Tyttökanin ailahteleva luonne???

Sellaisia kyselisin, kun minulla on ollut tuo "adoptoitu" tyttöpupu nyt melkein 2 vuotta.
(Pupun tullessa meille, se oli 11kk.)

Mistäkähän johtuu sen erittäin ailahteleva luonne.
Toisena päivänä se on NIIIIN hellyyden kipeä ja rakastunut, toisena päivänä se voi olla agressiivinen, tökkii kuonollaan ja murisee kuin koira??

Se, miksi kirjoitan tästä vasta nyt, agressiivisuutta on näkynyt nyt enemmän ja hellät hetket ovat hyvin vähäisiä.
Mitään erikoista ei ole tapahtunut, joka voisi tämän kyseisen aiheuttaa...
SIIS minun mielestäni...

Joka päivärutiinit ovat melkeinpä samat, viimeistään Klo:16.00 vapaaksi ja se saa juoksennella vapaana aina ilta 22.00 asti.
JOS olen kotona koko päivän, sen häkki on auki, joten sillä on aikaa olla vapaana vaikka koko päivä.
Se saa kuivaa leipää, porkkanaa, salaattia muuta vihreää, raksuja, maissirinkuloita, herkkunappeja leikkimisen yhteydessä silloin tällöin eli siis monipuolista syötävää on tarjolla yllin kyllin.
Toisena päivänä se syö kädestä, toisena ei...
Toisena päivänä se käy "pussaamassa" minua, toisena ei...

Alkututustuminen oli ensin yllättävän helppoa, kunnes tapahtui jotain...
Se oli agressiivinen monta päivää, (koti-ikävä??) kunnes se taas hyppäsi itse syliin halittavaksi jne...
Onko naaraspupuillakin samanlaiset "oireet" kuin meillä naisilla :)
Voisinkohan kokeilla jotain uutta???
Auttakaas, kun välillä tekisi NIIN mieli pusutella ja halia, mutta kun se ei anna minun välillä edes koskea...?? Tänään meillä oli taas herkät hetken useampaan otteeseen, se itse hyppäsi syliini ja painoi naamansa minun kainaloon, eilen oli taas ihan eri päivä, se murisi minulle, kun puhuin sille...

Ainut, mikä EHKÄ saattaisi vaikuttaa asiaan, on se, että minä itse leikkaan sen kynnet.
Kertaakaan en ole kyllä satuttanut, leikannut liian syvältä tms, mutta kuvittelisin sen ailahtelut johtuvan tästä??
Mitenkäs mä rauhoittaisin nämä kynnenleikkuusessiot vähemmän ahdistavammiksi Nupuselle?
5527
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kyllähän nuo naaraat usein ovat hieman ailahtelevia.
Hyvin usein agressiivinen käytös liittyy reviiriin ja pesään jota ne puolustavat.(voimakasta esim:valeraskauden aikaan) Eli hormoonit siellä toimivat-niinkuin meillä ihmisilläkin. =)
Niin kauan kun kani ei oikeasti hyökkää kimppuusi (pure sormia tai jalkoja)voit olla huoleti, mutta jos tilanne alkaa ahdistaa on ainoa ratkaisu varmaan leikkaus..

Äänestä
  • ...vielä ainakaan...
    Hassun näköinen se on, ku se "hyökkää" käteni lähelle koskettaen nenällään mun kättä ja murisee...
    Sitten kun pidän kättäni vain paikallani, se luovuttaa ja "pakenee" paikalta :)
    Yleensä tämä tapahtuu häkissä ollessa, kun esim. siivoan häkkiä ja se kiiruhtaa häkkiään puolustamaan...
    Vapaana ollessaan se kiukkusena yleensä vain juoksentelee karkuun, eikä tule lähelle...

    Tunteet sillä taitaa olla ainakin pinnassa jos ei muuta, ostin sille nimittäin oman tuollaisen pienen jalkapallon, jota se "rakasti" niin kovasti, että meinasi ilmat pihalle pallosta singahtaa...
    Lapset nauroivat, että mitä ihmettä meidän pupu tekee, yritin keksiä hätävalheen, että se yrittää hypätä sen pallon yli, muttei pääse.
    Ei tainnut vanhemmalle pojalleni tuo valhe upota :)
    No, seuraamme tilannetta, jos hyökkäilyt menee puremiseen asti, menemme käymään operoitavana.
    Kiitos.

    Äänestä

  • Swoop kirjoitti:

    ...vielä ainakaan...
    Hassun näköinen se on, ku se "hyökkää" käteni lähelle koskettaen nenällään mun kättä ja murisee...
    Sitten kun pidän kättäni vain paikallani, se luovuttaa ja "pakenee" paikalta :)
    Yleensä tämä tapahtuu häkissä ollessa, kun esim. siivoan häkkiä ja se kiiruhtaa häkkiään puolustamaan...
    Vapaana ollessaan se kiukkusena yleensä vain juoksentelee karkuun, eikä tule lähelle...

    Tunteet sillä taitaa olla ainakin pinnassa jos ei muuta, ostin sille nimittäin oman tuollaisen pienen jalkapallon, jota se "rakasti" niin kovasti, että meinasi ilmat pihalle pallosta singahtaa...
    Lapset nauroivat, että mitä ihmettä meidän pupu tekee, yritin keksiä hätävalheen, että se yrittää hypätä sen pallon yli, muttei pääse.
    Ei tainnut vanhemmalle pojalleni tuo valhe upota :)
    No, seuraamme tilannetta, jos hyökkäilyt menee puremiseen asti, menemme käymään operoitavana.
    Kiitos.

    vaikka olettekin sen kanssa paljon.Kuitenkin kanillasi on niitä yksin olon hetkiäkin jotka turhauttavat sen mieltä.Kiukuttelisiko sitä sinulle tavatessanne.

    Äänestä

  • Swoop kirjoitti:

    ...vielä ainakaan...
    Hassun näköinen se on, ku se "hyökkää" käteni lähelle koskettaen nenällään mun kättä ja murisee...
    Sitten kun pidän kättäni vain paikallani, se luovuttaa ja "pakenee" paikalta :)
    Yleensä tämä tapahtuu häkissä ollessa, kun esim. siivoan häkkiä ja se kiiruhtaa häkkiään puolustamaan...
    Vapaana ollessaan se kiukkusena yleensä vain juoksentelee karkuun, eikä tule lähelle...

    Tunteet sillä taitaa olla ainakin pinnassa jos ei muuta, ostin sille nimittäin oman tuollaisen pienen jalkapallon, jota se "rakasti" niin kovasti, että meinasi ilmat pihalle pallosta singahtaa...
    Lapset nauroivat, että mitä ihmettä meidän pupu tekee, yritin keksiä hätävalheen, että se yrittää hypätä sen pallon yli, muttei pääse.
    Ei tainnut vanhemmalle pojalleni tuo valhe upota :)
    No, seuraamme tilannetta, jos hyökkäilyt menee puremiseen asti, menemme käymään operoitavana.
    Kiitos.

    asiasta kolmanteen, älä syötä kanille maissia.

    Äänestä

  • lajikumppania kirjoitti:

    vaikka olettekin sen kanssa paljon.Kuitenkin kanillasi on niitä yksin olon hetkiäkin jotka turhauttavat sen mieltä.Kiukuttelisiko sitä sinulle tavatessanne.

    Silloin kun Nupunen meille tuli, se oli arka ja varovainen. Sitten kun sille tuli rohkeutta tulla luokseni, annoin sen tutustua ja nuuskia ympärilleen omassa rauhassa.
    Sitten jonkun ajan päästä, se itse tuli luokseni hyväiltäväksi ja hoidettavaksi.
    Sitten tuli ensimmäinen agressiopurkaus, joka oli uhittelua ja murinaa, mutta sitä kesti vain muutaman päivän, jonka jälkeen taas mentiin viikkoja kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan...
    Ajattelinkin hieman, että lajitoveria kaipaisi, mutta kun en ole aikonut kahta kania hankkia.

    Mitenkähän voisin edesauttaa Nupusta, ettei se turhautuisi/tuntisi olevan yksin??
    Ideoita/apuja???

    PS: Maissirinkulat eivät siis sovi vai??? Mitä ne tekee...
    Kappas vaan, kun ne on ihan kaneille ja jyrsijöille valmistettuja... Jaksan ihmetellä taas suuresti, miksi jotain sellaisia tehdään myyntiin, jos niitä ei saa niille antaa... Hohhoijakkaa... Hyvin taas mäkin vedän... Sokeasti uskonut, että ne sopii...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Swoop kirjoitti:

Sellaisia kyselisin, kun minulla on ollut tuo "adoptoitu" tyttöpupu nyt melkein 2 vuotta.
(Pupun tullessa meille, se oli 11kk.)

Mistäkähän johtuu sen erittäin ailahteleva luonne.
Toisena päivänä se on NIIIIN hellyyden kipeä ja rakastunut, toisena päivänä se voi olla agressiivinen, tökkii kuonollaan ja murisee kuin koira??

Se, miksi kirjoitan tästä vasta nyt, agressiivisuutta on näkynyt nyt enemmän ja hellät hetket ovat hyvin vähäisiä.
Mitään erikoista ei ole tapahtunut, joka voisi tämän kyseisen aiheuttaa...
SIIS minun mielestäni...

Joka päivärutiinit ovat melkeinpä samat, viimeistään Klo:16.00 vapaaksi ja se saa juoksennella vapaana aina ilta 22.00 asti.
JOS olen kotona koko päivän, sen häkki on auki, joten sillä on aikaa olla vapaana vaikka koko päivä.
Se saa kuivaa leipää, porkkanaa, salaattia muuta vihreää, raksuja, maissirinkuloita, herkkunappeja leikkimisen yhteydessä silloin tällöin eli siis monipuolista syötävää on tarjolla yllin kyllin.
Toisena päivänä se syö kädestä, toisena ei...
Toisena päivänä se käy "pussaamassa" minua, toisena ei...

Alkututustuminen oli ensin yllättävän helppoa, kunnes tapahtui jotain...
Se oli agressiivinen monta päivää, (koti-ikävä??) kunnes se taas hyppäsi itse syliin halittavaksi jne...
Onko naaraspupuillakin samanlaiset "oireet" kuin meillä naisilla :)
Voisinkohan kokeilla jotain uutta???
Auttakaas, kun välillä tekisi NIIN mieli pusutella ja halia, mutta kun se ei anna minun välillä edes koskea...?? Tänään meillä oli taas herkät hetken useampaan otteeseen, se itse hyppäsi syliini ja painoi naamansa minun kainaloon, eilen oli taas ihan eri päivä, se murisi minulle, kun puhuin sille...

Ainut, mikä EHKÄ saattaisi vaikuttaa asiaan, on se, että minä itse leikkaan sen kynnet.
Kertaakaan en ole kyllä satuttanut, leikannut liian syvältä tms, mutta kuvittelisin sen ailahtelut johtuvan tästä??
Mitenkäs mä rauhoittaisin nämä kynnenleikkuusessiot vähemmän ahdistavammiksi Nupuselle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu