toivon, että viestiini vastaavat ne jotka ovat jo seurustelleet pidempään, ja tiedetään kumppanin huonotkin puolet, eikä hän enää ole täydellnen..
tiedättekö, siis rakastetaan toista virheineen, mutta toista ei enää pidetä täydellisenä. Olen ollut lapsesta asti todelinen piirretty fani, ja olen aina unelmoinut "rakastetaan toisiamme, vanhetaan yhdessä" rakkautta omaan elämääni. Sellaista missä vanhana vielä minä olen mieheni mielestä maailman kaunein nainen ja hän rakastaa minun jokaista ryppyäni. Hän rakastaa minua niin kuin Aladdin Jasminea ja Eric Arielia. Huomaan, ettei tosi elämä vastaa aivan tätä:)
Tuleeko minun ymmärtää, että moinen rakkaus kuuluu vain elokuviin, tosi elämä on eri asia, vai voiko jossain olla mies joka pitää minua maailman kauneimpana naisena.
Ymmärrän kyllä arjen ja sen tuoman riidan ym. Tulisiko minun kasvaa aikuiseksi vai onko haaverakkauttani olemassa?
tiedättekö, siis rakastetaan toista virheineen, mutta toista ei enää pidetä täydellisenä. Olen ollut lapsesta asti todelinen piirretty fani, ja olen aina unelmoinut "rakastetaan toisiamme, vanhetaan yhdessä" rakkautta omaan elämääni. Sellaista missä vanhana vielä minä olen mieheni mielestä maailman kaunein nainen ja hän rakastaa minun jokaista ryppyäni. Hän rakastaa minua niin kuin Aladdin Jasminea ja Eric Arielia. Huomaan, ettei tosi elämä vastaa aivan tätä:)
Tuleeko minun ymmärtää, että moinen rakkaus kuuluu vain elokuviin, tosi elämä on eri asia, vai voiko jossain olla mies joka pitää minua maailman kauneimpana naisena.
Ymmärrän kyllä arjen ja sen tuoman riidan ym. Tulisiko minun kasvaa aikuiseksi vai onko haaverakkauttani olemassa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ole yksi näistä "pitkään seurustelleista" joilta toivot vastauksia mutta kuitenkin... Tilastot kertoo ettei tuollaista rakkautta olisi olemassa. Toisaalta haaveilen kyllä itsekin samasta. Olen ajatellut ton kauneus asian niin, että kun ihminen rakastuu toiseen, tämä alkaa näyttää maailman kauneimmalta olennolta. Ja jos se rakkaus jatkuu, niin eikös silloin riitä että on kerran pitänyt sitä ihmistä ihanimman näköisenä? Ja kun on monta vuotta yhdessä, niin ei kai niiden ryppyjen tuloa huomaa..? Mä oon varmaan todella naiivi ja lapsellinen. Mutta nyt (ainakin tässä vaiheessa) kuvitelmat tuollaisesta pitää iloisena. Miksi niistä pitäisi luopua? Kai sitä kuitenkin ennemmin tai myöhemmin "herää todellisuuteen". Jos nyt voisi vielä ainakin jonkin aikaa elää siinä fantasiassa, kun se vielä on mahdollista..? :J
Minä uskon (ja koen), että kun oikeasti rakastaa, se tunne saa molemmat näkemään toinen toisensa maailman kauneimpina ja ihanimpina. Luonne määrittää ulkonäköä vähintään 50% minulle. Rakkaan hymy on maailman kaunein asia, koska se on itselle hyvin tärkeää, että saa hänet hymyilemään ja se tuo itsellekin tyydytystä.
Kyllähän elokuvissakin riidellään :D
Onhan tota 'haaverakkautta' olemassa mut nykyään vaan erotaan niin saatanan pienestä ja ollaan niin kovin haavottuvaisia. Luulisin et ihmiset enemmänki pitää tota 'haaverakkautta' enemmänki sellasena joka on piirretyissä ja leffoissa eikä siks ajattele ees et vois itekkin sallia sellasen rakkauden ittellensä. Ihmiset ajattelee niin paljon omaa etuaan ja niin hiton monet on sellasia 'realistisia' jotka toitottaa et eihän tässä voi olla saman kanssa kahta vuotta enempää. Rakkaus on nimenomaan sitä että eletään toisen kanssa ja myös toisen huonojen puolien kanssa. Kaipa oikeasta rakkaudesta on tulossa joku tabu ja sadan vuoden päästä ollaan yhessä vuos per kumppani. Ja kauneushan on katoavaista muttei rakkaus. Tiedän ainakin et tulen rakastamaan jokaista rakastaamani ihmistä lopun elämääni. Ei mun kohalla ainakaan rakastaminen ala ja sitten lopu
oon seurustellu nyt 3v ja 7kk, ja pidän edelleenki poikaystävääni maailman ihanimpana