Pattikaulaisille

Te jotka ihmettelette pattejanne kaulallanne, niin menkää lääkärissä käymään! Asiantunteva (nenä-korva-kurkku) lääkäri osaa melkein katsomalla sanoa mikä on kyseessä. Yleisemmin pattia seurataan jonkun aikaa, sen jälkeen mahdollisesti ultrataan ja lopuksi otetaan ohutneulanäyte (siis nämä ovat minun komemuksiani).
Itselleni nousi patti kaulalle ensimmäisen kerran tammikuussa 2004, mutta se hävisi antibiootti kuurin aikana. Seuraavan kerran patti ilmestyi tammikuussa 2005 (ja toistui koko kevään) ja hävisi aina antibiootti kuurin aikana. Kesäkuussa pääsin sitten ultraan ja tulos oli että turvonnut imusolmuke. Syksyllä patti ei sitten enää hävinnytkään ja pääsin uuteen ultraan, jossa samalla otettiin ohutneulanäyte. Tuloksena oli että minulla on kysta. Helmikuussa sitten pääsin niin sanottuun kystaleikkaukseen, joka olikin sitten vaan näyte patista. Seuraavalla viikolla tuli sairaalasta soitto ja kutsu lääkärin luokse. Tuloksena pahanlaatuinen etäpesäke (mukava ystävänpäivä). Seuraavalla viikolla olinkin jo isossa sairaalassa ja pääpesäke löytyi nenä-nielusta. Lisäksi otettiin näytteitä ja kuvia ja yllättäen toinen pääpesäke löytyi kielen tyvestä. Maaliskuu menikin valmistavissa toimenpiteissä ja varsinainen hoito alkoi huhtikuussa. Sain 6 kertaa myrkkyjä ja 35 sädetystä. Heinäkuussa sitten leikattiin kaula uudestaan ja sieltä poistettiin kaikki imusolmukkeet. Siinä rytäkässä toinen äänihuuleni otti nokkiinsa ja pari hermoa vaurioitui. Kuntoutus alkoi tehokkaana lokakuussa ja sillä tiellä olen edelleen.... Tarkoituksena olisi päästä huhtikuussa takaisin töihin.
Yleisesti ottaen hoidot olivat rankkoja, mutta kaikesta on selvitty ja aion selvitä jatkossakin. Kontrollit jatkuvat edelleen ja kuulema ensimmäiset 1½ vuotta ovat kriittisemmät uusiutumisen kannalta.
Sairaalassa tutustuin muihin syöpäpotilaisiin ja joidenkin kanssa pidän yhteyttä vieläkin. Samantapaisen läpi käynyt "ystäväni" oli jo syksyllä työkunnossa, että kaikilla tämä on yksilöllistä.
Tsemppiä kaikille ja iloisella asenteella pääsee pitkälle! (ei sitä koko ajan jaksa iloinen olla, mutta yleisesti ottaen ;-) )
1435
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kiitos sinulle kun jaoit kokemuksesi! Täällä on varmasti monta pattikaulaista joita kiinnostaa kuulla käytännön kokemuksia ja selviytymistarinoita. Hienoa että olet selviytynyt ruljanssista ja kaikkea hyvää jatkoon!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


entinen pattikaula kirjoitti:

Te jotka ihmettelette pattejanne kaulallanne, niin menkää lääkärissä käymään! Asiantunteva (nenä-korva-kurkku) lääkäri osaa melkein katsomalla sanoa mikä on kyseessä. Yleisemmin pattia seurataan jonkun aikaa, sen jälkeen mahdollisesti ultrataan ja lopuksi otetaan ohutneulanäyte (siis nämä ovat minun komemuksiani).
Itselleni nousi patti kaulalle ensimmäisen kerran tammikuussa 2004, mutta se hävisi antibiootti kuurin aikana. Seuraavan kerran patti ilmestyi tammikuussa 2005 (ja toistui koko kevään) ja hävisi aina antibiootti kuurin aikana. Kesäkuussa pääsin sitten ultraan ja tulos oli että turvonnut imusolmuke. Syksyllä patti ei sitten enää hävinnytkään ja pääsin uuteen ultraan, jossa samalla otettiin ohutneulanäyte. Tuloksena oli että minulla on kysta. Helmikuussa sitten pääsin niin sanottuun kystaleikkaukseen, joka olikin sitten vaan näyte patista. Seuraavalla viikolla tuli sairaalasta soitto ja kutsu lääkärin luokse. Tuloksena pahanlaatuinen etäpesäke (mukava ystävänpäivä). Seuraavalla viikolla olinkin jo isossa sairaalassa ja pääpesäke löytyi nenä-nielusta. Lisäksi otettiin näytteitä ja kuvia ja yllättäen toinen pääpesäke löytyi kielen tyvestä. Maaliskuu menikin valmistavissa toimenpiteissä ja varsinainen hoito alkoi huhtikuussa. Sain 6 kertaa myrkkyjä ja 35 sädetystä. Heinäkuussa sitten leikattiin kaula uudestaan ja sieltä poistettiin kaikki imusolmukkeet. Siinä rytäkässä toinen äänihuuleni otti nokkiinsa ja pari hermoa vaurioitui. Kuntoutus alkoi tehokkaana lokakuussa ja sillä tiellä olen edelleen.... Tarkoituksena olisi päästä huhtikuussa takaisin töihin.
Yleisesti ottaen hoidot olivat rankkoja, mutta kaikesta on selvitty ja aion selvitä jatkossakin. Kontrollit jatkuvat edelleen ja kuulema ensimmäiset 1½ vuotta ovat kriittisemmät uusiutumisen kannalta.
Sairaalassa tutustuin muihin syöpäpotilaisiin ja joidenkin kanssa pidän yhteyttä vieläkin. Samantapaisen läpi käynyt "ystäväni" oli jo syksyllä työkunnossa, että kaikilla tämä on yksilöllistä.
Tsemppiä kaikille ja iloisella asenteella pääsee pitkälle! (ei sitä koko ajan jaksa iloinen olla, mutta yleisesti ottaen ;-) )

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu