Kertokaa minulle kuinka pystytte tekemään elementtitalosta matalaenergiatalon. Tietääkseni se on hiukkasen vaikeaa. Millä varmistatte, että talo on tiivis eli ei hallitsemattomia ilmavuotoja. Muuten jää koko talo vain myyjien lupausten asteelle. Hallitsemattomat ilmavuodot ovat suurin syy suurelle lämmityslaskulle.
Toisinsanoen matalaenergiatalot ovat pääsääntöisesti markkinointijuttuja. Harva rakentaja lähtee lämpökameralla kuvaamaan talon elementtisaumoja muuten kuin siinä vaiheessa kun tulee sisällä.
Toisinsanoen matalaenergiatalot ovat pääsääntöisesti markkinointijuttuja. Harva rakentaja lähtee lämpökameralla kuvaamaan talon elementtisaumoja muuten kuin siinä vaiheessa kun tulee sisällä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
voi tehdä tiiviin talon. Valitse siis harkkotalo tai Kastellin elementit jos tiivistä kaipaat.
Meillä on pienelementtitalo 150 hm2, yksikerroksinen.
Poistoilmalämpöpumppu.
Kulutus 2005-2006 vuoden aikana yhteensä 9520 kWh(tuohon sisältyy käyttösähkö ja lämmitys).
4 henkinen perhe.
Leivinuunia lämmitimme pakkaspäivinä joka toinen päivä. Kovimmilla pakkasilla (alle -20) joka päivä.
Talomme sijaitsee Keski-Suomessa.
Täyttää matalaenergiatalon vaatimukset.
Ei paha minusta.
Meillä meni 4800kW vuodessa.
johonkin.
Näkyy menevän niin pahasti tulkinnat metsään.
Eikös Jukkatalojen ekojukka ole motiva voittaja ja elementtitalo..
vähän...Motivoittaja-raja on 135 kWh/brm2/vuosi. Meillä on suurelementti, sähkölämmitys, 198 brm2, 6 henkeä (Motivan tyyppiperhe 2 2). Vuosikulutus viime vuonna 145 kWh/brm2.
Asennan ILPon ja meillä on matalaenergiatalo :-)))
Kerro hiukan lisää, minkä firma elementtitalo kyseessä, lämmitättekö paljon takkaa/leivinuunia, onko talo etelä-, keski- vai pohjois-Suomessa?
Kiinnitittekö rakennusvaiheessa paljon huomiota energiatehokkuuteen (sijainti tontilla yms yms)?
Herralan perinnepohja (riittävä määrä kulmia eli neljä) Uudellamaalla, normaali seinärakenne (villaa 200 mm), selektiivi-ikkunat u=1.1, tuulettuva alapohja, jossa onteloiden päällä EPS:ää 200 mm, yläpohjassa (kehäristikko) vinolla osuudella levyvillaa 400 mm, tasaisella osuudella 500 mm (pohjalla levyvillaa 200 mm, loput puhallusvillaa). Sisälämpötila lämmityskaudella alakerrassa 21,5-23,5C, yläkerrassa ehkä aste vähemmän. Varaavassa takassa paloi puuta noin 0,5 pinokuutiota. Sen verran kiinnitettiin huomiota, että höyrysulun saumakohdassa on aina puu takana, johon muovi niitattiin sinkiläpistoolilla ja teipattiin. Kaikki läpiviennit tiivistettiin mahdollisimman hyvin ja varmistettiin mekaanisesti mikäli mahdollista. Kaikki vesikalusteet vesipihejä (Ido puolihuuhtelu, Oras ekonapilla), kodinkoneet A tai A paitsi kuivausrumpu C. Tontti on hyvin loivassa rinteessä ja avoin joka suuntaan. Harjan suunta oli määrätty asemakaavassa, joten pitkät sivut ovat itään ja länteen. Mainitussa kulutuslukemassa (145 kWh/brm2) on mukana myös puolilämpimän varaston ( 5... 8C, 22 brm2) lämmitys.
No en vielä tiedä, kun talo ei ole valmis ja esim ulko-oven paikalla on vanha ladon ovi, ilmastointi ei ole päällä ja hormit on tarkoituksella auki koko ajan. Mutta. Kellari harkoista (240 eriste villakaistat) ja yläkerta suurelementeistä, seinissä eristettä 240, ikkunoiden tiivistykset varmistettu itse, yläpohjassa 100 levyä 300 puhallusvillaa, vinolla osuudella 400 levyä (isover premium).
Takkaa ei ole vieläkään kertaakaan lämmitetty sillä pelkäämme sen lämmittävän liikaa (töitä siellä kuitenkin vielä tehdään, eikä nautiskella). Lattiassa kiertää vesi alimmalla mahdollisella lämmöllä, jolloin sisälämpötila 15-20 asteen pakkasilla oli 19. Ihan viime päivinä laskenut pari astetta.
Itse olen todella yllättynyt siitä miten hyvin lämpö pysyy sisällä. Lähinnä tässä arveluttaa, että pitääkö lattiat pitää viileinä, ettei lämpö nouse liiaksi.