Törmäsin tähän sattumoisin.
Mielenkiintoista luettavaa!
Lopussa URL lisälukemiseksi, englanniksi.
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/C4472D78-2D83-4903-82BA-14B687478D23/0/P%C3%84IVITETT%C3%84V%C3%84K%C3%84SIKIRJOITUS_02.pdf.
Muuttuva työympäristö
Visio vuoteen 2015
TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 24
Työterveyslaitos 2006
s. 88
KEMIKAALIT PUOLUSTUSVASTETTA VAHINGOITTAMASSA
Pennanen S, Liesivuori J
Kemikaalien vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään aiheuttavat vuosittain satoja työperäisiä sairauksia. Tietämys kemikaalien aiheuttamista immunotoksisista vaikutuksista on lisääntynyt kuluneiden vuosikymmenien aikana. Tutkimustyö on paljastanut muun muassa allergisten reaktioiden mekanismeja
ja muuttanut käsityksiä siitä, miten elimistö puolustautuu vieraita aineita vastaan. Ennalta ehkäisevään toimintaan on syytä panostaa torjuttaessa kemikaalien aiheuttamia haittoja.
Johdanto
Kemikaalien aiheuttamat vaikutukset elimistön puolustuskykyyn on eräs toksikologian tämän hetken
suurimmista tutkimushaasteista. Monet kemikaalit vaikuttavat kehon immuunijärjestelmään aiheuttaen
muutoksia sekä soluvälitteiseen että humoraaliseen immuniteettiin. Herkkyys on hyvin yksilöllistä.
Vierasaineelle altistumisesta johtuva immuunitoksisuus voi voimistaa immuunitoimintaa aiheuttaen yliherkkyysreaktion, allergiaa tai jopa autoimmuunisairauden puhkeamisen. Autoimmuunivaste kehittyy jotain elimistön omaa proteiinia kohtaan. Vaikutus voi olla myös immunosuppressiivinen eli immuunivastetta heikentävä, mikä voi lisätä alttiutta tulehdussairauksille. Se saattaa edistää myös syövän kehittymiselle. Useat aineet ovat immuunisuppressiivisia koe-eläimissä (TCDD,Lyijy, betso[a]pyreeni), mutta vaikutuksia ihmisissä on
todettu harvoin vähäisen altistumisen johdosta.Kemikaalit ovat merkittävä terveysuhka ja suurin ammattitauteja aiheuttava tekijä työpaikoilla. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetuista ammatti-ihotautien aiheuttajista tärkeimpiä ovat muovikemikaalit, maalit, lakat ja liimat, kumi ja kumikemikaalit sekä pesuaineet
ja metallit (50-100 tapausta/vuosi). Yksittäisistä kemikaaliaiheuttajista yleisimmät eli nikkeli,
epoksihartsit, akrylaatit ja formaldehydi aiheuttavat vuosittain kukin 10-30 allergista ihottumaa.
Kemikaalit aiheuttavat vuosittain 400 hengitystieallergiaa, joihin kuuluvat muun muassa astma, allerginen nuha ja allerginen alveoliitti. Ammattiastman aiheuttajana yleisimpiä kemikaaleja ovat isosyanaatit, orgaaniset happoanhydridit ja metallien suolat.
s 90
Maailmassa on käytössä 100 000 - 300 000 kemikaalia ja vuosittain otetaan käyttöön 1 000 uutta. Noin 4 000 on aiheuttanut viivästynyttä kosketusallergiaa, mutta jopa 10-25 % kemikaaleista saattaa olla allergisoivia.
Allergiaa aiheuttavia kemikaaleja löydetään jatkuvasti lisää.Esimerkiksi luonnonkumin allergiamerkityksestä ei vielä kymmenen vuotta sitten tiedetty paljoa. Vuosittain syntetisoidaan tuhansia uusia kemikaaleja, ja joitakin
tulee yleiseen käyttöön. Vaikka yleiseen kulutukseen tulevat kemikaalit testataan etukäteen, vasta laaja käyttö tuo esiin herkistämisriskit. Kemikaalit ovat suurin ammattitauteja aiheuttava tekijä työpaikoilla.
Kemikaalien vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään aiheuttavat vuosittain satoja työperäisiä sairauksia.Tietämys kemikaalien aiheuttamista immunotoksisista vaikutuksista on lisääntynyt kuluneiden vuosikymmenien aikana. Tutkimustyö on paljastanut muun muassa allergisten reaktioiden mekanismeja ja muuttanut käsityksiä siitä, miten elimistö puolustautuu vieraita aineita vastaan.Riskien tunnistaminen ja
hallinta työpaikoilla on työolosuhteisiin liittyvän kemikaaliturvallisuuden avain. Ennalta ehkäisevään toimintaan on syytä panostaa torjuttaessa kemikaalien aiheuttamia haittoja.
...............................
Scorecardissa luetteloitu immuunitoksiseksi epäiltyjä - ei riittävästi tutkimusta, siksi 'epäiltyjä'.
http://www.scorecard.org/health-effects/
http://www.scorecard.org/health-effects/chemicals-2.tcl?short_hazard_name=immun&all_p=t
HEALTH EFFECTS|Immunotoxicity Definitions
Mielenkiintoista luettavaa!
Lopussa URL lisälukemiseksi, englanniksi.
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/C4472D78-2D83-4903-82BA-14B687478D23/0/P%C3%84IVITETT%C3%84V%C3%84K%C3%84SIKIRJOITUS_02.pdf.
Muuttuva työympäristö
Visio vuoteen 2015
TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 24
Työterveyslaitos 2006
s. 88
KEMIKAALIT PUOLUSTUSVASTETTA VAHINGOITTAMASSA
Pennanen S, Liesivuori J
Kemikaalien vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään aiheuttavat vuosittain satoja työperäisiä sairauksia. Tietämys kemikaalien aiheuttamista immunotoksisista vaikutuksista on lisääntynyt kuluneiden vuosikymmenien aikana. Tutkimustyö on paljastanut muun muassa allergisten reaktioiden mekanismeja
ja muuttanut käsityksiä siitä, miten elimistö puolustautuu vieraita aineita vastaan. Ennalta ehkäisevään toimintaan on syytä panostaa torjuttaessa kemikaalien aiheuttamia haittoja.
Johdanto
Kemikaalien aiheuttamat vaikutukset elimistön puolustuskykyyn on eräs toksikologian tämän hetken
suurimmista tutkimushaasteista. Monet kemikaalit vaikuttavat kehon immuunijärjestelmään aiheuttaen
muutoksia sekä soluvälitteiseen että humoraaliseen immuniteettiin. Herkkyys on hyvin yksilöllistä.
Vierasaineelle altistumisesta johtuva immuunitoksisuus voi voimistaa immuunitoimintaa aiheuttaen yliherkkyysreaktion, allergiaa tai jopa autoimmuunisairauden puhkeamisen. Autoimmuunivaste kehittyy jotain elimistön omaa proteiinia kohtaan. Vaikutus voi olla myös immunosuppressiivinen eli immuunivastetta heikentävä, mikä voi lisätä alttiutta tulehdussairauksille. Se saattaa edistää myös syövän kehittymiselle. Useat aineet ovat immuunisuppressiivisia koe-eläimissä (TCDD,Lyijy, betso[a]pyreeni), mutta vaikutuksia ihmisissä on
todettu harvoin vähäisen altistumisen johdosta.Kemikaalit ovat merkittävä terveysuhka ja suurin ammattitauteja aiheuttava tekijä työpaikoilla. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetuista ammatti-ihotautien aiheuttajista tärkeimpiä ovat muovikemikaalit, maalit, lakat ja liimat, kumi ja kumikemikaalit sekä pesuaineet
ja metallit (50-100 tapausta/vuosi). Yksittäisistä kemikaaliaiheuttajista yleisimmät eli nikkeli,
epoksihartsit, akrylaatit ja formaldehydi aiheuttavat vuosittain kukin 10-30 allergista ihottumaa.
Kemikaalit aiheuttavat vuosittain 400 hengitystieallergiaa, joihin kuuluvat muun muassa astma, allerginen nuha ja allerginen alveoliitti. Ammattiastman aiheuttajana yleisimpiä kemikaaleja ovat isosyanaatit, orgaaniset happoanhydridit ja metallien suolat.
s 90
Maailmassa on käytössä 100 000 - 300 000 kemikaalia ja vuosittain otetaan käyttöön 1 000 uutta. Noin 4 000 on aiheuttanut viivästynyttä kosketusallergiaa, mutta jopa 10-25 % kemikaaleista saattaa olla allergisoivia.
Allergiaa aiheuttavia kemikaaleja löydetään jatkuvasti lisää.Esimerkiksi luonnonkumin allergiamerkityksestä ei vielä kymmenen vuotta sitten tiedetty paljoa. Vuosittain syntetisoidaan tuhansia uusia kemikaaleja, ja joitakin
tulee yleiseen käyttöön. Vaikka yleiseen kulutukseen tulevat kemikaalit testataan etukäteen, vasta laaja käyttö tuo esiin herkistämisriskit. Kemikaalit ovat suurin ammattitauteja aiheuttava tekijä työpaikoilla.
Kemikaalien vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään aiheuttavat vuosittain satoja työperäisiä sairauksia.Tietämys kemikaalien aiheuttamista immunotoksisista vaikutuksista on lisääntynyt kuluneiden vuosikymmenien aikana. Tutkimustyö on paljastanut muun muassa allergisten reaktioiden mekanismeja ja muuttanut käsityksiä siitä, miten elimistö puolustautuu vieraita aineita vastaan.Riskien tunnistaminen ja
hallinta työpaikoilla on työolosuhteisiin liittyvän kemikaaliturvallisuuden avain. Ennalta ehkäisevään toimintaan on syytä panostaa torjuttaessa kemikaalien aiheuttamia haittoja.
...............................
Scorecardissa luetteloitu immuunitoksiseksi epäiltyjä - ei riittävästi tutkimusta, siksi 'epäiltyjä'.
http://www.scorecard.org/health-effects/
http://www.scorecard.org/health-effects/chemicals-2.tcl?short_hazard_name=immun&all_p=t
HEALTH EFFECTS|Immunotoxicity Definitions
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko tietoa, voiko ihminen altistua nopeasti jollekin kemikaalille niin, ettei siedä sitä juuri yhtään. Esim. voiko jostain maalista, lakasta, liimasta tai muusta voimakkaasti päästöjä antavasta aineesta herkistyä nopeasti (esim. kuukaudessa) niin, että keuhkot ja silmät eivät kestä ja sairastuu vaikkapa astmaan ja silmien sidekalvontulehdukseen?
Jos altistus on riittävän suuri kyseiselle ihmiselle, voi sairastua. Joku toinen ei tuosta sairastu heti, pitkällä viiveellä taas on vaikea osoittaa syytä, jos sairastuu.
Jatkuva alhaisempi altistus voi myös sairastuttaa.
Liuotinmaalithan on pyritty korvaamaan vesiohenteisilla, terveyssyistä. Sittemmin vesiohenteisissakin havaittu herkistäjiä.
TTL:n sivuilta voisi löytyä tietoa suomeksi, en etsinyt nyt. Tutkimusta aiheesta on pilvin pimein. Tein haun: liiman haistelu
http://www.norden.org/artikelbank/fi/Lindboe.asp
Pietarin kodittomien lasten tavallinen päihde on liimapullo. Orgaaniset liuottimet antavat haisteltaessa lyhytaikaisen päihdyttävän tunteen. Ongelmana ovat sivuvaikutukset. Pitkäaikainen liiman haistelu aiheuttaa aivovaurioita, mistä johtuen monta vuotta liimaa haistelleet saattavat honottaa ja puhua takellellen.
.....................
Esim. Ruotsin Tukholmanseudun maalareiden keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa (julkaistu 2000)
http://www.folkhalsoguiden.se/upload/Milj%C3%B6/Milj%C3%B6%20-%20Rapporter/Luktk%C3%A4nslighet%20och%20multipel%20kemisk%20k%C3%A4nslighet%202000_2.pdf
Luktkänslighet och multipel kemisk känslighet
hos yrkesmålare
(Haju- ja monikemikaaliherkkyys ammattimaalareilla)
584 maalaria vastasi kyselyyn.
Total 191(33%) 49 (8,4%) 53 (9,1%) 291(50%)
33 % ilmoitti olevansa 'hajuherkkiä'
8,4 % oli monikemikaaliherkkiä (MCS)
9,1 % oli astmaatikkoja/krooninen bronkiitti
50 % ilmoitti olevansa terveitä
Sekä työssäoloaika, että liuotinaltistus oli suurinta MCS-ryhmässä.
Sairauspoissaolot olivat suurimmat MCS-ryhmässä, mutta ennenaikaiselle eläkkeelle päässeitä oli eniten astma/krooninen bronkiitti-ryhmässä.
Taulukot ovat selkeät ko. PDF-tiedostossa, jos perustiedot ruotsista, niistä selviää.
Ymmärtääkseni Ruotsin maalariyhdistys on hyvin aktiivinen terveyshaittojen ehkäisemisessä; ilmanvaihdosta huolehdittava ja kaasunaamari käyttöön! Varottava luonnollisesti myös ihoaltistumista.
Suomen tilanteesta en tiedä, en ole löytänyt tietoa. En ole maalari, muuten vaan kiinnostunut aiheeta.
http://wwwedu.oulu.fi/homepage/sampo/opukset/paihde.htm#AIVOT%20JA%20ORGAANISET%20LIUOTINH%D6YRYT
Sari Jouhki
AIVOT JA ORGAANISET LIUOTINHÖYRYT
Liuotin on kuljetusväline. Siihen liukenevaa ainetta siirretään paikasta toiseen, jonka
jälkeen määränpäässä liuotin haihtuu tai tislataan pois ja kuljetettu aine vapautuu
ominaisuuksiltaan muutumattomana. Orgaanisia liuottimia käytetään apuaineina mm.
liimoissa, pinnoitteissa, tekstiilien kuivapesussa, metallituotteiden puhdistuksessa ja
yksityistalouksien teknokemian tuotteissa.
Pätkä tekstistä:
Vaikutukset terveyteen
Yleensä orgaanisten liuottimien imeytyminen ihon kautta on huomattavasti vähäisempää
kuin inhaloituna. Lisäksi fyysisen kuormituksen kasvaessa keuhkojen kautta imeytymienen kasvaa suorassa suhteessa lisääntyvään keuhkotuuletukseen. Aine jakaantuu nopeammin elimiin, joissa on vilkas verenkierto kuten aivot munuaiset ja maksa. Poistuminen kudoksista tapahtuu käänteisesti.
Vaikutukset hermostoon
Lyhytaikainen altistuminen
Äkillisestä voimakkaasta altistumisesta aiheutuu etupäässä hermostovaikutuksia, kuten
tokkuraisuutta, väsymystä, päänsärkyä, huonovointisuutta, huimausta,
koordinaatiohäiriöitä, sekavuutta ja tajuttomuutta, jopa kuolemantapauksia. Vaikutukset
häviävät tavallisesti nopeasti altistuksen loputtua, noin 10 - 40 minuutin kuluttua.
Silti jopa yhden voimakkaan altistumisen jälkeen pysyvien vaurioiden syntyminen voi olla mahdollista.
Tajuttomuuteen ja kuolemaan johtaneet liuotinmyrkytykset ovat sattuneet tyypillisissä
suljetun tilan olosuhteissa: työntekijä on mennyt säiliöön ilman asianmukaisia suojaimia
ja huolellista säiliön tuuletusta. Jos vaihtumattomassa ilmassa, kuten säiliössä on
suuria liuotinhöyrypitoisuuksia, tajuttomuus voi syntyä muutamassa minuutissa tai se voi
hitaasti, salakavalasti johtaa tokkuraan, avuttomuuteen ja tajunnan menetykseen.
Edellistä lievempi, lyhytkestoinen altistuminen saattaa aiheuttaa reaktioajan
pidentymistä, tasapainohäiriöitä, lyhytaikaisen muistin huonontumista ja muutoksia
aivosähkökäyrässä sekä aivorungon herätepotentiaaleissa.
Akuutit keskushermostovaikutukset tulevat selvimmin esille silloin, kun altistuminen on
hetkellisesti lisääntynyt hengitysilman ainepitoisuuden voimakkaasti kohotessa tai
fyysisen kuormituksen seurauksena. Oireet ovat alkoholihumalan kaltaisia.
Pitkäaikainen altistuminen
Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa kroonisen liuotinmyrkytyksen, joka ilmenee
yleisemmin keskushermoston kuin ääreishermoston oireina. Kliinisessä neurologisessa
tutkimuksessa voidaan todeta esimerkiksi psyko-orgaanisia muutoksia, raajojen ja
kävelyn kömpelyyttä sekä raajojen ääreishermoston sensorisia ja motorisia häiriöitä, pahimmillaan halvauksia.
Hermostollisia vaikutuksia voi aiheuttaa myös pitkäaikainen altistuminen pitoisuuksille,
jotka eivät ylitä ns. työhygieenisiä HTP-raja-arvoja. Kliiniset neurologiset löydökset
ovat vähäisiä, mutta toksikopsykologisissa ja neurofysiologisissa tutkimuksissa on havittu subkliinisiä toiminnallisia häiriöitä. Vaikutukset ovat pitkäkestoisia, mutteivät välttämättä pysyviä. Palautumattomissa tapauksissa, jotka ovat nykyään harvinaisia, havaitaan rakenteellisia muutoksia hermostossa, esimerkiksi aivokudosten
surkastumista ja ääreishermojen rappeutumista.
Monilla liuotinmyrkytyspotilailla esiintyy tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston oireita, kuten sydämen rytmihäiriöitä, suolisto-, virtsaamis- ja potenssi- sekä hikoiluhäiriöitä.
Vaikutukset muualle elimistöön
Suora kontakti aiheuttaa toksista- tai ärsytys ekseemaa ihossa. Sen sijaan limakalvoille ja silmille sekä hengityselimille riittää jo altistuminen höyryille. Oireina on ihon kalpeus; suun, nenä-nielun ja silmien verestys sekä janon tunne. Maksassa ja munuaisissa altistuminen aiheuttaa kudosvaurioita ja sydämessä jopa kuolemaan johtavia rytmihäiriöitä.
Lisäksi voi aiheutua muutoksia lisääntymisbiologiassa.
saanut siitä astman.Altistuminen vei 30 vuotta