Halujen eriparisuus ahdistaa

Hei!

Olemme alle 30-vuotias avopari. Olemme seurustelleet kolmisen vuotta, joista puoli vuotta asuttu yhdessä. Parisuhteessa riittää hellyyttä ja rakkautta. Ongelmaksi on viime aikoina noussut se, ettei mies halua seksiä yhtä usein kuin nainen. Miehen halukkuus on vähentynyt huomattavasti: aiemmin seksiä oli päivittäin, mutta nykyisin harrastamme seksiä noin kerran viikossa. Seksiä ei myöskään ole enää koskaan enempää kuin kerran päivässä. Mies on aiemmin lauennut hyvin nopeasti yhdynnässä, mutta nykyisin laukeamista ei joka kerta tapahdu. Erektiokin saattaa toisinaan hiipua, mihin vaikuttaa mm. suorituspaineet siitä, tuleeko siemensyöksyä lainkaan. Seksiä ei harrasteta, elleivät molemmat sitä halua.

Ongelma on yhteinen: nainen kokee jatkuvasti olevansa ”puutteessa” ja on tyytymätön tilanteeseen, mies puolestaan kokee riittämättömyyttä ja syyllisyyttä ”pihtaamisestaan”. Puhuminen ei juuri ole auttanut asiaa, sillä molemmat tulevat usein vain surullisemmiksi keskustelun jälkeen. Kumpikaan ei haluaisi syyllistää toista, mutta jotenkin kummallekin tulee paha mieli kun asiasta puhutaan. Seksihalut tuntuvat kaikkoavan keskustelujen jälkeen kokonaan joksikin aikaa.

Mies ei ole keksinyt haluttomuudelleen muuta syytä kuin stressin ja väsymyksen. Nainen puolestaan epäilee, että taustalla on muutakin. Mies kuitenkin masturboi säännöllisesti, mutta yhteiseen seksiin ei tunnu riittävän kiinnostusta. Nainen on yrittänyt piristää seksielämää hankkimalla seksikkäitä vaatteita ja olemalla aloitteellinen. Mitään piristymistä ei ole ollut havaittavissa. Mies ei juuri tee aloitteita, ei vaikka nainen odottelisi pidempäänkin tekemättä itse aloitteita. Todennäköisesti miehen seksuaaliset halut ovat vain ”luonnostaan” heikommat kuin naisella. Seksuaalinen elämämme on muuten ollut tyydyttävää ja olemme varsin vapautuneita ja estottomia seksin suhteen.

Nainen on asiasta murheissaan, sillä tuntuu, ettei hän pysty nauttimaan seksistä läheskään niin usein kuin haluaisi. Masturbointi sujuu, mutta seksin puutteeseen se ei vaan ole riittävä korvike. Tuntuu ikävältä kuunnella naispuolisten ystävien tuskailua siitä, että heidän miehensä haluavat niiiin usein. Ihmisiä ei tietenkään pidä vertailla, mutta tuntuu vaan siltä, että miehet keskimäärin haluaisivat enemmän seksiä kuin pariskunnan mies. Nainen ei koe itsearvostuksensa tai naiseutensa olevan riippuvainen miehensä haluista. Naisesta on turhauttavaa, että silloin kun seksiä on, niin se ei tunnu aina niin luontevalta. Nainen pelkää joskus, että mies on vain suostunut seksiin naisen mieliksi, eikä tästä syystä aina edes laukea. Toisinaan mies laukeaa niin nopeasti, ettei naisella ole mahdollisuutta ehtiä mukaan eikä mies tyydytä naista tällöin muin keinoin. Naiselle on varsin turhauttavaa, mikäli kauan kaivattu seksi sitten osoittautuukin pettymykseksi, eikä seuraavasta kerrasta ole mitään tietoa. Nainen myös pelkää, että jos mies haluaa nykyisin seksiä vain kerran viikossa, niin todennäköisesti mies haluaa seksiä vieläkin vähemmän vanhempana. Tilanne tuottaa alakuloisuuden ja aggression tunteita, mutta miestä kohtaan nainen pyrkii olemaan mahdollisimman hienotunteinen ja välttää syyllistämistä ja painostusta.

Mies on kertonut, että kokee naisen vahvemman halukkuuden ahdistavaksi. Mies pelkää, ettei nainen jaksa olla puutteessa kovin pitkään, vaan esimerkiksi lähtee suhteesta. Nainen on toki pyrkinyt vakuuttamaan, ettei asia ole näin. Mies potee syyllisyyttä ja on kertonut tuntevansa itsensä ”huonoksi”, kun ei halua useammin. Mies siis haluaisi haluta useammin. Mies on joskus kertonut, että saattaa toisinaan välttää hellyydenosoituksia, ettei nainen ala haluamaan seksiä.

Onko teillä mitään ehdotuksia tilanteeseemme? Onko niin, että kun parilla on epätasaiset seksuaaliset halut, niin halukkaamman on vain tyydyttävä ja sopeuduttava tilanteeseen? Eli haluttoman ehdoilla mennään ja that’s it? Ja halukkaamman osapuolen seksuaalisia tarpeita ei kannata ääneen mainita ettei haluton osapuoli vaan ahdistuisi? Miten halukkaampi osapuoli voisi suhtautua positiivisemmin tilanteeseen (joka tuskin tulee muuttumaan)? Halujemme kohtaamattomuus on tällä hetkellä suhteemme suurin kompastuskivi, eikä siihen ole löytynyt apua.