Lääkisläiset lukevat tuntikausia päivässä?
Entäpäs jos on älykäs, mutta laiskemman puoleinen lukemaan? Pärjääkö?
Toisin sanoen opin helposti kaiken luennoilta/ tunneilta, ja muistan, mutta olen laiska lukemaan "omalla ajalla"
Eikös Treellä ja Helsingissä ole enemmän juuri tuota itsenäistä opiskelua, vai oletanko väärin?
Entäpäs jos on älykäs, mutta laiskemman puoleinen lukemaan? Pärjääkö?
Toisin sanoen opin helposti kaiken luennoilta/ tunneilta, ja muistan, mutta olen laiska lukemaan "omalla ajalla"
Eikös Treellä ja Helsingissä ole enemmän juuri tuota itsenäistä opiskelua, vai oletanko väärin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ne muutamat viikot juuri ennen isoja tenttejä tulee luettua 3-6 tuntia päivässä, mutta jos tenttiä ei ole näköpiirissä kuen itse ehkä n. 4-6 tuntia viikossa.
Jotkut toki pänttäävät kaiket päivät mutta eivät tunnu tenteissä sen paremmin pärjäävän. Jokaisella on oma lukutapansa ja -tahtinsa joten ei kannata liikaa vertailla.
Joka tiedekunnassa on pakko opiskella paljon itsenäisesti, oli PBL käytössä missä hyvänsä laajuudessa. Ei niitä asioita luennolla hillumalla opi. Klinikassa taas painottuvat ihan muut oppimistavat kuin luennoilla istuminen ja kotona lukeminen - jotkut eivät vain tätä tajua ede valmistumisen lähestyessä eivätkä hanki käytännön kokemusta vaan taapertavat joka luennolla kopioimaan joka ainoan sanan muistivihkoon.
Lääkiksessä on havaittavissa seuraavat ihmistyypit:
1) Ne, jotka lukevat ja osaavat
2) Ne, jotka lukevat mutta eivät osaa
3) Ne, jotka eivät lue mutta osaavat
4) Ne jotka eivät lue eivätkä osaa
Meitä on moneen junaan. Toinen pääsee omaan tulokseensa hirveällä panostuksella, kun taas toisen ei tarvitse nähdä saman asian eteen edes vaivaa. Varminta on tietysti lukea edes vähän, jotta osaisi. Älykkyydellä voi selvitä hyvin varsinkin pre-kliinisistä opinnoista, mutta sillä älykkyydelläkään ei tee käytännössä mitään, jos koskaan ei ole nähnyt vähääkään vaivaa opiskelun eteen. Käytännössä jotain on siis opiskeltava, vaikka olisi kuinka älykäs. Äly on väline; jos sitä ei käytä, se on turha.
Itselläni yleensä lukeminen keskittyy koeviikolle, jolloin luen noin 4-8 tuntia päivässä. Muuten jakson aikana noin joka toinen päivä tulee keskimäärin luettua, yleensä vaihtelevasi. Mutta luulenpa, että termiä 'tunteja päivässä' ei ihan voi käyttää. Tällä lukemisella olen hyvin pärjännyt.
Tosin itse olen sitä sarjaa, että pärjään vähällä lukemisella. Ja luulen, että vaikka lukisin joka päivä yli kaksi tuntia niin tulokseni eivät juuri suuremmin parempia olisi.
Minä taidan olla tästä joukosta se poikkeus, joka lukee tuntikausia. Tai ainakin aiemmin luin. En tiedä, pärjäänkö tenteissä yhtään paremmin kuin muut, mutta en osaa olla lukemattakaan, kun aina löytyy uutta tietoa ja uutta opittavaa. Ja kaikki tieto on hyväksi, aina sitä jossain tarvitaan.
Nyt, kun olen aloittanut klinikassa, lukeminen on ollut reilusta vähäisempää. Luen ehkä tunnin tai pari päivässä. En tosin ole ollenkaan varma siitä, että klinikassa oppisi käytännön kautta mitään. Ainakin omat omat kokemukseni tämän kuluneen kolmen viikon ajalta eivät ole kovin rohkaisevia. Mutta ehkä se on ollut vain huonoa tuuria osastosijoittelun suhteen ja se oppi tulee vasta seuraavien kuukausien aikana. Näin ainakin toivon. :-/
>Mutta ehkä se on ollut vain huonoa tuuria >osastosijoittelun suhteen ja se oppi tulee vasta >seuraavien kuukausien aikana.
Uskoisin näin. Muista kuitenkin, että klinikkaoppiminen on tehokasta vain, jos siitä tekee sellaista. Hyödynnä kaikki harjoittelumahdollisuudet, tarjoudu tutkimaan ja kirjoittamaan, kysele ja kierrä katselemassa. Kukaan ei väkisin tule sinua raahaamaan mitään mielenkiintoisia potilaita katselemaan, vaan klinikan hyödyntäminen vaatii omaa aktiivisuutta ja vaivannäköä. Asiat muistaa kyllä kerralla paljon paremmin kun on tavannut vastaavan potilaan, kuin jos on kuullut jostakin luennolla tai lukenut kerran kirjasta.