Missä kulutusrajoissa alkaa suomen kantaverkko olla tosissaan äärirajoilla, jos otetaan huomioon mukaan sähkötuonnit venäjältä, ruotsistista ja baltiasta.
Olisko 15000megawattia vai? Huomenna (ti) aamulla on todella kylmä sää -30c. Nyt tarkastelin fingridin sivuilta, että tällä hetkellä kulutus on 13700 megawattia. Katsotaan...
Olisko 15000megawattia vai? Huomenna (ti) aamulla on todella kylmä sää -30c. Nyt tarkastelin fingridin sivuilta, että tällä hetkellä kulutus on 13700 megawattia. Katsotaan...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ilmatieteen laitoksen mukaan ti iltana olisi kova pakkanen suomen tiheimmin asutulla alueella eli turku-tampere-helsinki-kolmiossa. Nyt on kova pakkanen pohjoisempana, mutta väestöpainotettullahihavakiokeskiarvolla voisi olla huomenna illalla.
sit ku sulta menee kämppä pimeeks eikä valoja tuu monee tuntii, voidaan sanoa että kysyntä ylitti kapasetiitin. Fiksut pistää tosin siinä vaiheessa varageneraattorit päälle eikö odottele viherpökiöiden munauksia.
Suuret kuluttajat tehtaat ym. ostavat sähkön juuri sen hetkisen hinnan mukaan. Kun hinta on luokkaa 200€ MWh loppuu tehtailla sähkön osto kalliin hinnan takia, taas on parikymmentä Megavattia lisää kapasiteettia. Sähkölaitoksilla on myös sopimuksia kulutus huippujen tasaamiseksi ( katuvalojen sammutus ym.) . Todellinen ongelma tulee jos kylmimpien pakkasten aikaan sattuu samanaikaisesti pari vikatilannetta esim. merikaapeli poikki tai päämuuntaja (400kV/110kV) tippuu pois verkosta. Atomimyllyjä kyllä tarvitaan ettei tarvi paperitehtaiden seistä.
Ei ne paperi tehtaat kaikkea sähköä osta kantaverkosta. Yleensä jos on paperi tehdas niin on tykönä on myöskin sellutehdas joka tuottaa mustalipeää. Tämä mustalipeä sitten haihduttamolla väkevöidään 75-80 % ka ja poltetaan kattilassa. Kattila tuottaa prosessihöyryn sekä pääosin sähkön. Osto valtakunnan verkosta on luokkaa max 4 Mw.
Että näin.
Jos yhtään paperiteollisuutta yleisemmin tunnet, niin tiedät että jo pitkään on pyritty siirtymään sellusta ns. mekaaniseen massaan. Kun sellunkeitossa saa puusta noin puolet kuiduiksi niin mekaanisessa massan teossa saadaan yli 90 prossaa puusta paperituotteiden raaka-aineiksi. Kolikon kääntöpuoli on energian tarve - vaikka sellupohjaisissa prosesseissa ollaankin lähes omavaraisia energian suhteen tarvitaan mekaanisen massan (hioke, hierre) prosesseissa runsaasti ulkopuolista sähköä.
Jotta voit asiasta varmistua, katsopa kaaviota
http://www.paperiteollisuus.fi/tilastot/tilastot.html?pic=sahko
niin huomaat että ostosähkö on nykyisin yli puolet.
Että näin.
Edelliseen viestiin viitaten tarkoitan kemiallisen massan valmistusta joka ei ole edelleenkään niin riippuvainen valtakunnan verkosta. Kun taasen hierre sellun valmistus kuluttaa sähköä mielettömästi. Terveisin erään sellutehtaan vuoromestari.
ei juuri lipeäliemiä polttele, ja tehot on samaa luokkaa kun paperialalla. Lipeäsähköstä saa myös hyvän hinnan, tosin ei kuittaa turhien keskeytysten hintaa.