Saimaan alimmat sillat ja langat?

Kun on vene joka parhaimmillaan vasta kun tuuli merellä lähentelee n. 10m/sek niin voiko olettaa että purjein menisi tuolla sisävesillä vai meneekö vaan tylsäksi koneella ajamiseksi?

Kiitti linkeistä. Ensimmäinen silta näyttäisi olevan Puumalassa. Seuraava Savonlinnassa. Paljonkohan noissa on korkeus? Kuopioon ei taida kuitenkaan enää päästä, jos on vähän pidempi keppi?

Sisävesille kirjoitti:

Kiitti linkeistä. Ensimmäinen silta näyttäisi olevan Puumalassa. Seuraava Savonlinnassa. Paljonkohan noissa on korkeus? Kuopioon ei taida kuitenkaan enää päästä, jos on vähän pidempi keppi?

Minähän en purjehdi, mutta Google on hyvä väline.

http://www.puumala.fi/matkailu/nahtavyydet.htm

Puumala: Vapaa alikulkukorkeus 25 metriä.
Savonlinnan silta on avattava. Tiedän sen, koska olen sieltä päin kotoisin ja monen monta kertaa nähnyt purjeveneiden lipuvan avatun sillan alta autojen jonottaessa.

Ja sellainenkin löytyi tuolla Googlella kuin veneilysaimaa: http://www.veneilysaimaa.com/

Sisävesille kirjoitti:

Kiitti linkeistä. Ensimmäinen silta näyttäisi olevan Puumalassa. Seuraava Savonlinnassa. Paljonkohan noissa on korkeus? Kuopioon ei taida kuitenkaan enää päästä, jos on vähän pidempi keppi?

Mälkiällä kanavan suulla(6-tie,rautatie)muistaakseni 24m.

No sittenhän tässä pitää lähteä karttojen ostoon. Vaan minkälaisia muuten ovat vedet liikkua, ovatko miten kivisiä? Uskaltaako väyliltä miten poiketa, jos innostuu purjehtimaan?

Onko Saimaalla paljon hyttysiä kesäaikaan ? Juuri nythän niitä ei ole juurikaan liikenteessä.

piti2 kirjoitti:

Onko Saimaalla paljon hyttysiä kesäaikaan ? Juuri nythän niitä ei ole juurikaan liikenteessä.

Väylien ulkopuolelle meneminen on kuin saaristossamme. Merkitsemättömiä kiviä löytyy. Sisävesillä on vedenkorkeudella suuri merkitys liikkumiseen.
Esimerkiksi 2005 oli vesi 40 - 50 cm pitkän ajanjakson keskiarvon yläpuolella. Tuolloin oli helppo liikkua väylien ulkopuolella. Taasen viime kesänä oli vesi vastaavasti 40 - 60 cm vastaavan keskiarvon alapuolella. Eli vedenpinta oli 1 metrin alempana kuin edellisenä kesänä.
Varoen onnistuu väylien ulkopuolellakin liikkuminen vaikka vedet olisivat matalalla.
Ja suurilla alueilla ovat vedet kirkkaat niin että kivet näkyvät hyvin rantautuessa.
Hyttysiä on vaihtelevasti niinkuin Suomessa aina. On kesiä niinkuin viimekesä että sille ainoalle hyttyselle annettiin nimi.
On sitten vuosia jolloin allakasta nimet loppuvat jo muutamassa minuutissa mikäli rupeaa noita nimeämään.
Suurin ero merelle ovat hienot, halvat ja lähes tyhjät vierassatamat. Ja tyhjiä kauniita rantoja riittää.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Väylien ulkopuolelle meneminen on kuin saaristossamme. Merkitsemättömiä kiviä löytyy. Sisävesillä on vedenkorkeudella suuri merkitys liikkumiseen.
Esimerkiksi 2005 oli vesi 40 - 50 cm pitkän ajanjakson keskiarvon yläpuolella. Tuolloin oli helppo liikkua väylien ulkopuolella. Taasen viime kesänä oli vesi vastaavasti 40 - 60 cm vastaavan keskiarvon alapuolella. Eli vedenpinta oli 1 metrin alempana kuin edellisenä kesänä.
Varoen onnistuu väylien ulkopuolellakin liikkuminen vaikka vedet olisivat matalalla.
Ja suurilla alueilla ovat vedet kirkkaat niin että kivet näkyvät hyvin rantautuessa.
Hyttysiä on vaihtelevasti niinkuin Suomessa aina. On kesiä niinkuin viimekesä että sille ainoalle hyttyselle annettiin nimi.
On sitten vuosia jolloin allakasta nimet loppuvat jo muutamassa minuutissa mikäli rupeaa noita nimeämään.
Suurin ero merelle ovat hienot, halvat ja lähes tyhjät vierassatamat. Ja tyhjiä kauniita rantoja riittää.

Periaatteeni on, että missä on ns.valkoista vettä(yli 6m) voi työntää vapaasti. Matalemmalla
mennään sitten varovasti.
Mutta eihän toi vedenkorkeus ole ihan noin mustavalkoista. Matalalla voit taas nähdä ne kivet jotka jäävät korkean veden aikana piiloon. Onhan teillä karikkoisija seutuja siellä merelläkin, vielä pahempiakin.

SaimaanVeneilijä kirjoitti:

Periaatteeni on, että missä on ns.valkoista vettä(yli 6m) voi työntää vapaasti. Matalemmalla
mennään sitten varovasti.
Mutta eihän toi vedenkorkeus ole ihan noin mustavalkoista. Matalalla voit taas nähdä ne kivet jotka jäävät korkean veden aikana piiloon. Onhan teillä karikkoisija seutuja siellä merelläkin, vielä pahempiakin.

Paljonko sitä valkoista vettä on noin prosenteissa isommilla selillä, ja onko ne miten yhtenäisiä ne valkoiset alueet?
Eihän siitä paljon hyötyä ole vaikka kiven huomaisi kun se on jo sivulla. Voi vaan huokaista, että oho. Kyllä niitä on veden alta keulan edestä aika mahdoton huomata - ei nämä humuspitoiset vedet niin kirkasta sentään ole.

Sisävesille kirjoitti:

Paljonko sitä valkoista vettä on noin prosenteissa isommilla selillä, ja onko ne miten yhtenäisiä ne valkoiset alueet?
Eihän siitä paljon hyötyä ole vaikka kiven huomaisi kun se on jo sivulla. Voi vaan huokaista, että oho. Kyllä niitä on veden alta keulan edestä aika mahdoton huomata - ei nämä humuspitoiset vedet niin kirkasta sentään ole.

aivan kuin saaristossa merelläkin. On alueita joilla selkävesillä 100% on valkoista (järvikorteissa syvyys 6 m ja enemmän) ja taas sitten ei. Joissakin paikoissa valkea vesi on yhtenäistä ja joissakin taas ei, taaskin aivan kuin saaristossa merellä.
Eli yleistä %-lukua ei voi antaa sen enempää järville kuin merellekkään.