Ostimme hiljattain ison (lattiapinta-alaa kaikenkaikkiaan yli 300m2) 60-luvulla rakennetun talon, johon olemme kohtapuoliin muuttamassa. Aiemmat asukit vanha pariskunta, joiden öljynkulutus 3500 l/vuosi. Tämä on mielestäni aika paljon...
Nyt kysyisin, että mikä olisi lämpötalouden kannalta viisas toimintasuunnitelma kun halutaan nuo lämmityskustannukset kuriin. Mitkä seuraavista ovat kannattavimpia ratkaisuja?
a) seinien lisäeristäminen (seinissä nyt purua, korvattaisiin jollakin ekovillalla, puruthan ovat yleensä myös painuneet tuon ikäisissä taloissa) sitten kerros puukuitulevyä sisäseiniin vielä lisäksi
b) yläpohjan lisäeristäminen (lämpöhän karkaan herkästi sitä kautta koska lämmin ilma nousee ylöspäin)
c) ikkunoiden vaihto nykyaikaisiin tiiviimpiin versioihin? (kallista?)
d) koko öljylämmityksen heivaaminen ja siirtyminen maalämpöön (koska myös öljysysteemi alkuperäinen, ja varmaan lämmitysjärjestelmäremppa siis jossain kohtaa kuitenkin tulossa. kallista myös, mutta edullista sitten alkuinvestointien jälkeen)
e) takan muuraus taloon sen säännöllinen lämmitys
f) ilmalämpöpumppuja pari kappaletta, bonuksena jäähdytys kesällä
millä ratkaisulla olisi kustannus/vaikutus-suhde paras? Mielipiteitä (ja kokemuksia tietenkin) kehiin!
Nyt kysyisin, että mikä olisi lämpötalouden kannalta viisas toimintasuunnitelma kun halutaan nuo lämmityskustannukset kuriin. Mitkä seuraavista ovat kannattavimpia ratkaisuja?
a) seinien lisäeristäminen (seinissä nyt purua, korvattaisiin jollakin ekovillalla, puruthan ovat yleensä myös painuneet tuon ikäisissä taloissa) sitten kerros puukuitulevyä sisäseiniin vielä lisäksi
b) yläpohjan lisäeristäminen (lämpöhän karkaan herkästi sitä kautta koska lämmin ilma nousee ylöspäin)
c) ikkunoiden vaihto nykyaikaisiin tiiviimpiin versioihin? (kallista?)
d) koko öljylämmityksen heivaaminen ja siirtyminen maalämpöön (koska myös öljysysteemi alkuperäinen, ja varmaan lämmitysjärjestelmäremppa siis jossain kohtaa kuitenkin tulossa. kallista myös, mutta edullista sitten alkuinvestointien jälkeen)
e) takan muuraus taloon sen säännöllinen lämmitys
f) ilmalämpöpumppuja pari kappaletta, bonuksena jäähdytys kesällä
millä ratkaisulla olisi kustannus/vaikutus-suhde paras? Mielipiteitä (ja kokemuksia tietenkin) kehiin!
Vastaukset 23
Vanhimmat
tuo kulutus ja millään keinolla sitä ei taloudellisesti ja järkevästi saane pudotettua.
Ensimmäiseksi tulee mieleen hukkaneliöiden poistaminen käytöstä tai jättäminen pelkälle 5-asteen peruslämmölle.
etteikö mikään lisäeristäminen auttaisi. Talo on täysin alkuperäisessä kunnossa ja remppaan on budjetoitu kyllä reilusti rahaa. Lisäeristäminen ei kai kustannuksena ole mitenkään huima kun itse tekee (isolina n. 12e/neliö, talo 10x14m 1,5 kerrosta kellari)
Ilmavuotojen tiivistäminen on kai se kaikkein tärkein juttu (koneellinen ilmanvaihto tulossa). Mutta varmasti on muitakin konsteja?
Maalämpö lienee yös ainoa oikea vaihtoehto tuon kokoiseen taloon.
Tekniikka on tehnyt harppauksen myös öljykattiloissa, katso http://www.rica.fi/index.php?article_id=698
siis 150m2 talokin voi viedä ton verran öljyä. Ehdotan, että asut vuoden tekemättä mitään eristyksiä lisää. Sitten tiedät kulutuksen tarkasti kun olet siinä itse vuoden asunut. Myyjähän on voinut puhua omiaan. Maalämpö kuulostaa hyvältä ainakin jos talossa on lattialämmitys. Voithan arvioida kulutuksen maalämmöllä ja miettiä investoinnin takaisinmaksuaikaa.
Poltin kävi vähän aikaa (millä suuttimella?) ja kattilan vesi (jota käytetään lämmitykseen) ei lämminnyt astettakaan.
No joo, käyttövesi lämpeni. Tuossa kattilassa poltin käy siis päivän aikana vähän aikaa kerrallaan monta kertaa ja jossain toisessa kattilassa harvemmin ja pidemmän aikaa kerrallaan, jolloin öljynkulutus molemmissa tapauksissa sama.
Usko pois, Rica ei ole keksinyt ikiliikkujan voimanlähdettä.
Rican savukaasut 80 joka on normaalin kattilan lämpötila.
Säästö on lähempänä 50% kuin 20-30% mitä Rica vaatimattomasti ilmoittaa.
a: seiniin riittää usein pelkkä huokoleijona, esim 2*12mm. Jos purut painuneet, lisää vain ekovillaa täytteeksi.
b: yläpohjan lisäeristys esim. ekovillalla on tärkein eristyskohde
c: ikkunoiden vaihto on järjetöntä tuhlausta. Tiivistä vanhat siihen tarkoitetulla paperilla. niin ei vedä.
d: iso kustannuserä, jota et saa takaisin vaikka säästäisitkin tulevissa lämmityskuluissa
e: hyvä ajatus, puulla lämmitys on edullista puhumattakaan sen terapauttisista ominaisuuksista.
f: myös hyvä ajatus, erinomainen teho/kulutus-suhde.
kiitos kommenteista!
Maalämpöön siirtyminen houkuttaa siksi että "ylimääräistä kustannusta" siitä tulis maksimissaan 10 000e (arvioitu kustannus pumppu+poraus n. 17 000e). Tää laskettu sillä perusteella,että jos lämmitysjärjestelmä nyt joka tapauksessa vaihdetaan johonkin toiseen, tulee siitä kustannuksia kuitenkin oli sitten kyseessä pelletti tai uudet öljyvermeet tai mikä vaan (suoraa sähkö ei kai missään olosuhteissa tuon kokoiseen taloon kannata edes harkita).
Lisäbonuksena mahdollisuus hakea aran (www.ara.fi) avustusta, max 15% laitteiston hankintakustannuksista. Ja tietysti yleinen ekologisuus painaa myös vaakakupissa.
Totta kai 10 000e on hirveän iso raha, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Mutta kun kaksi vanhusta jo keskenään kuluttaa sitä öljyä tuon verran (3500 l/v) asuttaessaan oikeastaan vain puolikasta taloa, niin mites sitten kun taloon muuttaa tämmöset 30+risat suihkussa lotraajat...
No, onhan tässä aikaa eikä varsinaista kiirettä mihinkään. Tarkoitus on, ettei nyt tehdä mitään kauhean hätiköityjä ratkaisuja. Saa kommentoida vielä lisää! :)
1. Itse asun 60-luvun alussa tehdyssä purueristetyssä talossa. Ihan hyvä eriste puru on,joten ei mielestäni mitään järkeä tehdä sen uhteen mitään vaan seurata tilannetta. Jos puru laskenut, niin helpo lisätä joko purua tai jotain puhallusvillaa.3500 litraa 300 neliöisessä talossa ei ole mielestäni paljon, talohan on lähes kaksinkertainen verrattuna normaalitaloon, joka vie 2000 litraa.Helpoin on sitten vaikka pistää osa talosta pienemmälle lämpötilalle.
Ikkunat on yksi suurimmista lämmönsyöjistä, joten niiden vetoisuus kannattaa tutkia. Ikkunoiden vaihto uusiin alentaa lämmönkulutusta aika selvästi. Itse vaihdoin vuosi sitten ikkunat ja kyllä ero on aika huomattava. Samalla kun vaihdoin ikkunat, tein reiät apukarmiin ja painoin siitä uretaania ikkunanoiden alla olevaan tilaan. Siellä myös on purua, joka on laskenut ja helposti huomaa, että ikkunan alta vetää. Tuo veto kyllä loppui. Ikkunanvaihto maksaa helposti 500 euroa kappale, ei se energiankulutuksen alenemisena ehkä maksa, mutta asumisviihtyvyys paranee olennaisesti, kun veto loppuu.
Jos talossa nyt keskuslämmitys, sen kannattaa hyödyntää.Takan tekeminenkään ei ole ilmaista, joten ehdotukseni on puupannu varustettuna kolmen kuution varaajalla ja varaajaan sähkövastukset, jos joskus talo sattuu olemaan tyhjillään vaikkapa lomien aikana.Tuosta öljynkulutuksesta vielä, jos talossa vanha pariskunta on asunut ja todennäköisesti sisälämpötila on ollut 23-25, niin lämpötilan alentamisella parilla asteella säästää 10 % öljyä.
Ite muutettiin kanssa muutama vuosi sitten vanhaan öljylämmitystaloon (70-luvun alun), jossa edelliset asukkaat oli n 70-vuotiaita. Heillä meni vuodessa öljyä n.2700l ja huonelämpötila oli tuossa 25 asteen paikkeilla. Kattila ja poltin ovat alkuperäisiä, siis 30-vuotiaita ja erittäin hyvässä kunnossa.
Ensimmäiseksi tiputin huonelämmön 22 asteeseen, lisäksi tiputin kattilan lämpöjä viisi astetta 75 asteeseen ja lämpimämmäksi kaudeksi olen kattilan tiputtanut 55 asteeseen, kun ei sillä tarvitse lämmittää kuin käyttövettä.
Näillä säädöillä on menty pari vuotta ja kulutus on pysynyt 2000 litrassa vuoteen.
Kannattaa tosiaan ainakin vuosi asua ja katsoa ennenkuin rupeaa mitään remontoimaan. Ikkunoiden vaihtamisella kun ei tosiaan ole mitään tekemistä energiansäästön kanssa, sillä parannetaan vain asumismukavuutta.
Edellä olevea öly-peikon neuvo on ehdottomasti parasta. Älä ala heti hajottamaan ja remppaamaan taloa, jos se muuten on kunnossa. Keksi rahalle ja työinnollesi muita kohteita.
>a) seinien lisäeristäminen (seinissä nyt purua, korvattaisiin jollakin ekovillalla, puruthan ovat yleensä myös painuneet tuon ikäisissä taloissa) sitten kerros puukuitulevyä sisäseiniin vielä lisäksi
Mielestäni purua ei kannata poistaa/vaihtaa.
Sinne mistä purut on painuneet (esim ikkunoiden alta) lisäät vaan villaa tai ekovillaa (esim. ikkunaremontin yhteydessä).
Ulkoverhouksen remontin yhteydessä vois ulkopintaan lisätä esim. runkoleijonan. Ei enempää ettei akkunat jää rumasti kuopalle.
>b) yläpohjan lisäeristäminen (lämpöhän karkaan herkästi sitä kautta koska lämmin ilma nousee ylöspäin)
Tukit vuotopaikat (pakkasela käyt tutkimassa ja merkkaamassa) tilkitset ja lisäät päälle sahanpurua tai vaikka puhallusvillaa.
>c) ikkunoiden vaihto nykyaikaisiin tiiviimpiin versioihin? (kallista?)
Mikäli ikkunoihin on jo lisättu kolmas lasi ei ikkunaremontti ole rahallisesti järkevä ennen kuin karmit on märäntyneet/lahonneet.
>d) koko öljylämmityksen heivaaminen ja siirtyminen maalämpöön (koska myös öljysysteemi alkuperäinen, ja varmaan lämmitysjärjestelmäremppa siis jossain kohtaa kuitenkin tulossa. kallista myös, mutta edullista sitten alkuinvestointien jälkeen)
Edullisemman lämmitysenergian hankkiminen on varmasti järkevä asia.
Jos maalämmön laitat niin huomaa että sun kannattaa silloin uusia myös lämpöpatterit.
>e) takan muuraus taloon sen säännöllinen lämmitys
Jep. oikein hyvä.
Myöskin pellettivarasto pihan perälle ja pellettitakka sisälle voi olla ihan hyvä ensiapu.
>f) ilmalämpöpumppuja pari kappaletta, bonuksena jäähdytys kesällä
Sekin ihan harkinnan arvoista.
Anoppilassa on 50 luvulla tehty talo joka on yllättävän lämpötiivis.
Seinissäkin on niin paljon puuta että rakenne jopa varaa lämpöä hieman.
Ilmavuotojen korjaaminen lienee kaikkein palkitsevinta vanhoissa taloissa.
Jos siirryt pois öljylämmityksestä niin huomaa että öljylämmitys on hoitanut myös osan talon ilmastoinnista. Esim piippu mahdollisine ilmastointihormeineen on siten ollut lämmin ympäri vuoden.
Se on yksi syy miksi munkin anoppilaan tuntuisi pellettilämmitys järkevältä.
useita hyviä vinkkejä. Silti pientä kertausta.
Tutustu ensin taloon. Terveitä puruja en minäkään menisi poistamaan. Ilmavuotojen tukkiminen ja ikkunoiden alustojen purujen vajoamien täyttäminen ovat asiaa.
Tervepuitteisien ikkunoiden vaihtaminen uusiin on pahimmillaan selvää takapakkia. Tänään ei saa enää mistään niin hyvää puuta kuin esim. 60-luvulla. Jos ikkunat ovat kaksilasiset ja siltä tuntuu, niin laita kolmas lasi, tai korvaa sisempi lasi lämpölasielementillä.
Jossain vaiheessa on järkevää uusia lämmitystä. Pois öljystä, pelletteihin, tai maalämpöön. Jälkimmäinen vaatinee myös pattereiden uusintaa. ILP säästää lisälämmönlähteenä, mutta jos sillä myös jäähdyttää, niin siinäpä ne säästöt katoaa. Kannattaa siis miettiä, onko sittenkään liian tukalaa.
samaa olen havainnut ikkunoista: uudet ovat karmeiltaan pehmeitä ja vaurioituvat helposti verrattuna edellisen asunnon 50-luvun lopun ikkunoihin.
Talon ikkunat olivat kyllä puitteiltaan oikein hyvässä kunnossa, joten en olisi niitä ensiksi vaihtamassakaan, jos ei kerran vastaavaa merkittävää säätöä synny. Rakoja voisi tilkitä ja harkita lisälaseja - jos siis edes tarvitsee (vanhojen ihmisten energiakulutustottumuksia ei oikein tiedä, sittenhän sen näkee).
Pintaremppaa tehdään kuitenkin jossain kohtaa, joten siinä tulee mahdolliset eristeiden täydennykset/korvaamiset ajankohtaiseksi kun on seinät muutenkin auki.
Lämmityksen kanssa on tarkoitus vaihtaa vesikiertoiseen lattialämmitykseen vesikiertoisten patterien sijaan, joten uusiksi menee siltä osin myös.
Näin siis tällä hetkellä on suunnitelmat, mutta mitään ei lyödä lukkoon ennenkuin ollaan asuttu jonkin aikaa :) Sen verran olen muiden kokemuksista lukemalla oppinut.
"ILP säästää lisälämmönlähteenä, mutta jos sillä myös jäähdyttää, niin siinäpä ne säästöt katoaa. Kannattaa siis miettiä, onko sittenkään liian tukalaa."
Tämä ihmeellinen väite säästöjen katoamisesta jäähdytyksen yhteydessä se vain elää elämäänsä vaikka on täysin perättömäksi todettu!
En kyllä usko, että 300 m2 ja vielä purueristeillä olevaa taloa olis saatu 3000 litralla pysymään lämpimänä.
Kuten aiemmassa viestissä mainitaa, niin on tainneet pitää vain puolta taloa lämpimänä.
Vanhemmat jos on tottuneet vilpoiseen niin ei varmaan ole yli 21 astetta ollut lämmintä.
Mulla n 300 m2 lämpö sisällä vaan tuo 21 astetta
ja öljyä kuluu n 4000 itraa, sisältää kaiken lämpimän veden ( 5 henk)
Siis varaudu villasukilla tai öljynkulutuksen huomattavaan kasvuun.
Kyllä eka vuosi kannattaa katsoa ja tutkailla sitä taloa, silloin ehtii harkita eri ratkaisuja.
Jos ei noissa pattereissa ole vesiä kovin tiuhaan tahtiin vaihdettu, niin niillä on edessään vähintään 20 vuotta, jos putket kulkevat lattian purueristeiden seassa, niin paljon enemmän edessään kestoaikaa.Ohjeena energialähteestä on, että mitä sompi huusolli, sitä halvempaa energiaa kannttaa käyttää, sähkö siis on kyllä ensimmäisenä laulukuorossa.Ylimääräistä tilaa talossa lienee, niin voi sinne rakentaa varmaankin vaikkapa hakkeella toimivan systeemin, joka täyttää kaksi kriteeriä, on helppohoitoinen ja hake lienee halvin polttoaine.
ILPpi kulutakaan sähköä viilennysmoodissa?
Vertaisin keskenään tilannetta lämpöpumppu päällä ja pumppu pois päältä. Kummassa tilanteessa sähkön kulutus on pienempi? Kerro toki!
Eihä kukaan olekaan koskaan väittänyt, ettäkö ilppi ei kuluttaisi sähköä viilennyksessä.
Sinä ymmärrät väärin.
Kysymys on sen väitteen perättömyydestä, että viilennys kesällä syö ne säästöt, jotka on saatu talven lämmityksessä. On todettu monen käyttäjän ja testaajan taholta, että kesällä viilennykseen menee ehkä parikymmnentä euroa. Talvella säästyy ainakin pari sataa.
Edullisin investointi on ilmalämpöpumppu. Lisäksi kuumaa vettä varten erillinen kuumavesiboileri, jota lämmitetään sähköllä. Takasta saa myös vedenlämmitykseen energiaa. Myös aurinkopaneelit käyvät veden lämmitykseen. Käytä öljyä ainoastaan lisälämmityksessä yli 15 asteen pakkasella. muun ajan kattila voi olla poissa käytöstä. Takka ja seinien sekä yläpohjan eristäminen pienentää lämmityskustannuksia.
Kysele jos saisit talvella jonkun ammattikoulun tai ammattikorkeakoulun lämpökuvaamaan talon ulkoa, niin näet mistä suurimmat lämpövuodot, sen jälkeen vasta toimenpiteet, paitsi jos haluat teettää takan jo tänä kesänä niin siitä vaan, varaava takka on hyvä tunnelmanluoja jos esim.lasten kanssa haluaa paistaa makkaraa sadesäällä plus lämmityshyöty :)
jos öljykattila on hyvällä hyötysuhtella, sen käyttöikää voi olla hyvinkin jäljellä, onhan noita 60-70-luvun vaihteen kattiloita vielä paljon käytössä. Hyötysuhde silloin tosin vaihteli 55-90 % välillä valmistajasta riippuen.
Olisiko aloittaja kerennyt jo 7,5 vuodessa kyselemään ja ehkä jopa tekemäänkin jotain?
no jos täältä kyselee ohjeita niin tuskin ;)