pienenee jatkuvasti ja nyt kun maissinhinta on ennätyskorkealla on helppohoitoisten ja vähäruokaisten rotujen suosio jälleen kasvussa.
Kun eläinmäärät tiloilla tulevat kasvamaan alkaa hyvät emorodut kasvattamaan suosiotaan täälläkin ja kauppa käy. Hyvä ja kannattava emo vieroittaa omasta elopainosta 50-60%, poikii helposti joka vuosi, hoitaa vasikkansa hyvin. Lihapuolen tuloksilla on loppujen lopuksi pieni merkitys, sillä erot yllättävän pieniä.
Täytyy kyllä myöntää että hevosihmiset maksavat ihan mitä vain heinästä......
tai sitten kirjoittaja on jostakin kuusamo tason yläpuolelta missä ei viljanviljelijöitä ole nimeksikään? Se ei ole heikkous vaan ominaisuus.
Tällähetkellä kun emopuoli on taas imussa (hyvät tuet, myös eläinaineksen hankintaan) menee lypsypaikoistakin hyvää hintaan risteytyshiehot, parenpaan kuin puhtaat kohtuusukuset ay:t.
Mutta selvennä miten voi 40-80 euron heinäpaali olla edullisenpi kuin pihaan tuotuna ostettu hyvälaatuinen 10 e olkipaali ja viljaa saa 120 €/tn rajattomasti?
täälläpäin sai vielä toissavuonna säilörehua 8€/paali.Parhaat puhujat ilmaiseksi....
johan paalin teettämisen kustannukset on s-rehulla 12-18 euroa kpl. Ja tuolla hevospuolella (kuopio-kokkola eteläpuolell) maksettu ainakin koko euroajan 45-70 euroa paikasta riippuen.
Tarkoitin lähinnä oman tuotannon hintaa. Jos esimerkiksi sopimuskorjuusta laskuttaa 100 euroa hehtaarilta ja sato 10 paalia, niin kustannus on silloin ehkä 13 euoa paalilta miinus 10 euroa, eli jää 3 euroa. Olkipaalin paalauskulu vaikka kuusi euroa ja säilytys 3 euroa, niin kustannus on kolminkertainen, aukeaako? Omalta pellolta korjattuna heinän hinta saattaa olla plussan puolella jopa 50 euroa paalilta!
Normaalisti ostan pari-kolmesataa paalia vuosittain ylivuotisia heiniä viiden euron keskihinnalla, mutta nythän on poikkeuksellinen heinävuosi ja hinnat pilvissä, joten en osta ollenkaan. Viljaa sai vielä puintikaudella ostaa 70 euron tonnihinnalla vapaasti, joten ei ole lähiaikoina tarkoitus puittaa jyvääkään, vaan kaikki menee paaliin.
Suomi on täynnä ns. EU-heinän tuottajia. Viljelyyn ei panosteta muutoin kuin sato korjaamalla(tuki ehdot vaativat). Heillä itsellä ei ole rehulle tarvetta ja peltojen reunat täyttyivät tarpeettomilla paaleilla. Monet suuret emotilat keräilivät tätä rehua yleensä 8-15€/paali. Tällä rehunhinnalla saa kyllä vähän isompikokoisenkin emolehmän pidon kannattamaan.....Tänä talvena tosin hinnat ovat aivan jotain muuta.....niin ja herefordit ja angukset viedään kuulemma käsistä.....
Täällä etelässä rehu ei saa maksaa Anguksillekkaan tuota viittätoista euroa paalilta, jos meinaa ittekki elää.
Parikymmentä emoa tarvitsee paalin rehua ja olkipaalin kuivikkeeksi päivittäin, eli vajaat 20 paalia emoa kohti kumpaakin vähennettynä tietysti mahdollisella laiduntamisella. Rahassa rehut siis vajaa 300 ja oljet vajaa 200, eli yhteensä reilut 450. Jos sonnivasikasta saa 750 ja lehmäsestä 450, niin vasikkatuotto 90 prossan saannolla 540 ja tuet täällä B-alueella yhteensä vajaat 200 ja ensivuonna enää puolet siitä. Bruttotuotto siis tänävuonna 740 ja ensivuonna noin 650. noista kun vähentää rehut(450), kivenniset(20), vesi, sähkö, rekisteröinti ynnämuut (ehkä 50), niin rakennuksille ja omalle sekä konetyölle ei kyllä löydy katteita edes laskutoimituksilla!
Ps. Onneksi eloeläinkauppa käy, niin saa kustannuksia pois eläimiä vähentämällä.
Helppoa ei rahanteko emolehmillä ole. Tuki politiikka ei todellakaan suosi emonpitoa siellä etelässä. Teillähän on onneksi melkein tuplaten parempi tilatuki. Ei tarvitse tapella näiden mullien kanssa, kuten myö täällä jos halutaan saada maatalous edes jotenkin kannattamaan:-)
Ihan vaan uteliaisuutta kysyn että mitä nuo rotunimet oikein tarkoittaa tai nuo lyhenteet, mitä rotuja
Liharotuja
Brittirodut
HF Hereford
AB Aberdeen Angus tai pelkästään Angus
HC Highlandcattle, Ylämaankarja
Mannermaiset rodut
CH Charolee
SI Simmental
LI Limousine
Tässä nopeimmin mieleen tulevat...
Katso faban sivuilta lisää tietoa.
Odotas niin käyn katsomassa linkin....
laite ei toiminutkaan. Katso faba ja liharodut googlella...