Minulle on jo kaksi kertaa käynyt niin, että kun olen kiireissäni hypännyt pihaltani autooni ja lähtenyt ajamaan, että vasta vähän myöhemmin olen huomannut lohkolämmittimen johdon seuraavan mukana! Viimeksi viimeviikolla. Onneksi en käynyt kuin aika lähellä kaupassa, ja löysin sen vahingossa takaisin tullessani. Ekalla kerralla vuosi sitten ihmettelin että mikä ihme kolisee, joku autoilija ajoi viereeni ja osoitti autoni alle, luulin että rengas oli taas puhjennut, kun se sattui sellasen kohdan jälkeen, jossa minulla on jo neljä kertaa rengas hajonnut (löytynyt naula renkaasta rautakaupan kohdalla joka kerta).
Menin katsomaan, niin lohkarin johtohan se siellä autostani roikkui.
Minkälaisia kommelluksia teillä on sattunut ajoneuvonne kanssa? :)
Menin katsomaan, niin lohkarin johtohan se siellä autostani roikkui.
Minkälaisia kommelluksia teillä on sattunut ajoneuvonne kanssa? :)
Vastaukset 42
Vanhimmat
kerran kun oli kiire,isot saapaat autonkatolle,
takaa tuli auto välkytteli valoja,ja tuli viereen
viisasi katolle ja nauroi
hauska näky. :D
pikkusia juttuja,; tankin korkki on jäänyt mittarille, ja kerran rahapussi tankkauksen yhteydessä. Silloin kun oli vielä avaimella lukittavat ovet autossa, avaimet jäivät virtalukkoon - mieheni sanoiki pojalleni joka asui vielä silloin kotona ja omisti jo oman auton, että ota äidin vara-avaimet autoon ja mene perässä, sillä kohta hän soittaa kuitenkin sinua niitä tuomaan :))
Minulla oli nuorempana huonompi muisti kuin nyt, oli ehkä tressaavampaa se elämä ja ainainen kiire :))
No, autotalli ja aitta eivät ole vielä lähteneet lämmitysroikan mukana....
lähti jonkin matkaa mukana kauppareissulle vuosi sitten, kun se lohkarin johto tuli mukana, onneks se pukki jarrutti jo portin pielessä ja jäi siihen. ;D
huvittavan näköistä menoa, ihmiset oisi katsoneet, että onpa tädillä joulufiilikset :))
"Täti ei halunnut päästää joulua menemään" Tapaus sattui muistaakseni vuosi sitten tammikuun lopulla. ;D
oli vielä joulun jälkeen...:)
Oijoi onpa ollut taas hauskaa, Hyvää yötä ja kiitos nauruista :)
en raaskinut nättiä pukkia aiemmin viedä liiteriin. Mut tosiaan, se jäi portille vilkuttelee, ihme etten nähnyt sitä peruuttaessani, mut sitä se kiire teettää. ;D
Ikinä unohda...N.30v sitten mies jätti "aarteensa" harjakaispäivänä kotiin.Fiat 850.
Lähdin kreppavasti kauppareissuun oikein auton kanssa.Bensamittari näytti punaista.Eikun tankkaamaan.Ajoin lähimmälle huoltikselle(tutulle).
Nousin autosta,ohoh,tankki onkin toisella puolella.Eikun ajamaan toiselle puolelle.Täh,ei ole
tankki täälläkään puolella.Kiersin kaksi kertaa vielä auton ympäri.Tankkia ei ollut missään.Katselin
ympärilleni,kassa vilkutti.Tuitui,heilutin takaisin.Kaasutin tieheni.
Ajoin suoraa päätä miehen työpaikalle ja kysyin:
"kulkekoo tämä kirppu tuulen kanssa?"
Ps.tankki oli takaluukussa.Seuraavan kerran huoltiksen isäntä sanoi:"jos sulta jäi kukkaro kotiin,niin olisit voinut tankata ja maksaa myöhemmin."Vastasin,ettei kukkaro ollut kateissa,vaan tankki...
taalla jollekkin,kun pysahtyi lepopaikalle ja sitoi
mustin kiinni takapuskuriin.
ja sitten lahdettiin jatkamaan matkaa musti edelleen
takapuskurissa kiinni. ja olihan siinna mustilta 'pensa' loppunut ,jotenka latana mustiparka oli joutunut tulemaan monta km.
ja kun autoilija viimein hoksas--- hei se musti!
olikin mustista jaljella vain verista laahausjalkea.
no syyte ellainraakkayksesta siitta ropsahti.l-h.
niin sainpa pahat unet ensi yöksi.
Toivottavasti itse et kärsi unettomuudesta!
kamalaa asiaa täällä edes kertoakkaan? :((
ni enirossa taas vika.
Halusin vain sanoa, että oliko hänen tuota pakko täällä kertoakkaan, noin ikävää tapausta!
Ikäänkuin tahalleen halusi pahoittaa mielemme!!
kommahdyksia?///Ikäänkuin tahalleen halusi pahoittaa mielemme!!/// enhan voinut tietaa miten 'herkalle' olit saadetty? iam sorry...l-h
Tämä on tarkoitettu aikuisille ihmisille ja oikeasta elämästä kerrotuille jutuille.
Tuolla on nuorempien palstakin, jos huimaa tosielämän tarinat.
Noita tuollaisia "Musti-juttuja" on tapahtunut enemmänkin.
on, pitäis olla tosiaan toisella " osastolla".
Kerran sattu sellanen juttu ett menin markettiin ja auto tietty parkkiin. Shoppailin siinä normaalit kolme tuntii (noin). Sitt kamat autoon ja Pe..... s...tana ###. Ei käynnistynyt moottori vaikka kiroilin kuin suolavenäläinen.
Sit konepelti auki ja tilannekatsaus. Siis konepelti kiinni.
Soitin sit kaverille ett tuus hinaamaan. No, se tuli ( oli muuten mies) ja istu siihen kuskin paikalla ja totes rauhallisesti että:
"Kannattasi varmaan välillä menovettä tankkiin laittaa."
Suomeks sanottuna silloin vitutti !
erotella asiat, jotka on paras pitää omana tietonaan.
ja muissakin medioissa kuinka lapsia kuolee sodissa, nälässä, omien vanhempien käden kautta, lapsia raiskataa, tapetaan - on se kumma että ihmisten myötätunto kohdistuu elukoihin kuin esim. lapsiin - tekisi mieleni kirota ja pahasti.
Samat ihmiset jotka surkuttelee jonkun elukan päältä - voivat sylkeä pakolaisen päälle, ihmisen päälle. :/
Menkää hyvät herkkäsieluiset tuonne kärsivien ihmisten joukkoon, ja tehkää jotain heidän hyväkseen!
Tottakai olen sitä mieltä, että lemmikeistä pitää huolehtia ja hyvin, ja vastuu ennenkaikkea on lemmikin omistajaalla - ja eläin on rakas sille joka sen omistaa - mutta joku tolkku täytyy säilyttää, näin yleisellä tasolla puhuttaessa.
saiskos saippuaa?
ja hyvä tosiaan jos elävistä elukoista huolehditaan. Mutta se on jo kaiken huippu että lemmikkinä on peltilehmä.
antoi mun yks (monista) mieskaveri.
Asuin kerrostalon ekassa kerroksessa ja naapuri ajoi autonsa siihen mun ikkunan alle ja sinä se hyrräsi sit tyytyväisenä mut kaikki kaasut tuli mun kämppään ( Se naapuri asui toisess kerroksessa) Se mun mieskaveri oli allerginen ja sill tuli hengenahdistus siit pakokaasusta. Se sano sille naapurille muutaman kerran ett vie tuo rottelos parkkipaikalle tuosta haisemasta, mutt ei sill mitään tehoo ollu ( sanomisella).
Se mun ystävä oli sit niin jääräpäinen eikä antanut periks. Ei muuta enää keksinyt nii toi yks ilta kaurapaalin sen auton eteen ja näytti tosiaan siltä kun sille autolle ois syötäväks ne kaurat tuotu.
Sen jälkeen se naapuri sit vei sen autonsa parkkiin.
Minua kyllä hävetti :(
, ja nyt tarvittaisiin uusi suihku, mutku vesi on jo loppu - sorry saarnani, mutku jne..
*ei tuu sitä vettä, paine kai karannu ..*
"kovanahkaa", eikö saisi sanoa ettei tykkää lukea eläinrääkkäämisestä noin tarkkaa tietoa näiltä keskustelupalstoilta?
Kaikki ei näistä näin raaoista tosielämän tarinoista välitä lukea, tätiseni.
niin. Kiitos.
joka ei tykännyt tuosta raa-asta tarinasta, mikä koiraansa liittyi. Kerron sinulle, että en todellakaan sylje kenenkään päälle ja olen niin ihmisrakas, että minun tekee pahaa lukea MYÖS mitä ihmisille pahaa on tehty! Mutta koveta sinä vain lisää sitä sydäntäsi! Minun ei kovetu ikinä!
laita koiraani auton perään hinaukseen, vaikka tykkäänkin että kotieläinten kanssa nykyään hyysätään enemmän kuin ihmislasten.
Ei toinna liioitella...
ihmeen mittarilla se miun syvännii jo mitattiin kovaksi, - vaikka toissaalta - syödäänhän täällä suolaisempaa ruokaa, voihan se tuo syvänlihas olla jo kovettunut lajin verta, mutta verenpainetta ei ole.
Kaksi iäkäsä miestä lähti viemään sonnia laitumelle joka oli kauempana.Laittoivat sonnin vetokoukkuun kiinni,Ajaja vähänajan päästä kysyy.Miten sonni tulee.Hyvin se tulee laittoi vinkkarin päälle,pyrkii ilmeisesti ohi.kun silmät pullistuivat jo päässä.
Goldie, äläpäs nyt riehaannu, kyllä uskotaan vähemmälläkin. Ja Pirre puhui asiaa, ei ole kyllä kovettanut sydäntään eikä kukaan muukaan joka on samaa mieltä. Ihmiset ensin ja eläimet sitten, mutta ei mitään eikä ketään saa kohdella huonosti.
iltalehdestä luettua:
Varoituksen sana
KANADALAINEN Herouxvillen kaupungin johto on varoittanut virallisesti sinne muuttaneita siirtolaisia siitä, etteivät naisten kivittäminen kuoliaaksi, elävältä polttaminen tai hapon heittäminen heidän päälleen kuulu paikallisiin tapoihin ja ovat itse asiassa kiellettyjä. Monet siirtolaiset olivat myös tyrmistyneitä kuullessaan, että Kanadassa naisilla on oikeus ajaa autoa, tanssia ja pukeutua miten mielivät.
Eikös noitten sääntöjen pitäs lukea jo jossain tullin kieppeillä, ettei niistä erikseen tarttis ilmotella? ;)
olin ostoksilla ja erotessamme sovin mieheni kanssa tapaamispaikan, josta hän noutaisi minut autolla.
Lähestyin sovitua paikkaa ja likinäköisenä näin oikeassa paikassa oikean merkkisen/värisen auton.
Porhalsin lumituiskussa tomerasti kohti autoa ja olin juuri avaamassa etuovea (ajajan paikalla istui joku), kun toinen auto (väärä malli ja väri) tuuttasi tarmokkaasti lähellä valoja vilkutellen.
Isäntä oli vaihtanut autoa ja halusi "yllättää" minut.
Hän sai kyllä ensin huutia, kun melkein nolasin itseni ;DDD
oiskohan tementian alkua kun johtima kuljekssii perästä
Täällä seutuvilla on useita samanlaisia ja värisiä ikä kotteroita.
Kauppa hallien parkkiksilla monesti on käynyt että olen jo auton sisällä kun huomaan että,
ei peijakas tämä mun auto olekkaan vaikka avain on oveen hyvin käynyt.
Nää kuluneet ja likaiset oven lukot aukeaa melkein avaimella kuin avaimella.
Siitä vain sitten vaivihkaa kattelemaan mihkä se nyt sitten oma kotteroinen olikaan joutunut.:)
Isäntä oli kerran tullut parkkipaikalle takaisin, avannut autonoven, ja sitten tuijottanut kummeksuen, kuka autoomme oli ratin vaihtanut.
Sitten syrjäkareittan pika-askelilla takavasemmalle, ettei luulla autovarkaaksi.
saman värisen auton sisään kun omani ja aikani ihmeteltyä miksei lukko aukea, huomasin että mun autoni olikin siinä vieressä. ;D
Tein viikonlopun ruoka-ostokset rivakasti,koska niin
paljon niippasi vattasta.Pidättelin paukkua pitkän
kassajonon ajan sisukkaasti.Pääsin autolle.Etu-ovi auki ja pylly penkille.Melkein penkille!
Töräytin pitkän pierun ja tokasin:"huh,ku helpotti!"
Vasta sitten huomasin,ettei isäntä odottanutkaan siinä SAMANVÄRISESSÄ autossa.Ikinä ole niin liukaasti pompannut pois autosta ja loikkinut omaan
autoon.Taisi olla 3 muovikassillista ruokaa kainalossa ja yksi kassi hampaissa.Yhden taisin unohtaa väärään autoon.Mökötin sen illan,koska olihan se miehen VIKA,kun vartoi VÄÄRÄSSÄ paikassa,eikö niin.Niin noloa.PRÖÖT.
Kaikkia sitä sattuuki, autojen ja konehien kans ei leikitä, opiin sen oikeen kantapään kautta, vaikka en mä kyllä itte leikkinykkään. Oliin sellaanen nuori mies silloon ja oliin kuorma-autoon kans tukin ajoos, talavi aikahan. Kuormasin laaniis tukkikuormaa päälle Sisuhun. Sain puolikuormaa siinä jo teheryksi ku piti käyrä siirtämäs autoa uutehen kohtahan. Aloon verättämähän sitä etehen päin niin paukahti toiselta puolen vetoaksila poikki. Siihen laanihin ajoo mettästä niitä tukkia lapsuuren kaverini ja oltihin samaan ikääsiäki, sellaasella nelivetoosella juonto traktorilla. Siinä traktorin perääs oli sellaanen paksu ja suuri panssarilevy ja sen levyn yläpuolella oli sellaanen kelupyörä ja sen pyörän ylitte tuli paksut teräsvaijerit, millä ne tukit verettihin päät erellä kiinni sitä levyä vasten ja ajettihin laanihin. No se Jussi tuli sitte taas kuorman kans siihen, tuomahan niitä puita. Sanoon sille siinä miten minun ny on käyny ja en pääse omin avuun täältä syränmaalta ny pois. Päätettihin notta hinatahan se Sisu sieltä mettästä sillä traktorilla pois ja koriattavaks. Laitettihin sieltä ylähältä sen kelurattahan päältä vaijeri kiinni auton nokkahan ja lähärettihin hilijotellen menemähän. Minulla oli auto käynnis jotta pysyy jarrupainehet ylähällä ja tuloo sisälle lämmintä. Se vauhti siinä kasvoo pikkuhilijaa ku tultihin. Oliiskohan tultu sitä mettäautotietä jotaan kolomisen kilometriä ku siinä tuli sellaanen myötäles ja alkoo suuri neva alue. Minä katoon ku se Jussi vilikuuli taaksesa ja oli kelemin näköönen siinä hinatessaan. Niin se alkoo ja laittoo sen kelun pyörimähän siinä traktoriis täyrees vauhriis, että hän nostattaa sitä kuorma-auton keulaa ja kattoo virnes naamallaan notta pelekäänkö minä. Se ei noussukkaa se auton keula ilimahan se nousiki se traktorin keula ja eihän sitä silloon voi ohojata kahella rattaalla. Mutta onneksi ittelläni kans refleksit pelas, survasin vaihtehen päälle, tasaupyörästön lukon kiinni ja kaasupolokimen pohjahan. Se oikeen hyökkäs etehen päin se Sisu ja samalla vaijeri löysty ja traktori putos pyörillensä. Tärisin ku lankavyyhti, ku sitte topattihin, niin kovasti säikährin sitä "temppua" Hyppäsin alas sieltä ohojaamosta ja nykääsin istuumen alta rengas avaamen kourahani. Ei Jussikaan siinä jääny "tuomiota" orottamahan vaan paineli juosten pitkin sitä tietä karkuhun ja huusi jotta hulluko sä oot leikkiähän se oli. Huusin vastahan notta leikillänihä minäkin, en mä saanu sitä onneksi kiinni. Sitten sovittihin se "hulluttelu" ja ittekki siinä toppaanun tunnoolleni. Aatelkaa jos se meni ojahan se traktori ja kuorma-auto sen päälle miten siellä oliis Jussi raiskan käyny. Oikia enkeli-trio oli varmahan silloon kyllä matkas.
Osaat kertoa elävästi noita sattumuksia, käyn melkein joka viikonloppu isän 90v. luona, hän on ollut kuorma-autoilija ja samanlaisia juttuja hän kertoo minulle. Isällä oli sinä aikana jonka minä muistan Kontio Sisu ja pöllejä lastattiin semmosta ränniä pitkin.
Kyllä isällä olis hupasta kun pääsis sun kanssa jutteleen.
Ollahan sitte isääsi kanssa kolleegoja ja samoon mun isäni on ny 87 vuotias ja ikäsä ajanu kuorma-autoa. Soon kan sellaanen juttumies, siellä liioon muistois ajetahan jäämerentiet uurestansa. Tarinoota nuan vanhoolla automiehillä pisaa ja on sattunukki maanteillä monenlaasta. Oikeen palijoon terveesiä vain sinne isällesi, kyllä "henges" ollahan mukana vaikka ei nähtääskään.
henki katkolla kaverilla, just noin sattuu useimmat traktori surmat, että keikkaa takapyörien varaan ja ympäri.
Jouduin appiukon kuoltua ajamaan paljon traktorilla kaikenlaisia maahommia, ja muutaman kerran sipasin huimuuttani alamäessä vaihteen pois päältä, ja sitten riitti kyytiä, onneksi traktori ei päässyt pomppimaan, se oisi menty kyllä hateloon ja kovaa.:/
Traktori oli sellainen vanhempi "vortson" Majori, mie en saanut vaihetta enää päälle kun vauhti meni niin kovaksi :)
Sitten kerran isossa ylämäessä viljakuorman kanssa rupesin vaihtamaan pienempää kun tuntui loppuvan meno keskelle mäkeä, no eihän se tietenkään mennyt päälle ja ei auttanut kuin varovasti hiivittää kuorman kanssa alemma, en osannut käyttää silloin ns. välikaasua niin että vaihde oisi mennyt päälle. Pelotti että ajaudun vastaan tuleva puolelle ja mäentakaa pyyhältää joku päälleni..
Muutaman kerran sitten kerättiin heinäseipäitä lasten kanssa mäkiseltä pellolta, ja ajelin siinä lasten kanssa vähä reilummin, ja sepä ei meinannu pysähtyäkään siihen mihin piti, - nurmi oli hieman kasteinen tai märkä, - en muista enää ihan tarkkaan, ja kun poljin jarrua niin traktori kärreineen meni sujona sellaisen rotkon reunalle , mutta onneksi pysähtyi siihen; hirvittää ajatellakin mitä siinä oisi sattunut - se on kerta kun olen säikähtänyt ihan kuollakseni, ja se oli minulle tarpeellinen opetus - en kaahaillut enää sillätavalla, ainakaan lasten kanssa - että on niitä enkeleitä ollut mukana, vai tuuriksiko sanoisi.
ps. Anopin kanssa käytiin lypsyllä toisella tilalla, ja hälle annoin kyllä kyytiä :))
"Anopille annoon kyytiä" Oot sä mainio likka, saa täällä nauraa hekottaa jotta mahaan jo ottaa. Ajele kuitenki varovasti vaikka kyyriis ei oliiskaan "muuta" ku anoppi. Hyvää yötä Sinulle sanojen taitajalle ja levollista unta. Soon huomenna arki päivä. terv. minä ja pieni varhaanen Tiitu-kani. Lumiselta ja kylymältäki lakeurelta.
jo, mutta ei miun kyyvvissä...
Öitä vain sinnekin.