Dieselmoottori olisi saanut jäädä keksimättä. Se ei ole lainkaan ympäristöystävällinen ratkaisu, vaikka konservatiiviset dieselaktivistit niin väittävät. Dieselmoottorin kehitykseen on palanut paljon työtunteja ja suunnittelijoiden työmatkoissa on palanut paljon polttoainetta. Nykyisillä polttoaineiden hinnoilla dieseleillä pitää ajaa enemmän kuin 20tkm vuodessa, että dieselveron osuus tulee dieselautolla ”tienattua”. Siitä johtuu, että ”nokivasaramiehet” ajavat paljon turhaa ajoa ja saastuttavat ympäristöä. Dieselin käyntiääni on hyvin karkea ja osoittaa sen vanhanaikaisuuden verrattaessa esimerkiksi sivistyneeseen Ladan kuusitoistaventtiiliseen ottomoottoriin. Olen itse joutunut ajamaan dieselautolla ja niiden alavääntö on ihan onneton. Auto on sammunut liikkeellelähdössä. Kehittyneen ottomoottorin, kuten Ladan, alavääntö on vahva ja liikkeellelähdöt helppoja ja ympäristöystävällisiä. Kaikkein vastenmielisin on turboahtimella varustettu dieselmoottori. Kun huomattiin dieselmoottorin tehottomuus niin asiaan haettiin ratkaisua turboahtimella. Rikkoontuessaan se on tosi kallis. Nykyään dieselautoissa joudutaan käyttämään lisälämmittimiä talvella ja niille pitäisi olla myös haittavero.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
ei saa dieseliä,
happamia on pihlajan marjat sanoi kettu tilhille, kun ei niihin ylettynyt.
esimerkiksi rakkaassa Italiassa Dual Fuel moottorilla. Voidaan ajella ympäristöystävällisesti kaasulla. Ja se ei enää sitten olekaan hilavitkutin.
asiaa.
Reiskallamme ei oikein tuo huomiokyky ole kohdallaan.
Diesel-auton hän tuomitsee täysin hyödyttömäksi, vaikka hänenkin mainitsemansa ongelman (vaadittava vuotuinen ajomäärä > 20tkm) ydin ei ole itse auto, vaan Suomen valtion perimä diesel-vero.
Ja jopa Reiskan parjaaman lisälämmittimen kanssa nykyiset diesel-autot ovat kokonaistaloudellisempia ja lämpimämpiä ladaan verrattuna.
miljonia ja taas miljoonia ennen kuin se diesel alkaa olemaan edullisempi kuin lada
Riippuu tietysti minkä auton ostaa. Hummer tai kallimman puoleinen Mersu varmaankin tulee ladaa kalliimmaksi, mutta esim farmari Golf diesel koneella on ladaa edullisempi noin 30tkm vuodessa ajettuna.
Ja kun joutuu ajamaan vuodessa melkein 50tkm, eli niin ei tarvitse kahdesti miettiä ajaako bensa- vai diesel-koneella.
Mutta jos olet noin varma ladan edullisuudesta vaikka juuri Golfiin verrattuna, pystyt sen varmaan meille myös laskemalla osoittamaan.
Kerrankin Lada-palstalle sentään koitettu saada kunnollinen teksti. Hyvä niin. Mutta pientä tarkistamista se ehkä kuitenkin vaatii.
"Dieselmoottori olisi saanut jäädä keksimättä." - Kannattaa ehkä miettiä millaisella kalustolla, ja millaisilla päästöillä Reiskan ruisleipä saapuisi kauppoihin ilman dieselmoottoria
"Se ei ole lainkaan ympäristöystävällinen ratkaisu, vaikka konservatiiviset dieselaktivistit niin väittävät. Dieselmoottorin kehitykseen on palanut paljon työtunteja ja suunnittelijoiden työmatkoissa on palanut paljon polttoainetta." - Dieseleitä on ollut markkinoilla 1900-luvulta saakka. Silloin tuskin on vielä insinööritkään pahemmin ajelleet ottomoottoreilla työpaikoilleen.. Muutenkin järjetön ajatus, että jonkin tuotteen paremmaksi kehittäminen olisi jotenkin sopimatonta taikka haitallista!
"Nykyisillä polttoaineiden hinnoilla dieseleillä pitää ajaa enemmän kuin 20tkm vuodessa, että dieselveron osuus tulee dieselautolla ”tienattua”." - Aivan, mutta tämä ei ole dieselkoneen vika, eikä bensamoottorin ansiota, vaan johtuu puhtaasti verotuksellisista seikoista.
"Dieselin käyntiääni on hyvin karkea ja osoittaa sen vanhanaikaisuuden verrattaessa esimerkiksi sivistyneeseen Ladan kuusitoistaventtiiliseen ottomoottoriin." - Niin, kuusisylinterinen dieselkone alkaa jo pitää melko mukavaa ääntä. Tosin ehkä se äänessä häviää perinteisille bensamoottoreille, mutta melko pieni seikka ainakin omasta mielestäni.
"Olen itse joutunut ajamaan dieselautolla ja niiden alavääntö on ihan onneton." Tämä ei ollut siis nykyaikainen dieselauto, joten hyvinkin mahdollista. Kirjoituksessasi ikävästi sekoittuvat uudet ja vanhat dieselit, mitkä ovat kuin eri planeetoilta.
"Nykyään dieselautoissa joudutaan käyttämään lisälämmittimiä talvella ja niille pitäisi olla myös haittavero." Miksi lisälämmittimelle pitäisi olla haittavero? En ymmärrä. Ei se dieselmoottori kuluta siltikään niin paljoa polttoainetta kuin bensakone, oli siinä lämmitin päällä tai ei. Vrt. että bensamoottori tuottaa kesällä paljon enemmän hukkalämpöä (mitä ei tule ilmaiseksi mistään, siis kuluttaa turhaan polttoainetta), eli siis bensa-autoille kesäksi haittavero?
Ja muutenkin voisi todeta, että väitteet dieselmoottorien suurista päästöistä voidaan unohtaa, kunhan dieselautoissa yleistyvät hiukkassuodattimet. Sen jälkeen dieselistä on eliminoitu suuret hiukkaspäästöt, ja diesel on kokonaisvaltaisesti ympäristöystävällisempi kuin bensakone!
Olivat suhteellisen uudenaikaisia, koska eräs niistä oli Mazda 3 (vuosi 2005). Siinä oli 1.6 turbo dielel. Myöhemmin oli myös 2005 mallinen Ford Focus. Opel Merivakin mahtui ajoon. Siinä oli aataminaikuinen 1.7CDTI. VW Passat (viimeisin korimalli) 1.9TDi oli kuukauden päivät 2005. Että kyllä ajotuntumaa löytyy.
Hessu pystyi hyvin kumoamaan nuo hataralla ohjalla olleet väitteesi 6-0. Sorry vaan.
1.Edellisessä kommentissani vastasin Hessun oletukseen, että olisin ajanut vanhanaikaisilla dieseleillä. Eli oletus oli väärä.
2.Kaupan jakelu suoritetaan isommalla kalustolla kuin henkilöautolla. Kuorma-autoon diesel on omiaan.
3.Dieselmoottorin kehitykseen on panostettu todella paljon viimeisen 15 vuoden aikana. Vanhempi väki muistaa dieselmersun perät, jotka olivat sysimustia. Dieselin maine kylmäkäynnistyvyydessä oli onneton. Diesel oli patalaiska. Kehitystä on noilla rintamilla tapahtunut ja se ei ole tapahtunut itsestään. Eli kehityksen vuoksi luontoa on saastutettu.
4.Hessu myönsi dieselin karkean käyntiäänen. Kertoi kuusisyliterisessä dieselissä sen olevan lähempänä bensakonetta. Kuinka monella on 6-sylinterinen diesel Suomessa? Muutamalla hassulla prosentilla.
5.Dieselin hiukkaspäästöt ovat olemassa Suomessa pitkään vanhan autokannan vuoksi. Eli vanhalle dieselille suuri haittavero.
6.Kovilla pakkasilla joudutaan dieselilä käyttämään lisälämmitintä ajon aikana ja muun muassa taksikuskit käyttävät käyttävät lisälämmitintä, joka nostaa pa-kulutusta. Lisäkulutus ei sisälly auton ilmoitettuun päästöön.
En halua kilpailla Hessu kanssa tai kenenkään muunkaan kanssa. Haluan kirjoittaa omat ajatukset ja käydä keskustelua. Mirkakin voi kertoa oman näkemyksen. Näin syntyy keskustelupalstan nimen mukaisesti keskustelua.
"Edellisessä kommentissani vastasin Hessun oletukseen, että olisin ajanut vanhanaikaisilla dieseleillä. Eli oletus oli väärä." - Vaikka oletkin noilla aikaisemmin mainitsemillasi autoilla ajanut, niin se on kuitenkin fakta, että niissä on suurempi alavääntö kuin missään Ladassa! Ehkä alavääntö voi tuntua huonommalta, jos on johonkin tottunut (esim. Ladaan), mutta kun katsotaan vääntökäyrää, auton teho/painosuhdetta, niin aivan takuuvarmasti nykyaiset dieselit hakkaavat bensa-Ladat! Joten faktat faktoina, ja tunneasiat erikseen..
"Eli kehityksen vuoksi luontoa on saastutettu." - On aivan varmasti dieselin kehityksen vuoksi saastutettu luontoa, mutta kuinka paljon tämä kehitys tuleekaan säästämään luontoa? Kaikki dieselmoottorien kehitys auttaa niin raskat kuin kevyttäkin liikennettä! Ja jo nyt ollaan päästy siihen tilanteeseen, että diesel saastuttaa vähemmän kuin bensa (hiukkassuodattimella), niin eikö bensanmoottorien kehitys pitäisi lopettaa?
"Dieselin hiukkaspäästöt ovat olemassa Suomessa pitkään vanhan autokannan vuoksi. Eli vanhalle dieselille suuri haittavero." - Niin tai jos taas järjen kanssa ajattelisi, niin vanhoille saastuttaville dieseleille haittavero, ja uusille dieseleille pieni vero (siis myös pienempi kuin uusille bensakoneille, koska saastuttaa vähemmän). Siis verokannustimilla autokanta uudeksi ja ympäristöystävälliseksi!
"6.Kovilla pakkasilla joudutaan dieselilä käyttämään lisälämmitintä ajon aikana ja muun muassa taksikuskit käyttävät käyttävät lisälämmitintä, joka nostaa pa-kulutusta. Lisäkulutus ei sisälly auton ilmoitettuun päästöön." - Mutta tämä henkilöauton lisälämmitin kuluttaa maksimissaan muutamia desejä polttoainetta tunnissa! Tämä laite on siis ainoastaan silloin päällä kun tarvitaan. Ja kyllä tämä kulutus näkyy kokonaiskulutuksessa (joka on silti pienempi kuin bensa-autolla). Tämä lisälämmitin käyttää samaa polttoainetta kuin autokin, joten tästäkin tuhlailusta on maksettu jo pa-vero, jota voidaan pitää myös eräänlaisena haittaverona. Mutta mites bensa-auton ylimääräinen lämmön tuotto kesällä? Siis edelleenkin toistan teesini: bensa-autoille 20c keleille haittavero liian isosta hukkalämmön (turhan bensankulutuksen) tuotosta
No vaikea sanoa, millaista ajotuntumaa löytyy nm. ReiskaS:ltä, koska dieseleissä on selvästi parempi vääntö kuin bensa-autoissa. Tehokin on nykyään bensa-autojen luokkaa.
Aivan uskomattomia väitteitä ReiskaS:lla, koska juuri vääntö on ollut aina parempi dieseleissä kuin bensa-autoissa.
Mitä tulee dieseleiden saastuttavuuteen, niin nehän ovat hiukkassuodattimella varustettuna ympäristöystävällisempiä kuin bensa-autot.
Reiska avautui dieseleiden lisälämmityksestä, jolla hän ilmeisesti viittasi ns. webastoon. Ilmeisesti Reiskalta on jäänyt ymmärtämättä se, että diesel-moottorin hyötysuhde on niin suuri, että siitä ei synny hukkalämpöä toisin kuin bensa-autoista.
Vielä siitä väännöstä sen verran, että Mazda 3 1,6 Turbodieselin vääntö on 235 newtonmetriä ja tehoa on 110 hv. EU-normien mukainen yhdistelmäkulutus sadalla kilometrillä on 5,0 litraa.
Lada joutuu tyytymään n. 86 hevosvoimaan, 137 Nm:iin ja 7,7 litran EU-yhdistelmäkulutukseen. Ja Mazda 3:n massa on tuskin kovin paljoa suurempi kuin Ladan.
Eli kumpi nyt olikaan 1) ympäristöystävällisempi ja 2) vääntävämpi? Taisi se Mazda olla...
on tunnettu tosiasia, varsinkin pienemmissä dieseleissä. Kylla minäkin taulukkoja osaan lukea. Sattuu vaan olemaan omakohtaista kokemusta 75-110hv dieseleistä. Jos et usko tuota alavääntöjuttua, niin näpyttele googleen maagiset sanat: heikko alavääntö niin johan tulee osumia. Mitä tulee Mazdan kulutukseen, niin valmistajan ilmnoittama on muuta kuin todellisuus.
Osaa ne venäläsetkin kusettaa. Tai nehän ne vasta osaavatkin. Lada kuluttaa siis ilmeisesti kaupunkiajossa 15 litraa/100km?
Dieseleiden vääntömomentin maksimi saavutetaan useimmiten 2000 rpm tuntumassa, sanoi keskustelupalstat mitä tahansa. Lada on tyypillinen kierroskone, eli vääntömaksimi saavutetaan jossain 4000 rpm:n tuolla puolen.
Tämän ajan länsiautojen massa on kasvanut vuosi vuodelta paremman varustuksen myötä, joten voi olla, että jotkut eivät pidä dieselin alavääntöä riittävänä. Siitä ei kumminkaan pääse yli eikä ympäri, että dieselin vääntö on jotain ihan muuta kuin bensakoneen.
Viimeisin uuden polven diesel, jota olen ajanut tuossa syksyllä oli juuri markkinoille tullut Opel Corsa vm. 2007 (1.3 CDTI). Mahtavan helppo ajella kaupunkiliikenteessä ja maantiellä eikä heikosta alaväännöstä ollut tietoakaan. http://www.opel.fi/action/go?page=corsa_technical&cntryCd=FI&langCd=fi&webSiteId=GBPFI#2
Tuntuukin siltä, että ReiskaS ei todellisuudessa itse ajanut lainkaan nykypolven dieseleillä vaan lukee teknisiä tietoja kuin piru Raamattua. Ja tulkitsee niitäkin harvinaisen huonosti. Kaikkien huvittavinta on, kun hän pitää Ladaa mittapuuna. Se kertoo kaiken ymmäryksen tasosta.
...joidenkin dieseleiden vaatimaa tarkkuutta liikkeellelähdössä? Jotkut vehkeet on ilmeisesti nokipölläysten pelossa säädetty tyhjäkäynnin tuntumassa sen verran pienelle syötölle, että ne vaativat kytkintä nostettaessa "tarkkaa varvasta" etteivät sammu.
Kunhan nykynakun saa tönäistyä liikkeelle ja ahtopaine ehtii hiukankin nousta (mihin ei paljon vaadita nykyisillä muuttuvageometrisilla turboilla) niin vääntö onkin sitten samantehoiseen vapaastihengittävään bensakoneeseen verrattuna selvästi parempi.
Olipa tuossa peräkkäin käytössä kaksi samanmerkkistä ja -painoista, samanikäistä autoa, bensa ja turbodiesel. Bensan ilmoitettu huipputeho oli pari kilowattia enemmän, mutta lähes kaikissa normaaleissa ajotilanteissa diesel oli huomattavasti riskimpi ja helpompi ajaa. Oikeastaan ainoana poikkeuksena tähän oli täyskiihdytys rampilta moottoritielle, jossa edettiin huipputehojen mukaisesti jokseenkin tasatahtiin. Normaaleissa ohituksissa maantiellä tai kaupunkiajossa naku oli ylivoimainen, tuolla versiolla ei edes ollut mitään hinkua "stumpata" lähdössä. Keskikulutuksissa ero oli kahden ja puolen litran luokkaa.
Harmittaa että myin kyseisen laitoksen pois.
eli liikkeellelähdöt korkeaviristteisellä diselillä ovat tarkkoja.
Lainaus TM:stä 1/2004 s.17.
"Käsivalintaisella vaihteistolla varustetuilla dieselautoilla kaupunkiajo on bensiinimalleja työläämpää moottorin kapeammasta vetoalueesta johtuvan runsaamman vaihtotarpeen vuoksi. Tämä tulee esiin varsinkin liikkeellelähdössä"
BMW 320D: "Kun tähän (raskaaseen kytkimeen) yhdistetään vielä muuten tehokkaan moottorin laimea alavääntö, sammuu auto helposti liikkeelle lähdettäessä".
En ole missään vaiheessa kyseenalaistanut dieselin vääntöominaisuuksia 1500rpm ylöspäin. Näyttää dieselin omistajille olla vaikea lukea arvostelua.
Höpö höpö. Toimittajat ovat yleensä sanoneet sitä pitkäliikkeiseksi, ei raskaaksi.
Dieselin omistajien lukuvaikeuksiin en ota kantaa, minä kun en heihin tällä hetkellä lukeudu. Mahdollisesti lähitulevaisuudessa kylläkin.
Vähän haiskahtaa yleistykselle tuo TM:n "dieselmalleilla työläämpää" -kommentti, minusta oma dieselini oli nimenomaan bensakonetta huomattavasti leppoisampi kaupunkiajossa. Se ei ollut mitenkään halukas sammumaan liikkeellelähdössäkään, ennemminkin päin vastoin, ja sillä ajaessa oli havaittavissa samanlainen efekti kuin automaattivaihteisella autolla; Liikennevalojen vaihtuessa muut tuntuivat saavan koslansa ihmeen hitaasti liikkeelle, vaikka itsellä ei ollut mitään sen erityisempää kiihdyttelyaikomusta.
Käyttökelpoinen pyörintänopeusalue on kyllä dieselissä ainakin teoriassa bensakonetta pienempi, punaraja löytyy noin 1500 rundia alempaa ja korkeille kierroksille vedättämisestä ei ole dieselissä vastaavaa hyötyä kuin bensapannussa, paras vääntö kun löytyy alempaa. Toisaalta dieselin pidemmät vaihteiston välitykset kasvattavat vaihteiden käyttökelpoisia ajonopeusvälejä.
Itse kyllä vaihdoin dieselillä kaupungissa suunnilleen yhtä tiheään kuin bensallakin; Eipä bensakonettakaan tule normaalin liikenteen seassa juuri kolmea-neljää tonnia korkeammalle kierrätettyä vaikka reserviä olisikin esimerkiksi seitsemään tuhanteen asti, miksi siis pitäisi rasittua siitä että dieselissä meno ei enää erityisemmin maistu alueella jota ei kumminkaan käytä?
Aiemmin olen lukenut, että BMW diesel pitäisi ottaa automaattina jos haluaa ajaa kaupunkiajoa. Myös TM:ssä.
Tänään oli hesarissa kirjoitus ekoautokilpailun voittajasta (luokkana keskiluokan tila-autot) ja se oli citikka xsara picasso HDi1.6. Yllätys, yllätys: kakkonen ei ollutkaan diesel vaan VW:n tuplaturbolla oleva 1.4 litrainen. Se päihitti muut dieselit.
Itse uskon tulevaisuudessa dual-fuel moottoriin.
Mutta vaikuttaa vähän erikoiselta ekoautokilpailulta..
Ensinnäkin miten auto on ekologinen? Oletettava kestävyys pitkä, vai rakennettu ympäristöystävällisistä materiaaleista? Mihin käyttöön autoa on ajateltu käytettäväksi yms. Minkä hintaluokan autoja oli kisassa mukana?
Esimerkiksi jos ajatellaan yhden ihmisen liikkumista kaupungissa, niin tuskin Xsara Picassoa olisi valittu ekoautoksi, vaan esim. diesel-Smartia.
Tai nykyään on jo olemassa näitä hybridi-autoja. Tosin kalliita, mutta vaikea kuvitella, että Xsara Picasso ainakaan päästöjen puolesta olisi ekologisempi.
Siis kyseessä ei ilmeisesti ollut kovinkaan kattava otanta, ja siihen tulokseen taisi vaikuttaa muutkin kuin auton suoranaiset päästöt. Joten tämän pohjalta ei ole yllätys, että myös bensa-auto pärjäsi.
Pitäisi tietty lukea itse kyseinen testi, mutta en ole varma kerkeääkö.. No jotain ajatuksia kuitenkin.
Tarkemmat tulokset löytyvät helmikuun Tuulilasista. Tuo hieno 1.6 HDI moottori löytyy myös esim. C4-autosta. On melkoisen mukava ajaa eikä ole tietoakaan mistään heikosta alaväännöstä. Voisi hyvinkin olla seuraava autoni.
Tekstisi pitää täysin paikkaansa, sillä dieselit ovat vikaherkkiä ja suhteutettuna diesel-henkilöautojen melko pieneen osuuteen autokannasta niin vikoja niissä on jo muutaman vuoden ikäisenä ihmeen paljon. Monet eivät pääse katsastuksesta läpi.
"Olen itse joutunut ajamaan dieselautolla ja niiden alavääntö on ihan onneton. Auto on sammunut liikkeellelähdössä. Kehittyneen ottomoottorin, kuten Ladan, alavääntö on vahva ja liikkeellelähdöt helppoja ja ympäristöystävällisiä."
Olen huomannut saman. Teemme katsastusasemalla katsastuksen yhteydessä lyhyen testiajon, jossa otetaan tuntumaa auton toimivuudesta käytännössä. Dieselit ja varsinkin nykyiset turbodieselit ovat hämmästyttävän vaikeita ajaa juuri onnettoman alaväännön johdosta. On ilo testata ja katsastaa Ladaa ja todeta sen toimivuus silloin, kun asiakas tuo Ladansa katsastukseen. Ilo on myös antaa tälle puhtaat paperit.
"Kun huomattiin dieselmoottorin tehottomuus niin asiaan haettiin ratkaisua turboahtimella. Rikkoontuessaan se on tosi kallis."
Epätoivoisesti turbolla yritettiin saada dieselmoottorista suorituskykyistä ja väännöltään sitkeää, mutta huonoin tuloksin. Olet oikeassa, se todella on kallis rikkoutuessa, ja välillä näen meillä asemalla, että turbot todella aiheuttavat harmeja.
Venäjällä jos missä osataan moottorit ja ne tehdään kestämään. Siitä syystä myös kevyemmissä kuorma-autoissa (esim. GAZ ja ZIL) käytetään yleisesti bensakoneita, joiden laatu on todistettua. Juttelin Pietarissa erään asiantuntijan kanssa. Hän kertoi, että on järkevämpää hankkia kuorma-autoksi bensa-ZIL, joka varmasti kestää kuin että ottaisi länsivehjeen epäluotettavan tekniikan kera. Samat totuudet siis pätee raskaan kalustonkin puolella. Henkilöautoista Lada on moottorin ominaisuuksiltaan ja luotettavuudeltaan selkeästi edellä muita.
Juu, GAZit ja ZILit ne vasta luotettavia ovatkin. Armeijassa aikanaan autohallien koiranleuat suunnittelivat korvaavansa Ziltonin kannenpultit siipimuttereilla, niihin kun sai olla vaihtamassa kansipahveja jatkuvalla syötöllä.
Jostain syystä myös venäläiset käyttävät ulkomaan rahtiliikenteessään pääosin 20-vuotiasta länsikalustoa eivätkä omia bensamörköjään. "Oma" on tietysti suhteellinen käsite, pohjautuuhan se armeijan käyttämä ZIL-mallikin 30-luvun jenkkikuormuriin.
Zilton olisi muuten ollut maastossa kova sana, jos siinä vain olisi ollut säällinen moottori. Se kuusilitrainen bensakasi oli nimenomaan alaväännöltään melkoisen heikko esitys, jollain modernilla turbodieselillä auto olisi kiivennyt vaikka puuhun.
Nyt alla ensimmäinen dieseli, 1.9 TDI. Työnantaja maksaa dieselveron, joten käyttövoimaa ei tarvinnut autoa valitessa miettiä. Ainakin minun käsitykseni dieselistä muuttunut täysin. Käytännön suorituskyky on parempi kuin edellisessä 103KW 2l bensa-autossa. Jo 60km/h nopeudessa voi hyvin lähteä ohitukseen vaihtamatta viitosta pienempään. Auto ollut nyt reilun kuukauden, ja laskin eilen tähänastisten 5 tankkauksen keskikulutuksen n. 3800 ensimmäiselle ajokilometrille. Keskikulutus 5,2 l/100km. Auton omapaino n. 1500kg, joten aika hyvä lukema pääkaupunkiseudun ruuhkaliikenteessä työmatkansa ajavalle. Pohjanmaan reissulla meni 4,7 l/100km (ajotietokoneen mukaan). Hymyilyttää entiseen verrattuna tankilla käydessä, kun menee vain 30-45 euroa kun tyhjän tankin ottaa täyteen, ja lisäksi tankkausten välit ovat huomattavsti pidentyneet:-)
Veljellä on TD pakettiauto, jolla nyt ajettu melkein 500.000km, ja mitään muuta kuin määräaikaishuollot ei ole moottorin osalta autolle koskaan tarvinnut tehdä.
veikkaampa, että jo muutaman vuoden kuluttua Suomessakin yli puolet uusista myytävistä autoista on dieselkäyttöisiä. (Esim Ranskassa jo yli 70%.)
näyttää alakanttiin kulutuksen. Ajelin 2005 kuukauden päivät uudella Passatin 1.9TDi:llä ja siinä ajotietokone näytti siinä 5 litran keskikulutusta ja meni jopa alle. Pitkäaikaisen kokemukseni 2003-2006 ajosta diesel autolla,eri merkeillä osoitti kulutuksen kuuden litran paikkeille sekalaisessa ajossa. Työajot ajoin silloin dieselillä ja Ladalla muuten. Ei diesel mikään tykki ole. Ja meluisa. Vaimon mukaan dieseli haisee myös vastenmieliseltä. Ja ne dieselit olivat uudenaikaisempia kuin VW konsernin 1.9 TDi. Viimeksi kävin Italiassa ja lentokentällä oli auto vastassa, Alfa-Romeo 166 2.4JTD koneella. Niin vaan kuski kepitti autostradalla kun lähti ohittamaan 100km/h nopeudesta edellämeneviä.
Vielä uusintana, jotta menisi kouluja käymättömänkin kaaliin:
"Auto ollut nyt reilun kuukauden, ja laskin eilen tähänastisten 5 tankkauksen keskikulutuksen n. 3800 ensimmäiselle ajokilometrille. Keskikulutus 5,2 l/100km."
Tämän siis laskin LASKIMELLA seuraavasti:
- 202,63 l (5 tankkausta)
- kilometrilukema 5. tankkauksen kohdalla: 3882km
Luvutettasessa tankki oli täysi ja kilometrilukema 8km, joten:
(202,63 l / (3882 - 8)km ) * 100 km = 5,2 l/100 km
riittää energiaa. Rahapulassa saa päähän kaikenlaista. En ole ikinä pitänyt kirjaa polttoainekuluista. Käyttämissäni dieselautoissa katsoin ajotietokoneelta keskikulutuksen. Siinä se pyöri 6 litran molemmin puolin. Autot olivat Peugeot 307 2,0HD (6kuukautta), Opel Meriva 1,7CDTI(6kk), Mazda3 1,6TD (2kk), Opel Meriva 1.7CDTI (13kk), Ford Focus 1,6TDci(9kk) ja Renault Megane Scenic 1,5dCi yhden kuukauden. Autot olivat lähes tulkoon uusia. Poikkeamat kuudesta litrasta olivat hyvin pieniä. Tsekkasin vielä TM 1/2005 Citikan koeajon 1.6HDi:n koeajoraportin. Mitattu kulutus testin aikana 6,2l/100km. Valmistajan ilmoittama 4,7l/100km. TM-testitulos ja minun omat havainnot kulkevat käsi kädessä.
JK. Arvostatko ihmisiä heidän koulutuksen perusteella? Säälin sinua jos niin teet!!
Miten ihmeessä olet saanut selville että VW:n ajotietokone näyttää väärin jos et kerran ole koskaan pitänyt kirjaa pa-kuluista?
Pysytköhän sinä itsekään enää selvillä siitä mitä olet sanonut ja mitä et?
Mainitsit aiemmin että tyhjät tynnyrit kumisevat eniten, tiedätkö kuka kirjoittaa tälle palstalle useammin kun muut?
V: ReiskaS
Ei kyse ole arvostuksesta, mutta toisille vai ei mene kirveelläkään perille, kuten sinulle.
Rahapulalla tai pulattomuudella ei ole asiaan vaikutusta. Autovelkaa minulla ei ole, jos siihen yrität viitata. Tuossa oli kyse Leasing autosta, mutta omistan myös vm -06 pikkuauton (kun perheessä tarvitaan joskus toistakin autoa).
Sen verran nyt tuota laskemista oikaisen, että itseasissa minulla on läppärissä tekemäni Excel taulukko, johon merkkaan yleensä suoraan tankkaukset ja kilometrilukeman (tai sitten kuittiin km-lukeman ja siitä sittel Exceliin jos ei läppäri mukana), joka suoraan antaa keskikulutuksen tankkausvälille, ja koko tankkaushistorialle. (En jaksanut tuota ruveta selittämään edellisessä.)
Kuten sanottua, minä olen todella tyytyväinen VAG:n 1,9 TDI:hin. Auto on ajettasessa yhtä hiljainen kuin bensa-autotkin; dieselin olemassaolon juuri ja juuri huomaa tyhjäkäynnillä, tai tietysti auton ulkopuolella. Auto on kaikinpuolin hiljainen, mukava, ei haise, suorituskykyä on riittävästi ja polttoainekulut ovat pienet (ja muita kuluja etuautosta ei minulle koidukkaan (tietysti autoedun verotusarvon verran kasvattaa verotettavaa tuloa) - pesut, lasinpesunesteet, renkaanvaihdot, huollot, vakuutukset yms. kuuluu pakettiin, kuten dieselverokin).
Miksi sinä muuten täällä Ladan puolesta vaahtoat, kun vaikuttaa että lähinnä ajat monen moisilla muilla - ja vieläpä diesel autoilla? Eikö Lada ole ajokunnossa, vai onko se teillä vain kakkosautona kauppareissuja varten?
luotettavuudesta sain tietoa kyseisen auton omistajilta. Ihmettelinkin itsekin noin 4,6 litran kulutuksia. No sinun ei tarvitse lukea minun kirjoituksia jatkossa. Jos näet minun aloittaneen keskustelun, niin pysy pois. Sovittu.
Niin Lada ei tosiaankaan ollut ulkomaantyöskentelyn aikana mukana. Yksinkertainen selitys.
Heh, Reiskahan alkaa lämmetä, pitääkö heittää löylyä lissää...
ReiskaS:llä taitaa olla niin paljon kokemusta länsiautoista, että ei enää kerkeäkään ajamaan Ladalla.
Jos "sekalaisessa ajossa" keskikulutus on 6 litran paikkeella, niin aika vähällä pääsee. Kannattaa muistaa, että esim. Lada vie kaupunkiajossa 10,1 litraa satasella. Ei mikään mairitteleva luku...
Ja ohittaminen 100 km/h vauhdista on vähän eri asia kuin ohittaminen 60 km/h vauhdista. Ladalla menee tuskallisen kauan, ennen kuin se edes kiihtyy 100 km/h vauhtiin, saati että sillä lähtisi vielä ohittamaan ko. nopeudessa.
Se mitä kuski tekee ja se mihin auton ominaisuudet riittävät ovat kaksi eri asiaa. 166 JTD kiihtyy juuri tuosta satasen nopeudesta ihan mukavasti ilman pienemmälle vaihtamistakin, itse asiassa pykältämisestä ei ole tuossa tilanteessa sanottavasti hyötyä.
Ai mistäkö tiedän...?
vaan ammattikuski.
Selityksiä, selityksiä ja taas selityksiä...
Ammattikuskejakin on monenlaisia.
2006 taulukon mukaan euroopan alueella nafta oli 8% halvempaa kuin bensa. Suomessa ja Hollannissa ero oli suurin. Joissain maissa nafta oli jopa kalleempaa. Esimerkiksi brittein saarilla, Sloveniassa. Taisi olla myös Norjassa. Mielenkiintoista nähdä jos dieselvero poistuisi ja naftan hinta Suomessa olisi lähes tulkoon yhtä kallista kuin bensa, kuinka dieselautojen myynti kehittyisi. Eli mikä olisi se porkkana?
Tietenkin... BMW 325i ja 325D, molemmissa käytännön suorituskyky lähes sama, mutta diesel vie ainetta keskimäärin 2 litraa sadalla vähemmän
vanhanaikaisia koppeja
Pölhöjä, jotka eivät ole edes koskaan kokeilleet...
Lada Nivaa saa diesel-moottorilla.... :DDDDD