Déjà vu, ei ehkä sittenkään epilepsiaa?

Rauta-arvot olivat alhaalla, mutta viime mittauksessa olivat hemoglobiini jo 130.
Kilpirauhasarvot olivat yhdessä mittauksessa huonot ja kahdessa seuraavassa taas normaalit, ensi kuussa on seuraava mittaus.

Missä muodossa sitä soijaa syödään?
Ei ota, jos ei annakaan.

Fiukka kirjoitti:

Rauta-arvot olivat alhaalla, mutta viime mittauksessa olivat hemoglobiini jo 130.
Kilpirauhasarvot olivat yhdessä mittauksessa huonot ja kahdessa seuraavassa taas normaalit, ensi kuussa on seuraava mittaus.

Missä muodossa sitä soijaa syödään?
Ei ota, jos ei annakaan.

pussista,sitä saa melkeen joka ruokakaupasta,osuuskaupas on merkkiä soy-appetit,1,20,hyvälaatusta ja tuoretta,myös soyolkkia oon syöny,joo appelsiinimehuun sekotat 2 rkl joo kylmien ruokien syöntiä kannattaa sairaana välttää,nii tää soijaha on sitä papua,mitä karjapaimenet enne söi ps. (tähän tulee himo,joskus oon syöny koko pussinki),myös maitoon oon sekottanu,myös appelsiinimehu nostaa rauta-arvoja,myös omenamehu on hyväksi sydämmelle

timanttimies kirjoitti:

pussista,sitä saa melkeen joka ruokakaupasta,osuuskaupas on merkkiä soy-appetit,1,20,hyvälaatusta ja tuoretta,myös soyolkkia oon syöny,joo appelsiinimehuun sekotat 2 rkl joo kylmien ruokien syöntiä kannattaa sairaana välttää,nii tää soijaha on sitä papua,mitä karjapaimenet enne söi ps. (tähän tulee himo,joskus oon syöny koko pussinki),myös maitoon oon sekottanu,myös appelsiinimehu nostaa rauta-arvoja,myös omenamehu on hyväksi sydämmelle

VÄLTTÄÄ soijatuotteita!!!Kysäisehän asiaa omalta endokrinologiltasi.

sairastavan tulisi kirjoitti:

VÄLTTÄÄ soijatuotteita!!!Kysäisehän asiaa omalta endokrinologiltasi.

mä tiedän paremmin,ja saat mun puolesta imeä krinoloogias

timanttimies kirjoitti:

mä tiedän paremmin,ja saat mun puolesta imeä krinoloogias

Ei tuo tieto soijan haitallisuudesta ole aivan tuulesta temmattu.

Tässä lainausta:
http://www.terveysinfo.net/news.php?id=440

"Mikä määrä soijaa on turvallinen? (30.03.2006)

Soijaisoflavonien hormonaalinen vaikutus on uusimpien tietojen valossa osoittautunut merkittävämmäksi kuin on luultu (ref.: Juho Vainion Säätiö, tutkimukset), mutta niiden on todettu sisältävän myös kilpirauhasen toiminnalle haitallisia isoflavoneja.

LUUKATO JA HORMONIHÄIRIÖT

Muutamilla soijan sisältämillä isoflavoneilla on tutkimusten mukaan osoitettu olevan hormonihäiriöiden aiheuttamia vaihdevuosivaivoja, eturauhassyöpää, rintasyöpää ja osteoporoosia estävä vaikutus. Nämä suotuisat vaikutukset ovat tulleet ilmi laajoissa aasialaisissa väestötutkimuksissa. Yleisesti ottaen isoflavonit ovat kuitenkin myös goitrogeenisia, eli kilpirauhasentsyymin toimintaa estäviä. Tämä voi olla syynä kilpirauhasen vajaatoiminnan yleistymiselle. Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivät saattaisivat tosin hyötyvä soijan goitrogeenisesta ominaisuudesta, mutta eivät juuri muut, koska vajaatoiminta voi aiheuttaa liallista hiustenlähtöä ja pahentaa masennustaipumusta. Alttiimpia soijan sivuvaikutuksille ovat vaihdevuosi-ikäiset naiset, koska he ovat soijavalmisteiden suurempia kuluttajia verratuna muuhun väestöön. On myös otettava huomioon maitoallergiset lapset, joiden pääasiallinen proteiinisaanti saattaa olla riippuvainen pelkästään soijamaidosta. Kaikki soijan sisältämät isoflavonit eivät siis ole hyödyllisiä, vaan myös haitallisia, aiheuttaen kilpirauhasen vajaatoimintaa ja muiden umpieritysrauhasten toimintahäiriöitä".

Täältä samasta asiasta:
http://www.naturamedia.fi/index.phtml/art/6279/t/articles1

old_profile_11012 kirjoitti:

Ei tuo tieto soijan haitallisuudesta ole aivan tuulesta temmattu.

Tässä lainausta:
http://www.terveysinfo.net/news.php?id=440

"Mikä määrä soijaa on turvallinen? (30.03.2006)

Soijaisoflavonien hormonaalinen vaikutus on uusimpien tietojen valossa osoittautunut merkittävämmäksi kuin on luultu (ref.: Juho Vainion Säätiö, tutkimukset), mutta niiden on todettu sisältävän myös kilpirauhasen toiminnalle haitallisia isoflavoneja.

LUUKATO JA HORMONIHÄIRIÖT

Muutamilla soijan sisältämillä isoflavoneilla on tutkimusten mukaan osoitettu olevan hormonihäiriöiden aiheuttamia vaihdevuosivaivoja, eturauhassyöpää, rintasyöpää ja osteoporoosia estävä vaikutus. Nämä suotuisat vaikutukset ovat tulleet ilmi laajoissa aasialaisissa väestötutkimuksissa. Yleisesti ottaen isoflavonit ovat kuitenkin myös goitrogeenisia, eli kilpirauhasentsyymin toimintaa estäviä. Tämä voi olla syynä kilpirauhasen vajaatoiminnan yleistymiselle. Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivät saattaisivat tosin hyötyvä soijan goitrogeenisesta ominaisuudesta, mutta eivät juuri muut, koska vajaatoiminta voi aiheuttaa liallista hiustenlähtöä ja pahentaa masennustaipumusta. Alttiimpia soijan sivuvaikutuksille ovat vaihdevuosi-ikäiset naiset, koska he ovat soijavalmisteiden suurempia kuluttajia verratuna muuhun väestöön. On myös otettava huomioon maitoallergiset lapset, joiden pääasiallinen proteiinisaanti saattaa olla riippuvainen pelkästään soijamaidosta. Kaikki soijan sisältämät isoflavonit eivät siis ole hyödyllisiä, vaan myös haitallisia, aiheuttaen kilpirauhasen vajaatoimintaa ja muiden umpieritysrauhasten toimintahäiriöitä".

Täältä samasta asiasta:
http://www.naturamedia.fi/index.phtml/art/6279/t/articles1

Taidan jatkossa juoda Soijaani
vähemmän. Onneksi olen muutenkin sitä vähentänyt,
kun en ole niin terveys hullu noiden
kanssa vaan tykkään kaiken saada tavallisista vihanneksista ja ruoasta.

Suur kiitos ja hali =)))

Mis oot ollut ?

sauvatar kirjoitti:

Taidan jatkossa juoda Soijaani
vähemmän. Onneksi olen muutenkin sitä vähentänyt,
kun en ole niin terveys hullu noiden
kanssa vaan tykkään kaiken saada tavallisista vihanneksista ja ruoasta.

Suur kiitos ja hali =)))

Mis oot ollut ?

masennusta tapaturmani takia ja siihen liittyvistä asioista.

Vielä pitäisi pinnistää vastinetta vakuutusoikeudelle ja loppu tuloksen tietäen (99.9%:n varmuudella) tuntuu turhauttavalta tehdä asian eteen mitään.

Toisaalta taas, jos hyväksyn vak.yhtiön päätöksen, niin ei toivoakaan saada esim. "taksikorttia" kuljetuksiin jalkavammani takia.

old_profile_11012 kirjoitti:

masennusta tapaturmani takia ja siihen liittyvistä asioista.

Vielä pitäisi pinnistää vastinetta vakuutusoikeudelle ja loppu tuloksen tietäen (99.9%:n varmuudella) tuntuu turhauttavalta tehdä asian eteen mitään.

Toisaalta taas, jos hyväksyn vak.yhtiön päätöksen, niin ei toivoakaan saada esim. "taksikorttia" kuljetuksiin jalkavammani takia.

taistele oikeuksiesi puolesta !
Nousehan masennuksesta sillä suuntana
on vain ylöspäin =)
Paperityöt kun teet niin se on tehty
ja toivon, että hyväksyvät sun vastineen.

old_profile_11012 kirjoitti:

masennusta tapaturmani takia ja siihen liittyvistä asioista.

Vielä pitäisi pinnistää vastinetta vakuutusoikeudelle ja loppu tuloksen tietäen (99.9%:n varmuudella) tuntuu turhauttavalta tehdä asian eteen mitään.

Toisaalta taas, jos hyväksyn vak.yhtiön päätöksen, niin ei toivoakaan saada esim. "taksikorttia" kuljetuksiin jalkavammani takia.

Kävin vähän aikaan sitten tutustumassa vakuutusoikeuteen ja olin siellä pääkäsittelysalissa kuuntelemassa. He tekevät kovasti töitä ja ovat täysin ihmisiä ja jos teet asianajajan avustuksella hyvän kirjelmän, on heidän helpompi tehdä Sinulle myönteinen päätös. Lisäksi olen sitä mieltä, että taksikorttisi ei ole mitenkään kiinni vakuutusoikeuden päätöksestä, joten hae sitä taksikorttia, jos jaksat. Eihän vakuutusoikeuden päätös edes takaa myönteisenä taksikorttia, vaikka tietenkin puhuu sen puolesta. Viranomaisteitse he eivät saa myöskään päätökssestä tietoa ja kyllä taksikorttia on haettava aivan omalla hakeuksella. Neuvoni: Soitat vaan suoraan sosiaalijohtajalle ja sovit ajan ja menet käymään siellä ja kerrot, että miksi tarvitset korttia. Syynä: Et pääse liikkumaan aina esim. kauppaan ja virkistysmatkoille ja jos olet kaupungilla ja olet saamassa kohtaus, niin tarvitset taksin pikaisesti. Itse tiedät perustelut ja kirjaa ne ylös.

Tuosta vakuutusoikeudesta vielä. Finlexissä on on nykyisin paljon enemmän vakuutusoikeuden päätöksiä ja sinne saa toimittaa lisäaineistoa oikeastaan mielinmäärin, ennen ratkaisua. Toivottavasti olet kaiken mahdollisen toimittanut ja et anna sitä kuvaa, että olet varma voitostasi.

Vakuutusoikeuden menettelystä sen verran, että he saavat yhdestä tapauksesta tietyn määrän pisteitä, jotka pitää olla suoritettuna viikossa ja jos teet heille valmiiksi sellaisen päätösluonnoksen asianajajan avustuksella tai niiden kavereidesi, joiden kanssa olet keskustellut asiasta, niin teet vakuutusoikeuden työntekijälle paljon helpommaksi perustella ratkaisu. Yritä vaikka etsiä ennakkopäätöstä,johon he voivat tukeutua, että voitat. Olet niin monessa oikeusasteessa jo ollut, että varmasti asiastasi on papereita ja jokin seikka voi olla se ratkaiseva.

T. Toivottavasti sieltä tulee myönteinen päätös ja muista tsekata ainakin www.finlex.fi ja sieltä julkaistut vakuutusoikeuden päätökset. Itse olen katsonut niitä ja siellä menee asiat aivan ristiin etenkin äänestyksissä ja äänestyksiä juuri julkaistaan. Älä vaivu epätoivoon... muistelen, että vakuutusoikeudessakin sanottiin tapaturma-asioiden olevan niitä vaikeimpia ja niistä he saivat eniten pisteitä.

Oman asiansa puolesta on helvetin rankkaa taistella, joten olisi hyvä, että saisit siihen jonkun avustajan, että et todella aivan uuvu ja masennu.

Tsemppiä ja oikeus voittakoon ja jos et saa myönteistä ratkaisua, niin sitten ei oikeus voittanut, mutta ei se ole ensimmäinen kerta kun oikeus tekee väärän päätöksen.

TÄRKEIN POINTTINI: Tee heille helpoksi tehdä myönteinen ratkaisu, vaikka kaivamalla esille tapaus, jossa kaltaisesi asia on voitettu helpommalla ja vetoa mm. siihen unohtamatta oman asiasi selittämistä tarkasti ja etenkin olennaiset kohdat huomioonottaen. Itse sorrun monesti oikeuspoliittiseen jaaritteluun, mutta se ehkä vähentää olennaisen valituksen arvoa ja älä todellakaan väheksy vakuutusoikeutta, sillä selkeästi he ovat omanarvontuntoisia ja eivät kestä kritiikkiä, jota saavat kyllä jokapäivä kuulla. Kuulemma kansanedustajatkaan eivät heidän tiedottajan mukaan olleet jaksaneet kuunnella heidän esittelyä ja yksi oli nukahtanut tiedotustilaisuudessa ja tämä tiedottaja oli toiminut kaikissa asioissa ratkaisijana, siellä ihmiset kiertävät osastolta osastolle, vaikka mielestäni heidän tulisi pysyä yhdessä asiassa pidempään, jotta ihmiset erikoistuisivat esim. juuri tapaturma-asioihin. Lisäksi he sanoivat, että sisäinen tiedonkulku heillä on toimivaa ja kyselevät kollegoiltaan, jos ongelmatapaus, joten antoivat ainakin ulospäin aika asiantuntevan kuvan.

Kunnioittaen vaadi heitä tekemään hyvin perustellen myönteinen päätös. Toivottavasti voitat! Olet aivan kohtuuttomasti joutunut käyttämään energiaasi tuohon oikeudenkäyntiin ja älä luovuta nyt viime metreillä.

*Ei kannata upota matalikkoon, kun on uppovesistä selvinnyt*.

old_profile_11012 kirjoitti:

masennusta tapaturmani takia ja siihen liittyvistä asioista.

Vielä pitäisi pinnistää vastinetta vakuutusoikeudelle ja loppu tuloksen tietäen (99.9%:n varmuudella) tuntuu turhauttavalta tehdä asian eteen mitään.

Toisaalta taas, jos hyväksyn vak.yhtiön päätöksen, niin ei toivoakaan saada esim. "taksikorttia" kuljetuksiin jalkavammani takia.

Älä siis tosiaan anna periksi ja vaikka tämä on kielteinen päätös, saat siitä johtoa, että mitä perusteluja vakuutusoikeus kaipaa ja tässäkin ns. kiperä tapaus, kun on mennyt äänestykseen.

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/vako/2005/20051122_2004_006502?search[type]=pika&search[pika]=tapaturma*

Hugo. kirjoitti:

Kävin vähän aikaan sitten tutustumassa vakuutusoikeuteen ja olin siellä pääkäsittelysalissa kuuntelemassa. He tekevät kovasti töitä ja ovat täysin ihmisiä ja jos teet asianajajan avustuksella hyvän kirjelmän, on heidän helpompi tehdä Sinulle myönteinen päätös. Lisäksi olen sitä mieltä, että taksikorttisi ei ole mitenkään kiinni vakuutusoikeuden päätöksestä, joten hae sitä taksikorttia, jos jaksat. Eihän vakuutusoikeuden päätös edes takaa myönteisenä taksikorttia, vaikka tietenkin puhuu sen puolesta. Viranomaisteitse he eivät saa myöskään päätökssestä tietoa ja kyllä taksikorttia on haettava aivan omalla hakeuksella. Neuvoni: Soitat vaan suoraan sosiaalijohtajalle ja sovit ajan ja menet käymään siellä ja kerrot, että miksi tarvitset korttia. Syynä: Et pääse liikkumaan aina esim. kauppaan ja virkistysmatkoille ja jos olet kaupungilla ja olet saamassa kohtaus, niin tarvitset taksin pikaisesti. Itse tiedät perustelut ja kirjaa ne ylös.

Tuosta vakuutusoikeudesta vielä. Finlexissä on on nykyisin paljon enemmän vakuutusoikeuden päätöksiä ja sinne saa toimittaa lisäaineistoa oikeastaan mielinmäärin, ennen ratkaisua. Toivottavasti olet kaiken mahdollisen toimittanut ja et anna sitä kuvaa, että olet varma voitostasi.

Vakuutusoikeuden menettelystä sen verran, että he saavat yhdestä tapauksesta tietyn määrän pisteitä, jotka pitää olla suoritettuna viikossa ja jos teet heille valmiiksi sellaisen päätösluonnoksen asianajajan avustuksella tai niiden kavereidesi, joiden kanssa olet keskustellut asiasta, niin teet vakuutusoikeuden työntekijälle paljon helpommaksi perustella ratkaisu. Yritä vaikka etsiä ennakkopäätöstä,johon he voivat tukeutua, että voitat. Olet niin monessa oikeusasteessa jo ollut, että varmasti asiastasi on papereita ja jokin seikka voi olla se ratkaiseva.

T. Toivottavasti sieltä tulee myönteinen päätös ja muista tsekata ainakin www.finlex.fi ja sieltä julkaistut vakuutusoikeuden päätökset. Itse olen katsonut niitä ja siellä menee asiat aivan ristiin etenkin äänestyksissä ja äänestyksiä juuri julkaistaan. Älä vaivu epätoivoon... muistelen, että vakuutusoikeudessakin sanottiin tapaturma-asioiden olevan niitä vaikeimpia ja niistä he saivat eniten pisteitä.

Oman asiansa puolesta on helvetin rankkaa taistella, joten olisi hyvä, että saisit siihen jonkun avustajan, että et todella aivan uuvu ja masennu.

Tsemppiä ja oikeus voittakoon ja jos et saa myönteistä ratkaisua, niin sitten ei oikeus voittanut, mutta ei se ole ensimmäinen kerta kun oikeus tekee väärän päätöksen.

TÄRKEIN POINTTINI: Tee heille helpoksi tehdä myönteinen ratkaisu, vaikka kaivamalla esille tapaus, jossa kaltaisesi asia on voitettu helpommalla ja vetoa mm. siihen unohtamatta oman asiasi selittämistä tarkasti ja etenkin olennaiset kohdat huomioonottaen. Itse sorrun monesti oikeuspoliittiseen jaaritteluun, mutta se ehkä vähentää olennaisen valituksen arvoa ja älä todellakaan väheksy vakuutusoikeutta, sillä selkeästi he ovat omanarvontuntoisia ja eivät kestä kritiikkiä, jota saavat kyllä jokapäivä kuulla. Kuulemma kansanedustajatkaan eivät heidän tiedottajan mukaan olleet jaksaneet kuunnella heidän esittelyä ja yksi oli nukahtanut tiedotustilaisuudessa ja tämä tiedottaja oli toiminut kaikissa asioissa ratkaisijana, siellä ihmiset kiertävät osastolta osastolle, vaikka mielestäni heidän tulisi pysyä yhdessä asiassa pidempään, jotta ihmiset erikoistuisivat esim. juuri tapaturma-asioihin. Lisäksi he sanoivat, että sisäinen tiedonkulku heillä on toimivaa ja kyselevät kollegoiltaan, jos ongelmatapaus, joten antoivat ainakin ulospäin aika asiantuntevan kuvan.

Kunnioittaen vaadi heitä tekemään hyvin perustellen myönteinen päätös. Toivottavasti voitat! Olet aivan kohtuuttomasti joutunut käyttämään energiaasi tuohon oikeudenkäyntiin ja älä luovuta nyt viime metreillä.

*Ei kannata upota matalikkoon, kun on uppovesistä selvinnyt*.

Papereita ja lausuntoja löytyy, mutta mutta.....

Kun edes saisi ex-tapaturmalautakunnan lausunnoista sen lääkärin kannanoton -vaan kun sitä ei saa ja kyselyyn lausunnosta annetaan vastaus näin:

Tapaturmalain sen ja sen pykälän ja sen ja sen asetuksen mukaan pyytämme tiedot ovat salaisia.

Lääkäri ja tuomarinvala ovat syvältä sieltä.

Tee siinä sitten oikaisupyyntöä, kun ei edes itse tiedä mistä tai mihin asiaan pitäisi kiinnittää huomiota.

Kielteinen päätös on suurpiirteinen vaikka perustuslain mukaan pitäisi saada kunnollinen perustelu, mutta se tapaturmalaki kun sattuu menemään perustuslain ohi ja kirkkaasti.

Periksi en anna vaikka molemmilta puolilta lyötäisiin ja tulen tekemään Vakuutusoikeudelle kielteisen päätöksen jälkeen kirjallisen pyynnön saada lääkärin antama lausunto ko. asiassa.

Kielteisenähän siihenkin tulee vastaus juuri tuon tapaturmalain takia.

Onhan kuitenkin molemmista muutoksenhaku paikoista samanlainen kielteinen päätös ja saan dokumenttia siitä EIT:hen.

old_profile_11012 kirjoitti:

Papereita ja lausuntoja löytyy, mutta mutta.....

Kun edes saisi ex-tapaturmalautakunnan lausunnoista sen lääkärin kannanoton -vaan kun sitä ei saa ja kyselyyn lausunnosta annetaan vastaus näin:

Tapaturmalain sen ja sen pykälän ja sen ja sen asetuksen mukaan pyytämme tiedot ovat salaisia.

Lääkäri ja tuomarinvala ovat syvältä sieltä.

Tee siinä sitten oikaisupyyntöä, kun ei edes itse tiedä mistä tai mihin asiaan pitäisi kiinnittää huomiota.

Kielteinen päätös on suurpiirteinen vaikka perustuslain mukaan pitäisi saada kunnollinen perustelu, mutta se tapaturmalaki kun sattuu menemään perustuslain ohi ja kirkkaasti.

Periksi en anna vaikka molemmilta puolilta lyötäisiin ja tulen tekemään Vakuutusoikeudelle kielteisen päätöksen jälkeen kirjallisen pyynnön saada lääkärin antama lausunto ko. asiassa.

Kielteisenähän siihenkin tulee vastaus juuri tuon tapaturmalain takia.

Onhan kuitenkin molemmista muutoksenhaku paikoista samanlainen kielteinen päätös ja saan dokumenttia siitä EIT:hen.

Vai on salaisia tapaturmalain mukaan. Niin oikeus kirjoissa ei ole kyllä valitettavasti aina kuten se on todellisuudessa ja oikeuskin on niin monitahoinen, että jos tavalliselle ihmiselle sanotaan, että paperi on salainen, niin kyllä jokainen sen varmaan purematta nielee. Asia varmaan on noin, mutta tässä on nyt sellainen, että omassa asiassa pitäisi kyllä tietää todellakin asianosaisjulkisuuden nimissä, että mistä asiasta antaa vastineen, joten ei he voi kaikkea salata. Tarkemmin en asioita tiedä, mutta kyllä julkisuus on selkeä periaate, josta on paljon poikkeuksia, jotka on tehdeet sitten salaisuudesta todellisuudessa sen pääsäännön. Asiassasi tekee kummallliseksi, että olet oikeudenkäynnin asianosainen ja et saa toisen ja mielestäni vastapuolen asiakirjojen sisältöä tietää. SILLOIN ON TODELLAKIN VAIKEA ANTAA VASTINETTA! Yleinen periaate on omassa jutussaan pitäisi saada paperit tietää, mutta vakuutusoikeus ja juttusi on muutenkin niin merkillinen, että huh huh. Toivottavasti saat oikeusapua tuohon erikoistuneelta henkilöltä, sillä itse en osaa neuvoa enempää. Neuvon vaan todellakin viemään asian loppuun ja seuraan mielenkiinnolla tapahtumia.

Tuo, että vaadit lääkärinlausunnon vakuutusoikeudesta... hmm, itsellänikin oli lääkäri se, jonka takia hävisin jutun 3-2, joten lääkärit ovat todella pirullisia. En tiedä miksi. Vakuutusoikeudessa kysyin, että keitä lääkäreitä he käyttävät, niin he muistaakseni ottaa asiantuntijat ulkoapäin ja heillä ei ole vakituista lääkäriä ns. tuomioistuimessa, en ole aivan varma.

Siis riita-asiassa pitäisi ehdottomasti saada vastapuolen kirjelmät tietoon, jotta niistä voi antaa vastineen. Kuulostaa todellakin oikeuden vääristymältä, jos noin on.

Toinen asia mikä kiinnitti huomiota on, että perustuslain voisi ohittaa. Ok, voi sen, jos perustuslakivaliolautakunta on katsonut sen lakia säätäessään olevan perustuslain mukainen. Silti perustuslakiin on hyvä vedota, koska se on lakien laki... asetuksia ei voi saattaa edes viranomainen voimaan, jos ne ristiriidassa perustuslain kanssa ja tuomioistuimen on asetusten perustuslain mukaisuus aina tutkittava ristiriitatilanteessa ja jätettävä asetus soveltamatta perustuslain vastaisena. Lain osalta lähdetään siitä, että perustuslainmukaisuus on tutkittu lainsäätämisen yhteydessä perususlakivaliokunnassa eduskunnassa.

Esimerkkinä voisin ottaa tähän, että valtiokonttori ei ole pitänyt kuntoutuksesta valittamista oikeutettuna, mutta nyt tuli päätös, jossa todettiin Valtiokonttorin käytännön olevan virheellistä. Itsekin aikoinaan ihmettelin, että jopas heillä outoja käytäntöjä. Tuosta oli Hesarissa muutamia päiviä sitten juttu.

Joo, itsekin tässä ajattelen, että pitää viedä EY-tuomioistuimeen tai johonkin ulkopuoliseen juttu, jotta saan aivan harjoitusta. Joten ehkä tulevaisuudessa viemme asian ulkomaille käsiteltäväksi ja siinä riittää työtä ja keskusteltavaa. Jutturuuhkahan niilläkin on, mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun suomalainen voittaa siellä jutun valtiota vastaan.

Muista, että Sinua ei lyödä nyt kuin yhdeltä puolelta ja se johtuu siitä, että toisella puolella on omat intressit ja on tietenkin sinua vastaan. Tosin kyse ei varsinaisesta riita-asiasta, mutta kyllä tässä on sellaisia piirteitä, että toinen on toista mieltä ja toinen toista ja kumpikin tuo esiin vain itseään puoltavat seikat ja tuomioistuin ratkaisee asian lain mukaisesti ja laki pitää tuomioistuimen periaatteessa tuntea viranpuolesta. Valitettavasti he eivät aina sitä tiedä ja vihjaaminen heille siitä, että miten juttu on ratkaistava tai suoraan sanominen, että asia on näin on varmaan hyvä keino. Sitä en sitten tiedä, että onko psykologisesti hyvä sanella tuomioistuimelle, että miten lakia pitää tulkita, mutta hyvin perusteluin se on tietenkin järkevää.

*Yrittää auttaa ja innostuu... onneksi en ole itse taistelemassa tuossa voimia viemässä jutussasi... etkös kuitenkin osittaisvoiton saanut?*

old_profile_11012 kirjoitti:

Papereita ja lausuntoja löytyy, mutta mutta.....

Kun edes saisi ex-tapaturmalautakunnan lausunnoista sen lääkärin kannanoton -vaan kun sitä ei saa ja kyselyyn lausunnosta annetaan vastaus näin:

Tapaturmalain sen ja sen pykälän ja sen ja sen asetuksen mukaan pyytämme tiedot ovat salaisia.

Lääkäri ja tuomarinvala ovat syvältä sieltä.

Tee siinä sitten oikaisupyyntöä, kun ei edes itse tiedä mistä tai mihin asiaan pitäisi kiinnittää huomiota.

Kielteinen päätös on suurpiirteinen vaikka perustuslain mukaan pitäisi saada kunnollinen perustelu, mutta se tapaturmalaki kun sattuu menemään perustuslain ohi ja kirkkaasti.

Periksi en anna vaikka molemmilta puolilta lyötäisiin ja tulen tekemään Vakuutusoikeudelle kielteisen päätöksen jälkeen kirjallisen pyynnön saada lääkärin antama lausunto ko. asiassa.

Kielteisenähän siihenkin tulee vastaus juuri tuon tapaturmalain takia.

Onhan kuitenkin molemmista muutoksenhaku paikoista samanlainen kielteinen päätös ja saan dokumenttia siitä EIT:hen.

http://www.om.fi/uploads/qbpdh2h.pdf Hain tuon googlaamalla ja siinä jotain infoa ainakin vakuutusoikeuden kokoonpanosta.

Hakusanana oli asianosaisjulkisuus tapaturma*, jos lisäsi tapaturmalaki, niin google ei löytänyt mitäään.

Hugo. kirjoitti:

Vai on salaisia tapaturmalain mukaan. Niin oikeus kirjoissa ei ole kyllä valitettavasti aina kuten se on todellisuudessa ja oikeuskin on niin monitahoinen, että jos tavalliselle ihmiselle sanotaan, että paperi on salainen, niin kyllä jokainen sen varmaan purematta nielee. Asia varmaan on noin, mutta tässä on nyt sellainen, että omassa asiassa pitäisi kyllä tietää todellakin asianosaisjulkisuuden nimissä, että mistä asiasta antaa vastineen, joten ei he voi kaikkea salata. Tarkemmin en asioita tiedä, mutta kyllä julkisuus on selkeä periaate, josta on paljon poikkeuksia, jotka on tehdeet sitten salaisuudesta todellisuudessa sen pääsäännön. Asiassasi tekee kummallliseksi, että olet oikeudenkäynnin asianosainen ja et saa toisen ja mielestäni vastapuolen asiakirjojen sisältöä tietää. SILLOIN ON TODELLAKIN VAIKEA ANTAA VASTINETTA! Yleinen periaate on omassa jutussaan pitäisi saada paperit tietää, mutta vakuutusoikeus ja juttusi on muutenkin niin merkillinen, että huh huh. Toivottavasti saat oikeusapua tuohon erikoistuneelta henkilöltä, sillä itse en osaa neuvoa enempää. Neuvon vaan todellakin viemään asian loppuun ja seuraan mielenkiinnolla tapahtumia.

Tuo, että vaadit lääkärinlausunnon vakuutusoikeudesta... hmm, itsellänikin oli lääkäri se, jonka takia hävisin jutun 3-2, joten lääkärit ovat todella pirullisia. En tiedä miksi. Vakuutusoikeudessa kysyin, että keitä lääkäreitä he käyttävät, niin he muistaakseni ottaa asiantuntijat ulkoapäin ja heillä ei ole vakituista lääkäriä ns. tuomioistuimessa, en ole aivan varma.

Siis riita-asiassa pitäisi ehdottomasti saada vastapuolen kirjelmät tietoon, jotta niistä voi antaa vastineen. Kuulostaa todellakin oikeuden vääristymältä, jos noin on.

Toinen asia mikä kiinnitti huomiota on, että perustuslain voisi ohittaa. Ok, voi sen, jos perustuslakivaliolautakunta on katsonut sen lakia säätäessään olevan perustuslain mukainen. Silti perustuslakiin on hyvä vedota, koska se on lakien laki... asetuksia ei voi saattaa edes viranomainen voimaan, jos ne ristiriidassa perustuslain kanssa ja tuomioistuimen on asetusten perustuslain mukaisuus aina tutkittava ristiriitatilanteessa ja jätettävä asetus soveltamatta perustuslain vastaisena. Lain osalta lähdetään siitä, että perustuslainmukaisuus on tutkittu lainsäätämisen yhteydessä perususlakivaliokunnassa eduskunnassa.

Esimerkkinä voisin ottaa tähän, että valtiokonttori ei ole pitänyt kuntoutuksesta valittamista oikeutettuna, mutta nyt tuli päätös, jossa todettiin Valtiokonttorin käytännön olevan virheellistä. Itsekin aikoinaan ihmettelin, että jopas heillä outoja käytäntöjä. Tuosta oli Hesarissa muutamia päiviä sitten juttu.

Joo, itsekin tässä ajattelen, että pitää viedä EY-tuomioistuimeen tai johonkin ulkopuoliseen juttu, jotta saan aivan harjoitusta. Joten ehkä tulevaisuudessa viemme asian ulkomaille käsiteltäväksi ja siinä riittää työtä ja keskusteltavaa. Jutturuuhkahan niilläkin on, mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun suomalainen voittaa siellä jutun valtiota vastaan.

Muista, että Sinua ei lyödä nyt kuin yhdeltä puolelta ja se johtuu siitä, että toisella puolella on omat intressit ja on tietenkin sinua vastaan. Tosin kyse ei varsinaisesta riita-asiasta, mutta kyllä tässä on sellaisia piirteitä, että toinen on toista mieltä ja toinen toista ja kumpikin tuo esiin vain itseään puoltavat seikat ja tuomioistuin ratkaisee asian lain mukaisesti ja laki pitää tuomioistuimen periaatteessa tuntea viranpuolesta. Valitettavasti he eivät aina sitä tiedä ja vihjaaminen heille siitä, että miten juttu on ratkaistava tai suoraan sanominen, että asia on näin on varmaan hyvä keino. Sitä en sitten tiedä, että onko psykologisesti hyvä sanella tuomioistuimelle, että miten lakia pitää tulkita, mutta hyvin perusteluin se on tietenkin järkevää.

*Yrittää auttaa ja innostuu... onneksi en ole itse taistelemassa tuossa voimia viemässä jutussasi... etkös kuitenkin osittaisvoiton saanut?*

Tässä "pieni lainaus" täältä:
http://ajankuva.blogspot.com/

Alla oleva lainaus koskee meitä kaikkia mahdollisten tulevien oikeuskäsittelyiden eteen joutuvia ja onneksi minun epilepsiani ei ole pahimmasta päästä, sillä silloin en todellakaan jaksaisi taistella ~3000€ korvauksesta.

Enkä nytkään taistele pelkästään tuosta rahasta, vaan haitta-asteesta joka mielestäni minun pitää vamman takia saada.

Haitta-aste perusteiden mukaan saan selästä 3:sen
ja siinä ei ole jalan haitta-astetta mukana, josta nyt oikeutta käydään.


Sieltä löytyy myös laskennat vakuutusoikeuden hylkymääristä useammalta vuodelta.

"Vakuutusoikeuden lausunto oikeusministeriölle HE 12/2006

Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin - kohdassa lienee tapahtunut vakuutusalalla hyvin yleinen ns. tekninen sisältövirhe?

”Vakuutusoikeuden soveltamiskäytännössä on katsottu, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla asianosaisella on oikeus saada tieto rajoituksetta kaikesta sellaisesta selvityksestä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.”

Tällä hetkellähän asianosainen ei saa koskaan tietää mitä hänen asiastaan on lausunut vakuutusoikeuden tai sen alapuolella toimivien lautakuntien lääkärijäsen.

Huolestunut kansalainen kirjoittaa asiasta Suomi 24 Homesairaudet – keskusteluketjussa:

”Tapaturmavakuutuslain 53§:n 2 momentin nojalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan pj, vpj ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Koska muutoksenhakulautakunnan jäsenten kannanotot ovat oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan salassa pidettävää oikeuden neuvottelua, niistä ei lähetetä tietoa.

Valtiovalta on hyvinkin tietoinen ko. ongelmasta, mutta ei heitä kiinnosta asian korjaaminen.”

Eikä taida valtiovaltaa kiinnostaa ongelman korjaaminen jatkossakaan. Varsinkaan, jos on uskominen tällä toimialalla Suomessa ylintä tuomiovaltaa käyttävän valtion virkamiehen ja vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun lausumaa.

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito – kohdassa vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu esittää ehdotuksen, joka kannattaa jokaisen ”toimialasta” kiinnostuneen lukea todella tarkkaan.

Ministeri Maija Perhon vastauksesta KK 809/1999 poimittua:

”Päätöksestä tulee ilmetä riittävän selvästi, mihin siinä on otettu kantaa.

Ratkaisun perusteleminen liittyy asianosaisen oikeusturvan toteuttamiseen.

Jotta asianosainen kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuutta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet, joilla ratkaisuun on päästy.

Perustelemisvelvollisuus pakottaa myös päätöksentekijän harkitsemaan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehtimaan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta.

Lisäksi eläkepäätösten perustelemiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa sen jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 1995 määräyksen, jonka mukaan asiantuntijoiden keskusteluja eläkeasiassa ei voida rinnastaa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovelvollisuuteen oikeuden suljettujen ovien takana käymistä neuvotteluista.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu määräsi henkilöstörekisterilain nojalla antamaan asianosaisen tarkistettavaksi hänen pyytämänsä asiantuntijalääkäreiden sisäiset muistiot.

Tietosuojavaltuutetun määräyksen vuoksi Eläketurvakeskus antoi eläkelaitoksille tiedotteen n:o 21/95.”

Miksi siis jatkuva salailu vakuutusoikeudessa?

Jos vakuutusoikeuteen valittanut henkilö antaa jatkossa kirjallisen luvan, jonka kaksi henkilöä todistaa oikeaksi, että kaikki hänestä annetut diagnoosit, lääkärinlausunnot ja muut asiaa selvittävät dokumentit ovat vapaasti julkistettavissa, miksi seuraavassa esiteltävässä vakuutusoikeuden lausunnossa esitetty salailu halutaan voimaan lakitekstiin?

Varsinkin, kun otetaan huomioon vakuutusoikeuden lausunnon Voimaantulo-kohdan lopputeksti:

”Vakuutusoikeus katsoo, että sekä vakuutusoikeuden alaisessa lautakunnassa että vakuutusoikeudessa tulisi soveltaa samaa lakia.

Tämän vuoksi uutta lakia tulisi soveltaa asioissa, jotka ovat tulleet vireille lain tultua voimaan tai joita ei ole lainvoimaisesti ratkaistu ennen lain voimaantuloa.”

Eli sen jälkeen voitaneen puhua suljetusta ja salatusta erityistuomioistuinjärjestelmästä?

Ja mikä olikaan HE 12/2006 alkuperäinen tarkoitus?

” Esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin avoimuutta sekä ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla. Tarkoituksena on turvata erityisesti hallintotuomioistuinten päätösten ja niiden perustelujen julkisuus mahdollisimman laajasti.

Esityksessä annettaisiin kuitenkin hallintotuomioistuimelle nykyistä enemmän mahdollisuuksia laajentaa oikeudenkäynnin julkisuutta tai antaa tietyin edellytyksin tietoja myös salassa pidettäväksi säädetystä asiakirjasta. Sääntelyssä pyrittäisiin turvaamaan erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen sekä päätösten ja niiden perustelujen julkisuus.

Asianosaisella olisi eräissä tilanteissa oikeus saada tieto sellaisistakin oikeudenkäynnissä esitetyistä selvityksistä, joista hänellä ei ole ollut oikeutta saada tietoa hallintomenettelyssä, jos ne voivat vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn hallintotuomioistuimessa.

Sääntely laajentaisi asianosaisen tiedonsaantioikeutta nykyisestä.”

Tarkemmin zuumattavia kohtia kohta seuraavassa vakuutusoikeuden lausunnosta oikeusministeriölle koskien HE 12/2006 olemme lihavoineet pupillin pullistusten ja tekstiin tarkentamisen helpottamiseksi.

Oikeusturvan nopean toiminnan VOLF - ryhmä 2006

* * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Kaikki alkuperäiset lausunnot kokonaisuudessaan HE 12/2006 koskien löytyvät tätä kirjoitettaessa oikeusministeriön osoitteessa:
http://www.om.fi/tulostus/33853.htm

* * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VAKUUTUSOIKEUS

5.9.2005 LAUSUNTO 253/0/2005

Oikeusministeriö

Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005
Lausunto työryhmämietinnöistä Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa
Yleistä

Vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa kysymys on yleensä siitä, että asianosainen ei kykene sairauden, työttömyyden tai muun vastaavanlaisen syyn takia hankkimaan itse riittävää toimeentuloa ja hakee sen vuoksi jotakin toimeentuloturvaetuutta.

Valtaosassa vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa oikeudenkäyntiaineisto sisältää yksityisen asianosaisen terveydentilaan ja/tai taloudelliseen asemaan liittyviä, salassapidettäviä tietoja.

Hakemuksia etuuslaitoksissa käsiteltäessä hakijoiden yksityisyyttä suojataan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuus-laki) mukaisesti.

Vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa on julkisuuden suhteen kaksi tärkeää vastakkaista intressiä. Toisaalta oikeudenkäynnin julkisuus ja toisaalta yksityisyyden suoja.

Oikeudenkäynnin julkisuuden säätelyssä näiden vastakkaisten intressien kesken tulisi löytää tasapaino.

Oikeudenkäynnin julkisuus ei voine edellyttää sitä, että muutoksenhaulla oikeusturvaa hakevalle etuuden hakijalle koituu oikeudenkäynnin julkisuuden takia merkittävää haittaa elämässään.

Oikeudenkäynnin julkisuus saattaa käytännössä johtaa jopa siihenkin, että etuuden hakija pidättäytyy aiheellisestakin muutoksenhausta sen vuoksi, ettei hänen asiansa tulisi julkiseksi.

Kun sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuutta säätelevää lainsäädäntöä niin ongelmatapauksissa kansalainen haluaa tietoa, jota tuomioistuin ei katso voivansa salassapitovelvollisuutensa takia antaa.

Vakuutusoikeudelta tietoa haluavilla on harvemmin lainoppinut avustaja tai asiamies.

Kansalaisten tuomioistuimia kohtaan tunteman luottamuksen varmistamiseksi on välttämätöntä, että tuomioistuinten toiminnan julkisuutta säätelevä lainsäädäntö on mandollisimman yksiselitteistä ja selkeää.

Tulkinnanvarainen ja laajan harkintavallan tuomioistuimelle mandollistava lainsäädäntö on omiaan nakertamaan tuomioistuimelta tietoa pyytävän kansalaisen luottamusta asianomaista tuomioistuinta kohtaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin

Vakuutusoikeuden soveltamiskäytännössä on katsottu, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla asianosaisella on oikeus saada tieto rajoituksetta kaikesta sellaisesta selvityksestä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Ratkaisun julkisuus

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito

Oikeuden neuvottelusalaisuuden turvaaminen on erittäin tärkeä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae.

Oikeudenjäsenten on voitava keskustella asiasta täysin vapaasti ja ilman epäilystä siitä, että keskustelut tulisivat julkisiksi.

Asialla on erityinen merkitys vakuutusoikeudelle sen vuoksi, että käsiteltävän asian asiakirjat kiertävät jäsenillä, jotka kirjoittavat mielipiteensä käsittelymuistioon.

Myös lääkärijäsen kirjoittaa alustavan mielipiteensä käsittelymuistioon.

Etenkin lääkärijäsenen kannanotto sisältää usein henkilön terveydentilaan liittyviä, joskus lääketieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisia salassa pidettäviä tietoja, joita muut jäsenet saattavat kommentoida. Näin ollen vakuutusoikeuden jäsenten keskustelut säilyvät merkittäviltä osin kirjallisesti dokumentoituna arkistossa.

Asianosaiset vaativat usein saada tietoonsa etenkin vakuutusoikeuden lääkärijäsenten mielipiteet. Näistä syistä on välttämätöntä, että oikeuden neuvottelusalaisuudesta säädetään selkeästi ja yksiselitteisesti hallintolainkäytön julkisuutta säätelevässä laissa.

Mietinnössä ehdotetaan salassapitoa määräaikaiseksi.

Ehdotuksen mukaan salassapidon määräaika olisi 60 vuotta. Vakuutusoikeuden näkemyksen mukaan tämä on liian lyhyt aika.

Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja. Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31 §:n 2 momentin nojalla ovat salassapidettäviä 50 vuotta asianosaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa.

Asianosaisen yksityiselämän suojamiseksi salassapidettäviä esim. terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana.

Asianosainen on voinut esim. salata lähiomaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta.

Julkisuuslaki turvaa tällaisen tiedon säilymisen lähiomaisiltakin 50 vuotta asianomaisen kuolemanjälkeen. Paitsi että nämä tiedot tulisivat lähiomaisten tietoon, ne tulisivat myös yleisöjulkisiksi. Tämä olisi ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaatteiden kanssa.

Mikään erityinen tarve ei vaatine, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen tulisi tulla julkisiksi jonkin tietyn ajan kuluessa, vaan kysymys lienee lähinnä vain julkisuusperiaatteesta sinänsä.

Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapitoajan tulisi olla 100 vuotta.

Toinen vaihtoehto olisi säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneviä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla 50 vuotta asian-omaisen kuoleman jälkeen salassapidettävä tietoja suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.

sauvatar kirjoitti:

Taidan jatkossa juoda Soijaani
vähemmän. Onneksi olen muutenkin sitä vähentänyt,
kun en ole niin terveys hullu noiden
kanssa vaan tykkään kaiken saada tavallisista vihanneksista ja ruoasta.

Suur kiitos ja hali =)))

Mis oot ollut ?

vierasta

timanttimies kirjoitti:

vierasta

välillä =))

Hugo. kirjoitti:

Älä siis tosiaan anna periksi ja vaikka tämä on kielteinen päätös, saat siitä johtoa, että mitä perusteluja vakuutusoikeus kaipaa ja tässäkin ns. kiperä tapaus, kun on mennyt äänestykseen.

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/vako/2005/20051122_2004_006502?search[type]=pika&search[pika]=tapaturma*

Pärren tukemisesta ja kannustamisesta.
Sä sentään ymmärrät noista lakipykälistä
jotain.

old_profile_11012 kirjoitti:

Tässä "pieni lainaus" täältä:
http://ajankuva.blogspot.com/

Alla oleva lainaus koskee meitä kaikkia mahdollisten tulevien oikeuskäsittelyiden eteen joutuvia ja onneksi minun epilepsiani ei ole pahimmasta päästä, sillä silloin en todellakaan jaksaisi taistella ~3000€ korvauksesta.

Enkä nytkään taistele pelkästään tuosta rahasta, vaan haitta-asteesta joka mielestäni minun pitää vamman takia saada.

Haitta-aste perusteiden mukaan saan selästä 3:sen
ja siinä ei ole jalan haitta-astetta mukana, josta nyt oikeutta käydään.


Sieltä löytyy myös laskennat vakuutusoikeuden hylkymääristä useammalta vuodelta.

"Vakuutusoikeuden lausunto oikeusministeriölle HE 12/2006

Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin - kohdassa lienee tapahtunut vakuutusalalla hyvin yleinen ns. tekninen sisältövirhe?

”Vakuutusoikeuden soveltamiskäytännössä on katsottu, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla asianosaisella on oikeus saada tieto rajoituksetta kaikesta sellaisesta selvityksestä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.”

Tällä hetkellähän asianosainen ei saa koskaan tietää mitä hänen asiastaan on lausunut vakuutusoikeuden tai sen alapuolella toimivien lautakuntien lääkärijäsen.

Huolestunut kansalainen kirjoittaa asiasta Suomi 24 Homesairaudet – keskusteluketjussa:

”Tapaturmavakuutuslain 53§:n 2 momentin nojalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan pj, vpj ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Koska muutoksenhakulautakunnan jäsenten kannanotot ovat oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan salassa pidettävää oikeuden neuvottelua, niistä ei lähetetä tietoa.

Valtiovalta on hyvinkin tietoinen ko. ongelmasta, mutta ei heitä kiinnosta asian korjaaminen.”

Eikä taida valtiovaltaa kiinnostaa ongelman korjaaminen jatkossakaan. Varsinkaan, jos on uskominen tällä toimialalla Suomessa ylintä tuomiovaltaa käyttävän valtion virkamiehen ja vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun lausumaa.

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito – kohdassa vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu esittää ehdotuksen, joka kannattaa jokaisen ”toimialasta” kiinnostuneen lukea todella tarkkaan.

Ministeri Maija Perhon vastauksesta KK 809/1999 poimittua:

”Päätöksestä tulee ilmetä riittävän selvästi, mihin siinä on otettu kantaa.

Ratkaisun perusteleminen liittyy asianosaisen oikeusturvan toteuttamiseen.

Jotta asianosainen kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuutta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet, joilla ratkaisuun on päästy.

Perustelemisvelvollisuus pakottaa myös päätöksentekijän harkitsemaan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehtimaan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta.

Lisäksi eläkepäätösten perustelemiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa sen jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 1995 määräyksen, jonka mukaan asiantuntijoiden keskusteluja eläkeasiassa ei voida rinnastaa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovelvollisuuteen oikeuden suljettujen ovien takana käymistä neuvotteluista.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu määräsi henkilöstörekisterilain nojalla antamaan asianosaisen tarkistettavaksi hänen pyytämänsä asiantuntijalääkäreiden sisäiset muistiot.

Tietosuojavaltuutetun määräyksen vuoksi Eläketurvakeskus antoi eläkelaitoksille tiedotteen n:o 21/95.”

Miksi siis jatkuva salailu vakuutusoikeudessa?

Jos vakuutusoikeuteen valittanut henkilö antaa jatkossa kirjallisen luvan, jonka kaksi henkilöä todistaa oikeaksi, että kaikki hänestä annetut diagnoosit, lääkärinlausunnot ja muut asiaa selvittävät dokumentit ovat vapaasti julkistettavissa, miksi seuraavassa esiteltävässä vakuutusoikeuden lausunnossa esitetty salailu halutaan voimaan lakitekstiin?

Varsinkin, kun otetaan huomioon vakuutusoikeuden lausunnon Voimaantulo-kohdan lopputeksti:

”Vakuutusoikeus katsoo, että sekä vakuutusoikeuden alaisessa lautakunnassa että vakuutusoikeudessa tulisi soveltaa samaa lakia.

Tämän vuoksi uutta lakia tulisi soveltaa asioissa, jotka ovat tulleet vireille lain tultua voimaan tai joita ei ole lainvoimaisesti ratkaistu ennen lain voimaantuloa.”

Eli sen jälkeen voitaneen puhua suljetusta ja salatusta erityistuomioistuinjärjestelmästä?

Ja mikä olikaan HE 12/2006 alkuperäinen tarkoitus?

” Esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin avoimuutta sekä ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla. Tarkoituksena on turvata erityisesti hallintotuomioistuinten päätösten ja niiden perustelujen julkisuus mahdollisimman laajasti.

Esityksessä annettaisiin kuitenkin hallintotuomioistuimelle nykyistä enemmän mahdollisuuksia laajentaa oikeudenkäynnin julkisuutta tai antaa tietyin edellytyksin tietoja myös salassa pidettäväksi säädetystä asiakirjasta. Sääntelyssä pyrittäisiin turvaamaan erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen sekä päätösten ja niiden perustelujen julkisuus.

Asianosaisella olisi eräissä tilanteissa oikeus saada tieto sellaisistakin oikeudenkäynnissä esitetyistä selvityksistä, joista hänellä ei ole ollut oikeutta saada tietoa hallintomenettelyssä, jos ne voivat vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn hallintotuomioistuimessa.

Sääntely laajentaisi asianosaisen tiedonsaantioikeutta nykyisestä.”

Tarkemmin zuumattavia kohtia kohta seuraavassa vakuutusoikeuden lausunnosta oikeusministeriölle koskien HE 12/2006 olemme lihavoineet pupillin pullistusten ja tekstiin tarkentamisen helpottamiseksi.

Oikeusturvan nopean toiminnan VOLF - ryhmä 2006

* * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Kaikki alkuperäiset lausunnot kokonaisuudessaan HE 12/2006 koskien löytyvät tätä kirjoitettaessa oikeusministeriön osoitteessa:
http://www.om.fi/tulostus/33853.htm

* * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VAKUUTUSOIKEUS

5.9.2005 LAUSUNTO 253/0/2005

Oikeusministeriö

Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005
Lausunto työryhmämietinnöistä Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa
Yleistä

Vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa kysymys on yleensä siitä, että asianosainen ei kykene sairauden, työttömyyden tai muun vastaavanlaisen syyn takia hankkimaan itse riittävää toimeentuloa ja hakee sen vuoksi jotakin toimeentuloturvaetuutta.

Valtaosassa vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa oikeudenkäyntiaineisto sisältää yksityisen asianosaisen terveydentilaan ja/tai taloudelliseen asemaan liittyviä, salassapidettäviä tietoja.

Hakemuksia etuuslaitoksissa käsiteltäessä hakijoiden yksityisyyttä suojataan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuus-laki) mukaisesti.

Vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa on julkisuuden suhteen kaksi tärkeää vastakkaista intressiä. Toisaalta oikeudenkäynnin julkisuus ja toisaalta yksityisyyden suoja.

Oikeudenkäynnin julkisuuden säätelyssä näiden vastakkaisten intressien kesken tulisi löytää tasapaino.

Oikeudenkäynnin julkisuus ei voine edellyttää sitä, että muutoksenhaulla oikeusturvaa hakevalle etuuden hakijalle koituu oikeudenkäynnin julkisuuden takia merkittävää haittaa elämässään.

Oikeudenkäynnin julkisuus saattaa käytännössä johtaa jopa siihenkin, että etuuden hakija pidättäytyy aiheellisestakin muutoksenhausta sen vuoksi, ettei hänen asiansa tulisi julkiseksi.

Kun sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuutta säätelevää lainsäädäntöä niin ongelmatapauksissa kansalainen haluaa tietoa, jota tuomioistuin ei katso voivansa salassapitovelvollisuutensa takia antaa.

Vakuutusoikeudelta tietoa haluavilla on harvemmin lainoppinut avustaja tai asiamies.

Kansalaisten tuomioistuimia kohtaan tunteman luottamuksen varmistamiseksi on välttämätöntä, että tuomioistuinten toiminnan julkisuutta säätelevä lainsäädäntö on mandollisimman yksiselitteistä ja selkeää.

Tulkinnanvarainen ja laajan harkintavallan tuomioistuimelle mandollistava lainsäädäntö on omiaan nakertamaan tuomioistuimelta tietoa pyytävän kansalaisen luottamusta asianomaista tuomioistuinta kohtaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin

Vakuutusoikeuden soveltamiskäytännössä on katsottu, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla asianosaisella on oikeus saada tieto rajoituksetta kaikesta sellaisesta selvityksestä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Ratkaisun julkisuus

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito

Oikeuden neuvottelusalaisuuden turvaaminen on erittäin tärkeä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae.

Oikeudenjäsenten on voitava keskustella asiasta täysin vapaasti ja ilman epäilystä siitä, että keskustelut tulisivat julkisiksi.

Asialla on erityinen merkitys vakuutusoikeudelle sen vuoksi, että käsiteltävän asian asiakirjat kiertävät jäsenillä, jotka kirjoittavat mielipiteensä käsittelymuistioon.

Myös lääkärijäsen kirjoittaa alustavan mielipiteensä käsittelymuistioon.

Etenkin lääkärijäsenen kannanotto sisältää usein henkilön terveydentilaan liittyviä, joskus lääketieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisia salassa pidettäviä tietoja, joita muut jäsenet saattavat kommentoida. Näin ollen vakuutusoikeuden jäsenten keskustelut säilyvät merkittäviltä osin kirjallisesti dokumentoituna arkistossa.

Asianosaiset vaativat usein saada tietoonsa etenkin vakuutusoikeuden lääkärijäsenten mielipiteet. Näistä syistä on välttämätöntä, että oikeuden neuvottelusalaisuudesta säädetään selkeästi ja yksiselitteisesti hallintolainkäytön julkisuutta säätelevässä laissa.

Mietinnössä ehdotetaan salassapitoa määräaikaiseksi.

Ehdotuksen mukaan salassapidon määräaika olisi 60 vuotta. Vakuutusoikeuden näkemyksen mukaan tämä on liian lyhyt aika.

Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja. Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31 §:n 2 momentin nojalla ovat salassapidettäviä 50 vuotta asianosaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa.

Asianosaisen yksityiselämän suojamiseksi salassapidettäviä esim. terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana.

Asianosainen on voinut esim. salata lähiomaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta.

Julkisuuslaki turvaa tällaisen tiedon säilymisen lähiomaisiltakin 50 vuotta asianomaisen kuolemanjälkeen. Paitsi että nämä tiedot tulisivat lähiomaisten tietoon, ne tulisivat myös yleisöjulkisiksi. Tämä olisi ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaatteiden kanssa.

Mikään erityinen tarve ei vaatine, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen tulisi tulla julkisiksi jonkin tietyn ajan kuluessa, vaan kysymys lienee lähinnä vain julkisuusperiaatteesta sinänsä.

Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapitoajan tulisi olla 100 vuotta.

Toinen vaihtoehto olisi säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneviä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla 50 vuotta asian-omaisen kuoleman jälkeen salassapidettävä tietoja suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.

Ei mitään mahdollisuutta keskittyä nyt tuohon ja tätähän tämä on, mutta et luovuta! Jos luovutat, niin luovutat sitten vaaan sen takia, että elämä hauskempaa ilman energian kuluttamista tuohon, mutta käsittääkseni Sinulla on nyt niin paljon tehtynä asiasta papereita ja olet miettinyt, että loppusuora vain edessä. Muistan, että olit toivottan alkuperäisen jutun voittamisen suhteenkin ja ongelmaksi jäi "vain" haitta-aste. Muuten sait voitollisen tuloksen ja se oli varmasti elämäsi suuria hetkia ja olit iloinen suuren työnteon jälkeen.

Eli viet asian loppuun ja perustelet. Itse en nyt jaksanut lukea tuota tekstiäsi... keskityn tentteihin, sillä vievät muuten minulta opintorahat, kun mene tentit läpi. Sinänsä juttusi kiinnostaa ja tuen ehdottomasti!

old_profile_11012 kirjoitti:

Tässä "pieni lainaus" täältä:
http://ajankuva.blogspot.com/

Alla oleva lainaus koskee meitä kaikkia mahdollisten tulevien oikeuskäsittelyiden eteen joutuvia ja onneksi minun epilepsiani ei ole pahimmasta päästä, sillä silloin en todellakaan jaksaisi taistella ~3000€ korvauksesta.

Enkä nytkään taistele pelkästään tuosta rahasta, vaan haitta-asteesta joka mielestäni minun pitää vamman takia saada.

Haitta-aste perusteiden mukaan saan selästä 3:sen
ja siinä ei ole jalan haitta-astetta mukana, josta nyt oikeutta käydään.


Sieltä löytyy myös laskennat vakuutusoikeuden hylkymääristä useammalta vuodelta.

"Vakuutusoikeuden lausunto oikeusministeriölle HE 12/2006

Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin - kohdassa lienee tapahtunut vakuutusalalla hyvin yleinen ns. tekninen sisältövirhe?

”Vakuutusoikeuden soveltamiskäytännössä on katsottu, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla asianosaisella on oikeus saada tieto rajoituksetta kaikesta sellaisesta selvityksestä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.”

Tällä hetkellähän asianosainen ei saa koskaan tietää mitä hänen asiastaan on lausunut vakuutusoikeuden tai sen alapuolella toimivien lautakuntien lääkärijäsen.

Huolestunut kansalainen kirjoittaa asiasta Suomi 24 Homesairaudet – keskusteluketjussa:

”Tapaturmavakuutuslain 53§:n 2 momentin nojalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan pj, vpj ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Koska muutoksenhakulautakunnan jäsenten kannanotot ovat oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan salassa pidettävää oikeuden neuvottelua, niistä ei lähetetä tietoa.

Valtiovalta on hyvinkin tietoinen ko. ongelmasta, mutta ei heitä kiinnosta asian korjaaminen.”

Eikä taida valtiovaltaa kiinnostaa ongelman korjaaminen jatkossakaan. Varsinkaan, jos on uskominen tällä toimialalla Suomessa ylintä tuomiovaltaa käyttävän valtion virkamiehen ja vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun lausumaa.

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito – kohdassa vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu esittää ehdotuksen, joka kannattaa jokaisen ”toimialasta” kiinnostuneen lukea todella tarkkaan.

Ministeri Maija Perhon vastauksesta KK 809/1999 poimittua:

”Päätöksestä tulee ilmetä riittävän selvästi, mihin siinä on otettu kantaa.

Ratkaisun perusteleminen liittyy asianosaisen oikeusturvan toteuttamiseen.

Jotta asianosainen kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuutta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet, joilla ratkaisuun on päästy.

Perustelemisvelvollisuus pakottaa myös päätöksentekijän harkitsemaan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehtimaan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta.

Lisäksi eläkepäätösten perustelemiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa sen jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 1995 määräyksen, jonka mukaan asiantuntijoiden keskusteluja eläkeasiassa ei voida rinnastaa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovelvollisuuteen oikeuden suljettujen ovien takana käymistä neuvotteluista.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu määräsi henkilöstörekisterilain nojalla antamaan asianosaisen tarkistettavaksi hänen pyytämänsä asiantuntijalääkäreiden sisäiset muistiot.

Tietosuojavaltuutetun määräyksen vuoksi Eläketurvakeskus antoi eläkelaitoksille tiedotteen n:o 21/95.”

Miksi siis jatkuva salailu vakuutusoikeudessa?

Jos vakuutusoikeuteen valittanut henkilö antaa jatkossa kirjallisen luvan, jonka kaksi henkilöä todistaa oikeaksi, että kaikki hänestä annetut diagnoosit, lääkärinlausunnot ja muut asiaa selvittävät dokumentit ovat vapaasti julkistettavissa, miksi seuraavassa esiteltävässä vakuutusoikeuden lausunnossa esitetty salailu halutaan voimaan lakitekstiin?

Varsinkin, kun otetaan huomioon vakuutusoikeuden lausunnon Voimaantulo-kohdan lopputeksti:

”Vakuutusoikeus katsoo, että sekä vakuutusoikeuden alaisessa lautakunnassa että vakuutusoikeudessa tulisi soveltaa samaa lakia.

Tämän vuoksi uutta lakia tulisi soveltaa asioissa, jotka ovat tulleet vireille lain tultua voimaan tai joita ei ole lainvoimaisesti ratkaistu ennen lain voimaantuloa.”

Eli sen jälkeen voitaneen puhua suljetusta ja salatusta erityistuomioistuinjärjestelmästä?

Ja mikä olikaan HE 12/2006 alkuperäinen tarkoitus?

” Esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin avoimuutta sekä ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla. Tarkoituksena on turvata erityisesti hallintotuomioistuinten päätösten ja niiden perustelujen julkisuus mahdollisimman laajasti.

Esityksessä annettaisiin kuitenkin hallintotuomioistuimelle nykyistä enemmän mahdollisuuksia laajentaa oikeudenkäynnin julkisuutta tai antaa tietyin edellytyksin tietoja myös salassa pidettäväksi säädetystä asiakirjasta. Sääntelyssä pyrittäisiin turvaamaan erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen sekä päätösten ja niiden perustelujen julkisuus.

Asianosaisella olisi eräissä tilanteissa oikeus saada tieto sellaisistakin oikeudenkäynnissä esitetyistä selvityksistä, joista hänellä ei ole ollut oikeutta saada tietoa hallintomenettelyssä, jos ne voivat vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn hallintotuomioistuimessa.

Sääntely laajentaisi asianosaisen tiedonsaantioikeutta nykyisestä.”

Tarkemmin zuumattavia kohtia kohta seuraavassa vakuutusoikeuden lausunnosta oikeusministeriölle koskien HE 12/2006 olemme lihavoineet pupillin pullistusten ja tekstiin tarkentamisen helpottamiseksi.

Oikeusturvan nopean toiminnan VOLF - ryhmä 2006

* * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Kaikki alkuperäiset lausunnot kokonaisuudessaan HE 12/2006 koskien löytyvät tätä kirjoitettaessa oikeusministeriön osoitteessa:
http://www.om.fi/tulostus/33853.htm

* * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VAKUUTUSOIKEUS

5.9.2005 LAUSUNTO 253/0/2005

Oikeusministeriö

Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005
Lausunto työryhmämietinnöistä Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa
Yleistä

Vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa kysymys on yleensä siitä, että asianosainen ei kykene sairauden, työttömyyden tai muun vastaavanlaisen syyn takia hankkimaan itse riittävää toimeentuloa ja hakee sen vuoksi jotakin toimeentuloturvaetuutta.

Valtaosassa vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa oikeudenkäyntiaineisto sisältää yksityisen asianosaisen terveydentilaan ja/tai taloudelliseen asemaan liittyviä, salassapidettäviä tietoja.

Hakemuksia etuuslaitoksissa käsiteltäessä hakijoiden yksityisyyttä suojataan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuus-laki) mukaisesti.

Vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa on julkisuuden suhteen kaksi tärkeää vastakkaista intressiä. Toisaalta oikeudenkäynnin julkisuus ja toisaalta yksityisyyden suoja.

Oikeudenkäynnin julkisuuden säätelyssä näiden vastakkaisten intressien kesken tulisi löytää tasapaino.

Oikeudenkäynnin julkisuus ei voine edellyttää sitä, että muutoksenhaulla oikeusturvaa hakevalle etuuden hakijalle koituu oikeudenkäynnin julkisuuden takia merkittävää haittaa elämässään.

Oikeudenkäynnin julkisuus saattaa käytännössä johtaa jopa siihenkin, että etuuden hakija pidättäytyy aiheellisestakin muutoksenhausta sen vuoksi, ettei hänen asiansa tulisi julkiseksi.

Kun sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuutta säätelevää lainsäädäntöä niin ongelmatapauksissa kansalainen haluaa tietoa, jota tuomioistuin ei katso voivansa salassapitovelvollisuutensa takia antaa.

Vakuutusoikeudelta tietoa haluavilla on harvemmin lainoppinut avustaja tai asiamies.

Kansalaisten tuomioistuimia kohtaan tunteman luottamuksen varmistamiseksi on välttämätöntä, että tuomioistuinten toiminnan julkisuutta säätelevä lainsäädäntö on mandollisimman yksiselitteistä ja selkeää.

Tulkinnanvarainen ja laajan harkintavallan tuomioistuimelle mandollistava lainsäädäntö on omiaan nakertamaan tuomioistuimelta tietoa pyytävän kansalaisen luottamusta asianomaista tuomioistuinta kohtaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin

Vakuutusoikeuden soveltamiskäytännössä on katsottu, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla asianosaisella on oikeus saada tieto rajoituksetta kaikesta sellaisesta selvityksestä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Ratkaisun julkisuus

Päätösharkinnan ja ratkaisuehdotuksen salassapito

Oikeuden neuvottelusalaisuuden turvaaminen on erittäin tärkeä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae.

Oikeudenjäsenten on voitava keskustella asiasta täysin vapaasti ja ilman epäilystä siitä, että keskustelut tulisivat julkisiksi.

Asialla on erityinen merkitys vakuutusoikeudelle sen vuoksi, että käsiteltävän asian asiakirjat kiertävät jäsenillä, jotka kirjoittavat mielipiteensä käsittelymuistioon.

Myös lääkärijäsen kirjoittaa alustavan mielipiteensä käsittelymuistioon.

Etenkin lääkärijäsenen kannanotto sisältää usein henkilön terveydentilaan liittyviä, joskus lääketieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisia salassa pidettäviä tietoja, joita muut jäsenet saattavat kommentoida. Näin ollen vakuutusoikeuden jäsenten keskustelut säilyvät merkittäviltä osin kirjallisesti dokumentoituna arkistossa.

Asianosaiset vaativat usein saada tietoonsa etenkin vakuutusoikeuden lääkärijäsenten mielipiteet. Näistä syistä on välttämätöntä, että oikeuden neuvottelusalaisuudesta säädetään selkeästi ja yksiselitteisesti hallintolainkäytön julkisuutta säätelevässä laissa.

Mietinnössä ehdotetaan salassapitoa määräaikaiseksi.

Ehdotuksen mukaan salassapidon määräaika olisi 60 vuotta. Vakuutusoikeuden näkemyksen mukaan tämä on liian lyhyt aika.

Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja. Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31 §:n 2 momentin nojalla ovat salassapidettäviä 50 vuotta asianosaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa.

Asianosaisen yksityiselämän suojamiseksi salassapidettäviä esim. terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana.

Asianosainen on voinut esim. salata lähiomaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta.

Julkisuuslaki turvaa tällaisen tiedon säilymisen lähiomaisiltakin 50 vuotta asianomaisen kuolemanjälkeen. Paitsi että nämä tiedot tulisivat lähiomaisten tietoon, ne tulisivat myös yleisöjulkisiksi. Tämä olisi ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaatteiden kanssa.

Mikään erityinen tarve ei vaatine, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen tulisi tulla julkisiksi jonkin tietyn ajan kuluessa, vaan kysymys lienee lähinnä vain julkisuusperiaatteesta sinänsä.

Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapitoajan tulisi olla 100 vuotta.

Toinen vaihtoehto olisi säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneviä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla 50 vuotta asian-omaisen kuoleman jälkeen salassapidettävä tietoja suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.

Suomen ihmisoikeustilanne on tyystin toinen kuin ulkoasiainministeriön ihmisoikeusraporteissa muulle maailmalle annetaan ymmärtää.

Katso Silminnäkijän Tuntematon potilas-jaksosta ja Suomen ihmisoikeustilanteesta lisää osoitteessa:
http://atuubi.yle.fi/node/10415

Katso etenkin Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen haastattelu vakuutuslääkäreistä A-tuubin sivuilta.

Volker Becker pahoinpideltiin viisi vuotta sitten. Halvaantuminen johtui valtiokonttorin mielestä jostain muusta syystä.

Ohjelmassa kertovat näkemyksiään muun muassa:

Olli Tenovuo
neurologian erikoislääkäri
TYKS

Timo Havu
ylituomari
Vakuutusoikeus

Tapio Ropponen
puheenjohtaja
Suomen vakuutuslääkäriyhdistys
ylilääkäri
Kuntien eläkevakuutus (Keva)

Vesa Laukkanen
lakimies, varatuomari

Marja-Liisa Partanen
ylijohtaja
Valvira

Antero Mäkelä
ylilääkäri
Valvira


- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - -
- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - -


Katsottavissa myös Yle Areenalla:
Silminnäkijä: Tuntematon potilas

Ovatko vakuutusoikeus ja terveysviranomaiset vakuutusyhtiöiden asialla? Aivovammapotilaiden voitonmarssi on alkanut yleisissä tuomioistuimissa. Toimittaja Yrjö Hjelt.

# YLE TV2
# Maanantai 1.11. klo 22.05
# Kesto 00:28:15
# Esitysaikaa 30 päivää jäljellä
# Julkaistu: 1.11.2010 klo 22.05
# Katsottu: 2555 kertaa
# Poistuu: 1.12.2010 klo 22.05
# Katseltavissa ulkomailla

Suora linkki Silminnäkijä – Tuntematon potilas:

http://areena.yle.fi/video/1408957


- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - -
- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - -


Lisätietoja aivovammoista ja vakuutusongelmista
http://atuubi.yle.fi/node/10702

Kansanedustajien sidokset vakuutusyhtiöihin
http://atuubi.yle.fi/node/10704

Artikkeleja vakuutuslääketieteestä alan lehdissä
http://atuubi.yle.fi/node/10703

Silminnäkijä 1.11.; Tuntematon potilas ja vakuutusyhtiöt
Kirjoittanut: atuubi 01.11.2010 – 19:24
Terveys ja hyvinvointi

Onko vakuutusyhtiöillä liikaa valtaa riippumattomassa vakuutusoikeudessa?
Mitä on tehävissä vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkärien erilaisille tulkinnoille?

Keskustele Silminnäkijän reportaasista Tuntematon potilas A-tuubissa!
http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-20010710

- Suosittelen ottamaan kaikki itseänne kiinnostavat materiaalit talteen omille koneillenne. Kiitos. -

Kuulostaa todella tutulta. Tuntuu että aivoihin tulee muutaman sekunnin tiltti, joka hälvenee äkkiä. Tiltin hetkellä saatan pystyä jatkamaan puhumista ja tekemistä lähes normaalisti, välillä taas on pakko pysähtyä ja vetää henkeä hetken aikaa.
Monta kertaa kohtaukseen todella liittyy vähän sellainen turta olo, sydän tuntuu jättävän lyöntejä väliin tai hakkaa kovempaa, päässä surisee ja ympäröivät äänet kaikkoaa hetkeksi jonnekin kauas.

Eihän epilepsiakohtausta kai voi yleensä itse aiheuttaa? Jos puhun tästä aiheesta tai alan ajatella sitä oikein tarkkaan, tulee yleensä sellainen olo, että kohtaus voisi olla lähellä.

Kohtauksista ison osan pystyy estämään ennalta, kun alkaa tehdä jotain ihan muuta kun oli tekemässä. Jos taas jää tuijottamaan ajatuksissaan, kohtaus pääsee päälle.

Minulla on ei ole yksittäisiä kovin traumaattisia kokemuksia, mutta koko elämän olen kantanut huolta mielisairaasta vanhemmasta.

Fiukka kirjoitti:

Kuulostaa todella tutulta. Tuntuu että aivoihin tulee muutaman sekunnin tiltti, joka hälvenee äkkiä. Tiltin hetkellä saatan pystyä jatkamaan puhumista ja tekemistä lähes normaalisti, välillä taas on pakko pysähtyä ja vetää henkeä hetken aikaa.
Monta kertaa kohtaukseen todella liittyy vähän sellainen turta olo, sydän tuntuu jättävän lyöntejä väliin tai hakkaa kovempaa, päässä surisee ja ympäröivät äänet kaikkoaa hetkeksi jonnekin kauas.

Eihän epilepsiakohtausta kai voi yleensä itse aiheuttaa? Jos puhun tästä aiheesta tai alan ajatella sitä oikein tarkkaan, tulee yleensä sellainen olo, että kohtaus voisi olla lähellä.

Kohtauksista ison osan pystyy estämään ennalta, kun alkaa tehdä jotain ihan muuta kun oli tekemässä. Jos taas jää tuijottamaan ajatuksissaan, kohtaus pääsee päälle.

Minulla on ei ole yksittäisiä kovin traumaattisia kokemuksia, mutta koko elämän olen kantanut huolta mielisairaasta vanhemmasta.

ylirasitusta

koitappa semmoista että kun "kohtaus" tulee niin halaat tai koskettlet itseäsi tai nojaat käsillä seinään ja ajattelet mielessäsi,että olet tässä ja kaikki on hyvin ja kohtaus menee kohta ohi. Sain terapeutiltani tällaiset ohjeet. Jopa keskustelu tästä asiasta sai jalkani puutumaan ja paniikin päälle. Ihmeellinen on ihmisen mieli, dissosiaatio on jonkinlainen aivojen tapa selvitä vaikeasta asiasta. Voihan se olla jotain muutakin sinun kohdallasi. Ei kai kokeilemalla mitään häviä.

30v nainen taas kirjoitti:

koitappa semmoista että kun "kohtaus" tulee niin halaat tai koskettlet itseäsi tai nojaat käsillä seinään ja ajattelet mielessäsi,että olet tässä ja kaikki on hyvin ja kohtaus menee kohta ohi. Sain terapeutiltani tällaiset ohjeet. Jopa keskustelu tästä asiasta sai jalkani puutumaan ja paniikin päälle. Ihmeellinen on ihmisen mieli, dissosiaatio on jonkinlainen aivojen tapa selvitä vaikeasta asiasta. Voihan se olla jotain muutakin sinun kohdallasi. Ei kai kokeilemalla mitään häviä.

Täytyy koittaa, hälattavaa on muutenkin
aika vähän :((

kxtaawi kirjoitti:

Täytyy koittaa, hälattavaa on muutenkin
aika vähän :((

....haleja =))
Taaaville ja paljon =)))

Kyllä nuo aika klassisilta epikohtauksilta kuulostaa.

Kuinka paljon aivosoluja saattaa tuhoutua lievissä tajunnanhämärtymiskohtauksissa?
Jos tämä omalla kohdalla on epilepsiaa, minulla on ollut kohtauksia nyt yli 2,5 vuotta, 2-8kpl kuukaudessa koko ajan.
Minulla on ollut ja on edelleen erinomainen muisti ja opiskelen vaativaa korkeakoulututkintoa hyvällä menestyksellä, joten en ole huomannut sen (ainakaan vielä) vaikuttaneen mitenkään omalla kohdallani.

Fiukka kirjoitti:

Kuinka paljon aivosoluja saattaa tuhoutua lievissä tajunnanhämärtymiskohtauksissa?
Jos tämä omalla kohdalla on epilepsiaa, minulla on ollut kohtauksia nyt yli 2,5 vuotta, 2-8kpl kuukaudessa koko ajan.
Minulla on ollut ja on edelleen erinomainen muisti ja opiskelen vaativaa korkeakoulututkintoa hyvällä menestyksellä, joten en ole huomannut sen (ainakaan vielä) vaikuttaneen mitenkään omalla kohdallani.

ja 2000 pienempää kohtausta t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Fiukka kirjoitti:

Kuinka paljon aivosoluja saattaa tuhoutua lievissä tajunnanhämärtymiskohtauksissa?
Jos tämä omalla kohdalla on epilepsiaa, minulla on ollut kohtauksia nyt yli 2,5 vuotta, 2-8kpl kuukaudessa koko ajan.
Minulla on ollut ja on edelleen erinomainen muisti ja opiskelen vaativaa korkeakoulututkintoa hyvällä menestyksellä, joten en ole huomannut sen (ainakaan vielä) vaikuttaneen mitenkään omalla kohdallani.

jos hoidat itseäsi ohjeiden mukaan, niin suurempaa vaaraa tuskin on, epilepsia on todella yksilökohtainen sairaus. Tarkoitin lähinnä, ettei kannata ottaa kaikista nettineuvoista (joita sait tässäkin ketjussa todella monenmoisia) elämäntapaohjeita, vaan seurata enemmän omaa taudinkulkua ja asiantuntijalääkärisi ohjeita. Meillä on mukana kyllä kehitysongelmia jo syntymästä saakka, mutta todettu tosiaan, että hoitamaton epi on tilannetta pahentanut. Muistiin vaikuttavat myös sinulle määrätty lääkitys ja muu yleiskuntosi, sekä myös muut myöhemmin sinulle ehkä tulevat taudit. Oikean epilääkityksen löytäminen onnistuu toisilla helposti ja toisilla vaatii aikamoista säätöä. Parhaiten suojaat aivojasi käyttämällä pyöräillessä kypärää, käyttämällä aivoja tosi ahkerasti (myös sosiaaliseen kanssakäymiseen!) ja hoitamalla itseäsi kunnolla! Käy epilepsialiiton sivuilla ja tilaa itsellesi lukemista ja hakeudu liiton sopeutumis/valmennuskursseille niin voit nauttia elämästäsi, myös epilepsian kanssa.

mielipiteeseen.
Itse olen kokenut niin poissaolo kuin
kouristus ja näitä tajunnanhämärtymis
kohtauksia eli mielestäni sinulla on
Epilepsia.
Lääkäreitä emme ole, joten vain neurologi
voi diagnoosin sinulle tehdä ja mitä
nopeammin sen paremmin.
Lääkehoitoa tarvitset kohtauksiisi.

sauvatar kirjoitti:

mielipiteeseen.
Itse olen kokenut niin poissaolo kuin
kouristus ja näitä tajunnanhämärtymis
kohtauksia eli mielestäni sinulla on
Epilepsia.
Lääkäreitä emme ole, joten vain neurologi
voi diagnoosin sinulle tehdä ja mitä
nopeammin sen paremmin.
Lääkehoitoa tarvitset kohtauksiisi.

No, ihmiset ovat tietsyti yksilöitä jne., mutta mikä lääkitys voisi olla sopiva PELKKIIN lieviin tajunnanhämärtymisiin?

Olen kokeillut Trileptalia ensin 150mg 150mg, sitten 300mg 300mg ja 459mg 450mg; ei mitään hyötyä.
Toisena on kokeiltu Topimaxia 15mg aina 100mg asti. 100mg:lla lääke alkoi väsyttää jo niin paljon, etten päässyt enää sängystä ylös ja nukuin yli puolet vuorokaudesta. Ei myöskään selkeää tehoa kohtauksiin.

1,5kk päästä on seuraava neurologi ja sitten varmaan uutta lääkettä kehiin taas.
Mitäs laitettais?

Fiukka kirjoitti:

No, ihmiset ovat tietsyti yksilöitä jne., mutta mikä lääkitys voisi olla sopiva PELKKIIN lieviin tajunnanhämärtymisiin?

Olen kokeillut Trileptalia ensin 150mg 150mg, sitten 300mg 300mg ja 459mg 450mg; ei mitään hyötyä.
Toisena on kokeiltu Topimaxia 15mg aina 100mg asti. 100mg:lla lääke alkoi väsyttää jo niin paljon, etten päässyt enää sängystä ylös ja nukuin yli puolet vuorokaudesta. Ei myöskään selkeää tehoa kohtauksiin.

1,5kk päästä on seuraava neurologi ja sitten varmaan uutta lääkettä kehiin taas.
Mitäs laitettais?

Kepprasta ?
Neurologi kuitenkin päättää ja
kokeilujen kautta löytyy sopiva lääkitys.
Onnea !