uupunut mieli ja keho. En saa nukuttua, syyllisyys ja synkkä mieliala vaivaavat. En haluaisi mennä ihmisten joukkoon, tunnen syyllisyyttä kun on paha olla. Pakko vaan on yrittää, etten aiheuta enempää pahaa mieltä perheelleni. On vaan niin paha olla. Viikonlopuista en osaa nauttia ja irrottautua työajatuksista, haluaisin pois. Olin aikaisemmin iloisempi, muutkin ovat huomanneet muutoksen, en vaan jaksa mennä hakemaan apua ja uutta iloa elämääni, rakastan perhettäni ja en haluaisi heidän kärsivän tilanteestani. Olen solmussa!!!!
Miten jatkaa
todella
3399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mee paikalliseen seurakuntaa rukoilee ja siunattavaks!ota usko vastaan! ite ollu samanlaisissa ahdingoissa JEESUS AUTTO JA AUTTAA! JA voihan sitä rukoilla kotonakin!
Edellä jo tosiaan saitkin ihan varteenotettavan neuvon. Tuo syyllisyyskysymys jäi askarruttamaan, mistä se johtuu. Onko joku asia tai tapahtuma, joka on jäänyt painamaan.
Nyt tuo koko solmu, kuten osuvasti kuvasit, pitää vaan päästä avaamaan. Ja siihen tarvitset apua. Koska ymmärsin, että olet vielä töissä, aloita työterveyshuollosta. Sinne vaan reippaasti ja rohkeasti juttelemaan tilanteesta. Ohjaavat sitten tarvittaessa eteenpäin, mutta aikankin kohtuullinen sairaus- loma lienee paikallaan ja uskoakseni myös lääkkeet.
Kaiken tämän kirjoitan kokemuksestani omien solmujeni avaamisesta, johon on nyt jokunen kuukausi mennyt. Älä pitkitä asiaa, vaan hae sitä apua ihan heti. Tiedän tarkkaan, mitä väsymys ja voimattomuus tarkoittavat, mutta juuri siitä syystä asiaan pitää tarttua heti!
Lupaa, että hoidat asian kuntoon!
tarvitsen todella apua solmujeni avaamiseen. Koen tehneeni monta virhettä ja mietin liikaa, en osaa jättää omia virheitäni taakse. Yritän jaksaa hoitaa asiani kuntoon... ehkä se vaan vie aikaa ennenkuin saan itseni entiselleen.