Kuinka moni on lopettanut merenkulun kokonaan?
Moni on käynyt maissa töissä välillä ja palannut takaisin merille koska siellä on sopivinta.
Miksi olette harkinneet lopettaa seilaamisen?
Miksi olette palanneet takaisin?
nimimerkki hukassa, jatkaako vai ei...
Moni on käynyt maissa töissä välillä ja palannut takaisin merille koska siellä on sopivinta.
Miksi olette harkinneet lopettaa seilaamisen?
Miksi olette palanneet takaisin?
nimimerkki hukassa, jatkaako vai ei...
Vastaukset 15
Vanhimmat
maihin jäämistä; tällä koulutuksella (merikapteeni) maajobit vähissä joissa työ vastaisi jotenkin koulutusta (satamat työllistää lähinnä DI tai KTM koulutuksen omaavia). Emännän kotitila elättäisi molemmat, mutta jos joskus tulee esim. ero niin kirjat on vanhana ja praktiikka vuosikymmenten takaa; uusi alku pientonnarin kakkosena ei houkuttele.
Itse olen osaani tyytynyt, joskin tieto että kotiintullessa joutuu tekemään töitä enemmän kuin laivassa joskus stressaa, mutta itsepähän olen osani valinnut.
satamat työllistää lähinnä DI koulutuksen saaneita.
edellytetään useimmiten soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa yleensä näihin on valittu kauppatieteen maisteri (KTM) tai logistiikkaa pääaineen opiskellut diplomi-insinööri (DI).
Poikkeuksia tosin on esim.Hgin satama työllistää useamman merikapteenin (ainakin satama-ja apulaissatamakapteeni ovat merikapteeneja),
mutta monissa satamissa ei työskentele yhtään nautista koulutusta saanutta esim. satamamestari on entinen kraanakuski etc.
Myös jäsenkirja pelaa suurta roolia monessa satamassa. Puolueet jakavat parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan paikat, olipa kyse sitten nosturikuskista, satamavalvojasta, tai satamakapteenista. Tämä tietysti koskee kunnallisia satamia. Ei se, vaikka olisi kuinka pätevä ja kokenut, päällikkönä valtameret seilannut kaveri, takaa sitä, että se jobi välttämättä tulee. Voi olla joku hinaajan perämies, joka putsaa pöydän.
Merenkulkulaitoksenkin terävä pää meinasi luistaa insinöörien hallintaan, mutta kun Vesteriselle esikuntinen järjestettiin vähän "köpötestä", niin alan miehillekin alkoi löytymään jobia. Toki suhteet eivät ole pahitteeksi ja pätevyyskirja on miltei must. Ainakin tietyissä posteissa.
muka pätevöittää nykyaikaisen sataman johtotehtäviin paremmin kuin logistiikka-DI tai vastaavat?
Kuvittelisin että esim. uuden Vuosaaren sataman johtavissa tehtävissä vaaditaan aivan muunlaista osaamista...
Työnjohtotasolla ehkä kyllä löytyisi tekemistä.
Vesterisen aikana oli Merenkulkulaitoksen johtoryhmässä neljä merikapteenia. Nyt on johtoryhmän henkilömäärä pienentynyt, mutta edelleen siellä on neljä merikapteenia. Ei tämä silti työllisyyttä takaa. Sen sijaan alemman tason jobeja on kyllä säännöllisesti auki, että kyllä sieltä jotain löytyy.
Tietysti haluaisin, että satamissa olisi merenkulkualan (Lue laivoilla seilanneita) ammattilaisia. Siitä huolimatta on aivan eri asia ja totaalisesti eri jopi olla laivan päällikkö sitten missä liikenteessä kuin esim. kunnallisessa satamassa satamakapteeni.
Näit kahta työä ei voi verrata millään asteella. Vaikka uskon, että merikapteenin koulutus ja prakiikka anaa paremman pätevyyden siihen kuin esin ekonomi tai KTM.
60ov Turun yliopistossa. Antaa pätevyyden toimia yhtiöiden ja satamien ylemmissä tehtävissä. Siitä on hyvä aloittaa.
http://mkk.utu.fi/koulutus/diplomikapu-s.html
kun työelämässä vuosia mukana ollut on melkolailla poikkeuksetta parempi valinta kun kouluviisas.
kun tuli ikävuosia riittävästi.
Kun tuli oltua 47 vuotta yhtämittaa merellä, niin sitten päästivät säälistä eläkkeelle, Albatrossia lukemaan.
eläkettä,onko kunto ok?
Merellä maksetaan käytännössä enemmän kun maissa. Maihin jään hetkeksi kun kerään konepajapraktiikkaa mahdollista konemestarin uraa varten, tai jos tuleva puoliso niin vaatii.
Käsittääkseni se praktiikka on siinä koulutuksen ohessa itekseen tulevaa hommaa.
Tulevan puolison mielipiteillä ei paljon painoarvoa ole.
Meriammattilaisen jos ottaa puolisokseen niin tietää mitä saa.
Kun jäin nalkkiin ;-)