Maanantai, en tykkää! :(
Mulla on ihan omituisia ongelmia, en tajua miten näinkin pienistä asioista saan aikaan ihan järkyttävän stressin... Ahdistaa niin todella!
Ruokakaupassa pitäis käydä, "muutama" kirja (100kpl) hakea kotiin, pari laskua maksaa, siinäpä ne tehtävät ja aikaa olisi KAKSI PÄIVÄÄ - ruokakaupassa pitäisi käydä tänään, kirjat hakea huomenna, laskut voin maksaa tänään tai huomenna, siinäpä vielä ehtisin ekstrana viedä vähän tavaroita kellariin. Olen yrittäny ajatella sitä ihanaa tunnetta mikä tulee kun koko viikon pakolliset on sillä ohi kun nuo saa hoidettua, muuten vaan lomaa ja viikonlopusta tulee aivan ihana!
Mikä mua vaivaa? Tämmöisstä pikkujutuista menen ihan lukkoon?? Vihaan itseäni!!! :(
Missä mun ongelmanratkaisukykyni on? Aloitekyky? Energia? Ketuttaa oikeen tosissaan. :(
Olen kiitollinen ihan kaikista ajatuksistanne!
Mulla on ihan omituisia ongelmia, en tajua miten näinkin pienistä asioista saan aikaan ihan järkyttävän stressin... Ahdistaa niin todella!
Ruokakaupassa pitäis käydä, "muutama" kirja (100kpl) hakea kotiin, pari laskua maksaa, siinäpä ne tehtävät ja aikaa olisi KAKSI PÄIVÄÄ - ruokakaupassa pitäisi käydä tänään, kirjat hakea huomenna, laskut voin maksaa tänään tai huomenna, siinäpä vielä ehtisin ekstrana viedä vähän tavaroita kellariin. Olen yrittäny ajatella sitä ihanaa tunnetta mikä tulee kun koko viikon pakolliset on sillä ohi kun nuo saa hoidettua, muuten vaan lomaa ja viikonlopusta tulee aivan ihana!
Mikä mua vaivaa? Tämmöisstä pikkujutuista menen ihan lukkoon?? Vihaan itseäni!!! :(
Missä mun ongelmanratkaisukykyni on? Aloitekyky? Energia? Ketuttaa oikeen tosissaan. :(
Olen kiitollinen ihan kaikista ajatuksistanne!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sinuna menisin lääkärille hakemaan masennuslääkkeitä
Huono idea - niistä ei tuu kuin riippuvaiseksi.
...huono idea? Riippuvaisuudesta pääsee omin voimin ohi sitten kun on mielialalääkityksen avulla saanut aivojen kemikaalit tasapainoon. Itsellä on vieroitusoireet loppuneet parin viikon huimauksen ja viluisuuden jälkeen, ei sen pahempaa kuin kahvin tai tupakan lopettaminen.
Tosin pelkällä lääkityksellä ei saavuta juurikaan mitään, sen lisäksi pitää selvittää se mikä on tämän masennuksen saanut aikaan.
että luuletko noiden pakollisten hoidettavien asioiden olevan meille toisille mukavaa?? Että ne vain sulle on vastenmielisiä?
Mulle ei tule mieleenkään valittaa tollalailla pakollisesta kaupassakäynnistä ym.
Se vaan on tehtävä, jos haluaa, ettäkaapissa on jotakin syötävää.
Jotkut asiat on tehtävä. Ja sillä siisti.
Pulinat pois.
Siis 100 vai 10 kirjaa? Ei sadan kirjan hakeminen ole "pikku juttu"...
Terve kohtalotoveri!
Vähän samoista oireista kärsin. Mikään ei just nyt huvita. Ex-kämppikselläni oli fiksu vastaus moiseen: "Jos et halua tehdä jotain, älä tee sitä." Ja niin minä, ennen niin sosiaalinen tyyppi pysyin esim. kotona kaikki bileillat monta kuukautta. Vasta kun tuli sellainen olo, että kaverit ja yöelämä kiinnostivat, lähdin ulos ja hauskaa oli.
Jonkinlaiselta stressioireelta tuo kuulostaa, mutta en ole samaa mieltä siinä, että masennuslääkkeistä olisi hyötyä. Ehkä lyhyellä tähtäimellä, mutta kun kuulostaa siltä, että tarve on jonkinlaiselle elämänmuutokselle. Ei se tarve ohitu sillä, että napsii itseä turruttavia onnellisuuspillereitä unohtaakseen sen taas hetkeksi. Kyllä ne tunteet muistuttavat olostaan uudelleen jossain vaiheessa.
Ainakin itsellä on edessä elämän uudelleenarviointi, ehkä työpaikanvaihdos, vaikka missään ei päällisin puolin ole mitään vikaa. Vähän pelottavaa mutta myös mielenkiintoista miettiä, missä vuoden kuluttua on ja mitä tekee, kenen kanssa. Funtsipas tätä! :)