Olen suunnitellut rakentavani huoneistoalaltaan 150m2 talon kahteen kerrokseen. Ulkomitat 9.9m*9.9m ja runkona tiili (tt-talo). Takka sijoitetaan alakertaan keskelle ja portaat sen viereen. Ajatuksena on että portaiden kautta myös yläkertaan saadaan osa lämmöstä. Sähkölämmitys on tietenkin varalla, mutta ajatuksena on että takka olisi sellainen että mahdollisimman paljon pystyisi lämmittämään sillä. Tiilerin kuorelliset takat eivät tähän sovellu, koska luovuttavat lämpöä turhan hitaasti eli pienellä teholla. Jos takan lämmittäisi kovilla pakkasilla kahdesti päivässä niin kuoreton tiilitakka on jo parempi, koska lämmönluovutus nopeampaa, mutta massiivinen sekin saa olla. Teidän että lämpimämpänä aikana tasalämöisyys kärsii isosta takasta, mutta se on siedettävä haittatekijä, jos takalla lämmitettävän järjestelmän haluaa. Tiilerin takat on suunniteltu minusta taloon jossa sitä käytetään vain satunnaisesti eikä pääasiallisena lämmittäjänä. Osaisiko joku muurari muurata tavanomaista isomman takan vaikka ei valmiista mallistosta löydykkään. Jos valmis malli löytyisi niin voisin itsekkin muurata.
iso takka lämmittäjäksi
onko järkeä_
172948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ottaisin jonkun vuolukivitakan vaikka ne onkin niin ruman näköisiä. Niiden lämmönvaraus teho on niin suuri ettei tavallisessa möksässä kannata edes tulta pitää kuin kovimmilla pakkasilla.
Muurattu takka on kaunein ja varmaan löytyy tekijöitä, mitenkähän pohjanmaalla - olisiko siellä?
takka soveltuu ihan hyvin lämmitykseen.
Luovuttaa lämmön hieman hitaammin ja mukavasti.
Itsellä on kaksikerrostakka, joka ainakin työssäkäyvälle on oiva ratkaisu.
Kun illalla lämmittää, riittää lämpöä vielä seuraavana päivänä helposti, ei tarvitse tulla iltapäivällä kylmään taloon.
Edellisessä asunnossani oli yksikuorinen takka, joka toimi ihan hyvin myös. Takka on hieman nopeampi antamaan lämpöä, pintalämpö nousee korkeammalle ja luovuttaa lämpönsä pois nopeammin.
Kyllä vuolukivisellä uunilla lämmittää myös ihan hyvin, lämmön siirtyminen on hieman äkkinäisempää kuin loivaliikkeisemmällä tiilitakalla. Vuolukivi maksaa myös melko paljon enemmän.
http://www.hopealoimu.fi/tuotteet/tulisijat/seinatakkaleivinuunit/LU6-LK.html?reload_coolmenus
Hirvitys!
ja alkerta jää kylmäksi....
Onhan tuo ongelmallista saada lämpö siirtymään kahden kerroksen välillä sopivassa määrin. Monet tyrmää ajatuksen ja sanovat ettei lämpö siirry yläkertaan ja muutomia löytyy niitäkin jotka epäilevät että kaikki lämpö siirtyy yläkertaan. Tähän saakka kaikissa väitteissä on ollut yhteistä se että tulevat mutu-pohjalta. En tiedä onko sinun väitteesi takana kokemusperäistä tietoa tai jopa matemaattisia laskelmia lämmönsiirtymisestä. Jos on kokemusta niin mielellään kuulen lisää.
Tärkeämpänä näkisin että takka lämmittäisi enemmän yläkertaa kuin alakertaa. Ja jos epäilee turhan suurta lämmön siirtymistä ylös, niin takan tai portaiden paikkaa voisi siirtää. Mutta itse olen tähän saakka uskonut että takan vieressä (ei tarkalleen takan päällä) oleva aukko ei vie vain osan lämmöstä. Olettamukseni on lähtöisin siitä että nykyisin usein takka on kaksikerroksisessa talossa kohdassa jossa avoin yläosa eikä näissäkään ole puhuttu yhtään siitä että kaikki lämpö menisi vain ylös. Minun ratkaisuni eroaa tästä siinä että avointa yläosaa on vain portaiden viemä tila ja se takan vieressä. Eli eikö tämän pitäisi toimia paremmin verrattuna rakenteeseen jossa takka ison avoimen yläosan kohdalla?
Lämmön siirtyminen riippuu täysin katossa olevan aukon koosta. Eli jos sitä ilmaa ei sovi tulemaan sieltä ylhäältä alas samanaikaisesti kun menee ylös, niin ei se ilma siellä ylhäällä vaihdu.
Toisaalta jos liian iso aukko, menee hirveesti käyttötilaa hukkaan ja ylhäällä sikakuuma.
Porraskäytävästä ilma ei mene ylös kunnolla, jos takka ei ole aivan aukon vieressä. Pienikin seinän pätkä oviaukon yläpuolella estää lämmintä ilmaa kiertämästä talossa.
Kokemusta asiasta on... Ratkaisu, ei halpa, mutta hyvä. Laitoin remontin yhteydessä ilmanvaihtokoneen lämmön talteenotolla ja KIERTOILMATOIMINNOLLA. Imu lämpimään tilaan (takan lähelle) ja JES, tuloilman tehostettu esilämmitys/lämpimän ilman kierrättäminen asuntoon toimii.
En ole kuullut ilmanvaihtojärjestelmistä puhuttaessa kiertoilmatoiminnosta eikä googlekaan antanut mitään. Normaalistihan tuloilma otetaan ulkoa ja lämmitetään poistoilmalla. Jos toiminto on sellainen että ilma otetaan takan läheltä ja siirretään muualle niin silloin se ei vaihda huoneilmaa vaan siirtää edes takaisin. Jos sen sijaan ilma otetaan takan läheltä niin ja lykätään ulos lämmittäen sisälle tulevaa ilmaa, niin luulen että toimivampaa olisi tuoda ilma takan lähellä ja imeä muualta ilmaa pois? Tässäkin ongelmana se, että ilmaa tulisi vain ja ainoastaan takan kohdalle jolloin siihen isot virtaukset.
Hankalimpana pidän hyvässä lto-systeemissä putkituksia kaksikerroksisessa talossa, kun välipohjassa/väliseinien vieressä joutuu putkituksia tekemään. Yksikerroksisessa helpompaa kun putkitukset ullakolla
joo löysin jo kiertoilmatoiminnon idean. eli on erillinen tuloilman kohta myös sisällä. Mutta jos olet remontin yhteydessä asentanut kaksikerroksiseen taloon tuollaisen niin miten olet saanut kaikki putkitukset järjestymään molempiin kerroksiin?
Jokatapauksessa sen verran hyvältä vaikuttava systeemi että miksei tuollainen yleisemmässäkin suosiossa
Ongelman ratkaisu on riittävän iso talo. Ullakolla on tilaa lähes kävellä kauttaaltaan ja yläkerran pitkät sivut on myös ullakkotilaa (15 metriä).
Oli vielä "tuuria" kun ei oltu keritty lisäeristää ja pinnoittaa ullakon lattiaa. Ja sitten vaan putket pitkin lattioita ja ullakolle, eristeet päälle, koolaus ullakon lattialle ja eikun hirveesti puhallusvillaa.
Koneessa on myös 2 tulo ja lähtöyhdettä, eli ylä- ja alakerta on omana ryhmänään. Ja toimii loistavasti. Yläkerta 100m2 ja alakerta 120m2.
Kone on muuten MEPTEK ILTO 400 ECONO
Eikö tuollaisessa tarvitse olla todella hyvä hyötysuhde laitteessa että se toimii vielä lämmittimenä sen jälkeen kun se sekoittaa takan läheltä otettuun ilmaan ulkoilmaa?
Eli jos tavoitellaan minimilämmöksi 19 ja keskimäärin asunnon lämpö on 20, takan päältä saadaan vaikka 25. ja ulkoa vaikka -10. Mikäli keskilämpö on 20 niin tämä on lämpö mikä tulee pois keskimäärin huoneesta. Sisälle lto laitteeseen tulee takan 25 ja ulkoilman -10 sekoitettuna eli 7.5astetta. Tämä pitäisi pystyä lämmittämään 20-asteeseen, jotta ilma riittäisi lämmittämiseen.
Vai onko niin että takan täytyy edelleen olla mahdollisimman keskellä ja portaiden kohdalla jotta lämpö siirtyy muutoinkin kuin pelkän ilmanvaihdon avulla?
Tuossa meni se vikaan ettei tuo lto laitteisto tuolla kiertotoiminnolla ilmeisesti sekoita takalta imeämää ilmaa. ulkoilmaan vaan lto-koneiston lämmittämään ulkoilmaan, jokatapauksessa hyötysuhteen pitäisi olla hyvä että toimisi
Kävin ihan tarkistamassa asian, ennenkuin puhun omiani. Kiertoilma sekoittuu todellakin lto-kennon jälkeen tulevaan ulkoilmaan.
Ideahan on tässä tapauksessa siinä, että itselläni on jälkilämmitys nestepatterilla. Sopivaan suhteeseen säädettynä jälkilämmityspatterin tarvima teho on aika olematon = säästöä puu/öljynkulutuksessa. Täytyyhän talossa toimiva ilmanvaihto olla.
Toinen pointti on se, että saadaan tasattua talon lämpötilaa kierrättämällä sitä. Takka säteilee sitten lämpöä, todellakin, mieleellään talon keskellä.
Jotta lto-koneen toimintaa ja hyötyä ymmärtää, täytyy sen sielunelämä tuntea hyvin. Laitteessa on automaattinen ulkoilman tulon kuristinläppä eli mitä kylmempää ilmaa ulkoa tulee, sen enemmän tuloa kuristetaan. Vastaavasti tällöin kiertoilman määrä suhteessa kasvaa ja pysytään järkevässä hyötysuhteessa.
On turha epäillä laitteen hyötysuhdetta. Ongelmana päinvastoin on pakkaskelillä se, että laite alkaa suojelemaan itseään jäätymiseltä ja pätkii ulkoilman puhallinta. Tällöin myös kiertoilman liikkuminen koneellisesti pysähtyy. Tosin johtuen ylä- ja alakerran korkeuserosta lämmin ilma liikkuu siitä huolimatta putkistossa.
Varovaisen arvion mukaan laitteen asentamisen jälkeen öljyä on säästynyt 500 litraa vuodessa normaalikulutuksen ollessa noin. 3000 litraa (220m2 kellarin 60m2 lämmitys "hukkalämmöllä")
Laite on ollut käytössä nyt 5 vuotta.
Massiivinen vuolukiviuuni on ihanteellinen tuollaiseen ratkaisuun. Riittävästi tehoa, kuitenkin riittävän pitkä ja tasainen lämmönluovutus.
ovat täysin suseja.
Ihanko suseja? Eilen juuri kuulin, että ihmiseltä, joka ei osaa edes Suomea puhua, ei kannata neuvoja ottaa...
Kokenut takkamuurari kertoi minulle ns. patteritakasta. Pohjoisessa tälläiset konstruktiot olivat kaiketi yleisiä. Lapinliesiä nimeltään. Rakenne on massiivinen. Esim. kulmatakkaan muurataan kylkiin tuubeja. Niitä voidaan tehdä useampia. Nykyiset säännökset vaativat suojakuoren rakentamista. Näiden kuorien kauttahan voidaan ohjata ilmaa helposti kanavilla vaikka kylpyhuoneen vaatteenkuivatustilaan.Ja sinun tapauksessasi yläkerran tiloihin.
Itse suunnittelen tätä konstruktiota olemassa oleviin tiloihin. Massaa kertyy todella mukavasti ja siihen saa varata melkosen määrän tiiliä.
Ja ota huomioon: riittävä massa/suuri massa kertoo varaavuuden. Paikalle muurattu tiilipiippu toimii myös varaajana. Kun suunnittet taloa sinun täytyy huomioida laatalle tulevan sydänmuurin massa. Tapausessasi liikutaan piipun yli 10tn painossa. Sellainenhan olisi oikea Sydänmuuri:)