Haluaisin lukea jonkun kirjan joka auttais pääsemään yli erosta on vähän rankkaa vaan ollu ja oon tälläkin hetkellä melkein ajokunnottoman lääkehuuruissa että järki kestäis. Että se siitä minun ehkä hieman yliromanttisuudesta.
(olen lukenut erittäin vähän)
Stoori on tämä että olin kihlatun kanssa menossa naimisiin ja ostamassa taloan.
Luotin häneen täysin ja rakastin häntä, mutta hän oli nainut jotain miestä työpaikallaan josta hän ei edes olisi kertonut minulle jos ei olisit jäänyt kiinni tarinoissaan, hetken päästä halusin antaa hänelle anteeksi, mutta olen alkanut ymmärtämään että tää melkein neitseellisen viaton pyhimys ei ole ollenkaan ollut mitä olen toivonut vaan hyvin valheellinen epäluotettava henkilö.
(Taas 1 nyyhky tarina lisää)
Osaako joku ihminen kertoo jotain kirjaa joka sopis mulle vähän auttamaan suuntaa pääsemään tän yli. Olisin todella kiitoksen velkaa jos apua löytyisi.
(olen lukenut erittäin vähän)
Stoori on tämä että olin kihlatun kanssa menossa naimisiin ja ostamassa taloan.
Luotin häneen täysin ja rakastin häntä, mutta hän oli nainut jotain miestä työpaikallaan josta hän ei edes olisi kertonut minulle jos ei olisit jäänyt kiinni tarinoissaan, hetken päästä halusin antaa hänelle anteeksi, mutta olen alkanut ymmärtämään että tää melkein neitseellisen viaton pyhimys ei ole ollenkaan ollut mitä olen toivonut vaan hyvin valheellinen epäluotettava henkilö.
(Taas 1 nyyhky tarina lisää)
Osaako joku ihminen kertoo jotain kirjaa joka sopis mulle vähän auttamaan suuntaa pääsemään tän yli. Olisin todella kiitoksen velkaa jos apua löytyisi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Odottele hetki, se ilmestyy kohta.
Aikamme Tabe Sliorin, Susan Kurosen mestariteos Piämininterin morsmaikku.
Kirjaa ei tuu nyt mieleen, mutta JAKSAMISTA toivotan sinulle.
Olet arvokas ja tärkeä! Elämä voittakoon.
Asia vaan on niin että kipunsa on jokaisen käytävä läpi. Kohtaamaton ja käsittelemätön kipu hautautuu sisimpään ja voi muuntua ajanoloon vaikka katkeruudeksi ja kyynisyydeksi tai yleiseksi epäluuloksi ihmisiä ja elämää kohtaan.
Toivon, että olet kaiken jälkeen vain vahvempi kohtaamaan elämän haasteet, vaikka nyt tuntuiskin ettei sielu kestä.
Veljellinen halaus täältä rannikolta
-parta.
- - -
Nyt vaikka sielussasi kannat suurta mykkyyttä
ja ihmisjoukkojenkin keskellä on
kuin toriaukealla yksin, läpi sielun tuuli viiltävänä
painuu ytimeesi -
siellä murhe sekä kaipaus pettymyksen aallokkona läikehtii
Siitä sanat silti kasvaa voivat,
uskotko sen?
Et ehkä usko nyt, vaan kerran, toivon, sielustasi herkkä kukka nousee
jonka tuoksun toinen satutettu tuntee lämpimänä
Itse kun on lyönnit kovat saanut
ja niiden alta hapuillut
taas valoon, voi myötätunnon silmin lähimmäisen nähdä
keskellä toriaukeaa -
hänet yksilönä kohdata, sitomatta rakastaa
( 02 02 07 )
kiitos kaikesta nyt vaan.
en tiedä kuinka typerältä toi runo oikeesti kuulostaa mut tavallaan se hyvältä ja välittävältä tuntu.
en usko että pystyn sittenkään vielä alkaa lukemaan tollasia asiaa käsitteleviä kirjoja kun tää asia on vielä niin tuore, mutta tulevaisuuden varalle. kiitos vaan
kun jaksoit vastata ja kommentoida runoa, se nyt vaan äkkiseltään syntyi tuossa aloituksesi äärellä...
Elämään kuuluu monia asioita joita emme itse haluaisi valita, mutta niidenkin kanssa saa ihmisenä elää, joskus sielu verillä ja kontaten, eteenpäin tätä kallisarvoista elämäänsä.
Että kohtaa vaikeutensa ja kipunsa, eläen pettymyksen kivut aidosti läpi, ei tietysti tarkoita liiallista rypemistä ahdistuksessa, että ehdoin tahdoin pyörittäisi synkkiä mielikuvia. Sitä ansaa on hyvä pyrkiä välttämään.
Ahdistuksen keskellä voi äärimmillään suhteellisuudentaju kadota kokonaan. Kun kaikkea katsoo kuin pimentävän kalvon läpi maailma alkaa äkkiä näyttää järkyttävän masentavalta. Se on yksi ansa mihin pettynyt voi haksahtaa, silloin kun ei tarvitse tosissaan työstää kipua läpi, on vaan ja möllöttää synkissä vesissään.
Jos sellaiseen putoaa voi käydä ettei enää helpolla pääse ylös vaikka tosissaan yrittäisi. Ylivoimaiseen masennukseen on hyvä hakea apua. Sellaista kurimusta en toivo yhdellekään lähimmäiselle.
Sen verran omalta kohdalta, että olen käynyt eron ja sen jälkeisen ahdistuksen läpi 1990-luvun alkupuolella, sen jälkeenkään ei ole kaikki aina mennyt suunnitelmien mukaan..
Tiedän myös että kivun keskellä sanat voi tuntua ylettömän tyhjänpäiväisiltä ja vieraannuttavilta, läheisen ystävän hyvää tarkoittava puhekin voi olla kuin kaukaa toriaukean takaa joku huutaisi järjettömiä sanoja, kosketuspinta puuttuu ja yhteyden kokeminen on vaikeaa.
No juu. Piti vaan sanoa sulle kiitti kommentista, mutta tuota asiaa halusin jotenkin vielä tähdentää, että onhan siinä tavallaan iloa kuitenkin, että kun olet elossa ja ihminen. Sulla on oma paikkasi maailmassa ja olet tärkeä!
J.Krishnamurti: Oivalluskyky herää 1 ja 2.
Kyllä. Jos haluaa luopua yksilöllisestä ajattelusta ja ajautua kaikenlaisten tuulien heiteltäväksi.
Faktisesti ottaen. Kyseinen kirja ei kuulu aloittajan kyselemiin erokirjoihin eikä liity aiheeseen.
Se ettet sinä pysty ymmärtämään yksinkertaisia asioita mitä siinä kirjassa kerrotaan ei tarkoita sitä ettei joku muu ymmärrä.
Aloituksen tekijä kirjoitti tosiaan:
> Osaako joku ihminen kertoo jotain kirjaa joka sopis mulle vähän auttamaan suuntaa pääsemään tän yli. Olisin todella kiitoksen velkaa jos apua löytyisi. <
Että siinä mielessä ehdottamasi kirja sopii vaikka ei olekaan mikään erokirja varsinaisesti. Oletin että aloituksen tekijä kyselee nimenomaan parisuhdetta ja erokriisiä käsitteleviä kirjoja.
Aloituksen viimeiset lauseet antaa mahdollisuuden ehdottaa ihan mitä tahansa laidasta laitaan minkä joku katsoo auttavan eron yli, tai siis laajasti käsittäen ihmisyyden kivuissa ja olemista koskevassa problematiikassa ylipäätään. Juups.
Itsekin meinasin ensin ehdottaa Raamattua.
Jätin ehdottamatta koska oletin aloituksen tekijän tarkoittaneen muunlaista apua tässä...
Kommenttini ehdotukseesi oli sävyltään varmaan liian tyly ja itse asiassa viestini harmitti mua heti kun olin saanu sen lähetettyä. Saman asian olisin voinut sanoa fiksummin ettei olis tullut töksäytettyä noin yksioikoisesti.
Ymmärränkö mistä Krisnamurtin kirjoissa kerrotaan vai enkö ymmärrä on kokonaan toinen asia. En ota siihen kantaa... Luulen että kummatkin tahdoimme kyselijälle pelkkää hyvää, näkökulmamme asioihin vain lienee kovin erilainen.
Kirjoitit hyvin.
"Ymmärränkö mistä Krisnamurtin kirjoissa kerrotaan vai enkö ymmärrä on kokonaa toinen asia"
Vastaukseni Sinulle osoittaa kypsymättömyyttä koska en voi tietää miten syvästi olet tai et ole oivaltanut sitä mitä noissa kirjoissa sanotaan.
"Kommenttini ehdotukseesi oli sävyltään varmaan liian tyly ja itse asiassa viestini harmitti mua heti kun olin saanu sen lähetettyä. Saman asian olisin voinut sanoa fiksummin ettei olis tullut töksäytettyä noin yksioikoisesti."
Loistavasti sanottu ja ajateltu.
"Luulen että kummatkin tahdoimme kyselijälle pelkkää hyvää, näkökulmamme asioihin vain lienee kovin erilainen"
Aivan.