Jännittä ihan himuisesti.. tänään laskettuaika ja mietin vaan että hoksaanko niitä supistuksia sitten ja että miltä ne tuntuu yms. Vaikka kaikki sanoo että ne on ihan erilaisia ja että todellakin hoksaa sitten.. ois kiva kuulla että miltä teillä on supistukset tuntunu..tai kuinka synnytys yleensä alkoi..missä olit ja tajusitko heti? =) :D Mulla on itellä ollut jo muutamat päivät kipeitä supistuksia..sattuu alamahaan ja sitten yhtäkkiä selkäänki ja samalla massu kovettuu.. Tulee epäsäännöllisesti.. Mutta voiko ne synnytys supsitukset tuntua samalta ku nuo..? Ja niissä sitten olisi vain se ero että ne on säännöllisiä ja tihentyy..
Ois muutenki jo kiva lähtä..ette tietäis mitään taikasanaa jolla synnytys lähtis käyntiin? :D
Lenkkeilly oon ja saunonu myös..Seksiä..Ei kiitos. :)
Ois muutenki jo kiva lähtä..ette tietäis mitään taikasanaa jolla synnytys lähtis käyntiin? :D
Lenkkeilly oon ja saunonu myös..Seksiä..Ei kiitos. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselläni on viikkoja 41 5 ja tänään olin juuri yliaikatarkistuksessa. Passittivat kotia odottamaan ja perjantaina uudelleen. Kasassa silloin 42 1 viikkoja. Käynnistävät kuulemma, jos ei ole ruuhkaa osastolla.
Minulla ei ole ollut muita supistuksia kuin vatsan kovettumista ja niitä on kokoajan. Ei siis tunnu missään. Tosin sypistusanturi veti 60/100 tänään, että kai siellä mahassa jotain tapahtuu.
Joillakin tuntuu selässä ja vatsassa nuo supistukset ja kovina. Joillain ne saattavat olla miedompia, riippuu hieman kuinka niihin asennoituu. Mutta säännöllisyys on tärkeää ja se, että niiden pitää kestää 45-60 sekkaa, ennen kuin ne avaavat paikkoja lisää.
Ei ole mitään apukeinoja synnytyksen käynnistykseen, lapsi syntyy, kun on valmis tai joskus avulla -> käynnistys.
Itse olen päivittäin käynyt tunnin puolentoista kävelylenkkejä, siivonnut, saunonut, seksailtu yms. Levännyt. Mutta ei auta ei auta. Olen edelleen vain sormelle auki ja kanavaa jäljellä sellainen 2 cm. Että odottele rauhassa vaan, kyllä se lapsonen sieltä tulee....
Miulla oli kans tollasia ennakoivia supistuksia ennen ku ite synnytys alko..miulla alko niitä tulee jo joskus 4kk ennen synnytystä..ne "oikeet" supistukset tuntuvat samalta mut on vaa kovempia,kyllä sen sitte huomaa ku synnytys käynnistyy:)ite heräsin keskellä yötä ku supistukset alko ja kellosta yritin koko ajan kattoa et monen minuutun välein tulee. Kotona sit oottelin 5h ennen ku lähin sairaalaan ku miulle oli sanottu et ei kannata heti sairaalaan lähteä ku supistukset alkaa et kannattais pari tuntia kotona kulostella niitä..mut eivät sit onneks enää kotia sairaalasta lähettäny vaik kohdunsuu oli sillo avautunu vasta 2cm..puol 8 aamulla menin sairaalaan ja 23.11 synty poika:)
minullakin oli tosi paljon supistuksia ja vähän kaikenlaista kun ootin poikaani. mutta kun ne oikeet tulee niin sen vaan vaistoo. mulla taas oli niin että se lapsevesi meni ensin. oltiin käyty mieheni kanssa pitkällä ilta kävelyllä (sunnuntai ilta) ja mentiin sit ajoissa nukkumaan. en saanut oikeen asentoa ja kun olin loikoillut joku 1,5h siinä niin tuntui että nyt on varmaan tullut pissi housuun kun on niin kosteeta ja eikä se oo mitään kummallista se kun on iso maha ja painoa paljon. ( 2 päivää laskettuun.) menin sitten vessaan ja huomasin että ei se niin ollut. mutta enhän voinut hikoilla ihan niin paljoo. olin aina kuvitellut että kun ves menee niin sitä ninku tulee k suihkulähteestä, niinku elokuvissa. NAURAA. mutta meillä oli sit mun äiti yökylässä ja herätin hänet. hän sano heti että se on se lapsivesi mikä on mennyt. soitin sitten synnytykseen ja kyselivät kaikenlaista. ja pyysvät tulla sisälle. lähettiin siitä sit yöllä sairaalaan. tutkivat kaikenlaista ja sanoivet että ei se vielä ole tulossa. ja en ollut auki kun vasta 2cm. niin päätin lähteä takasin kotiin (10 km). mentiin sitten kotiin. kaikki meni taas nukkumaan. yritin itsekkin mutta sit aiko ne OIKEAT poltot ja supistukset. äitini ja ieheni nukkuivat. hiippaiin hilakseni ympäri taloa ja otin vaan vastaan ne poltot, huom. ulla on tosi kova tuo kipukynnys. se e ollut mielestäni vielä mitään. no aamu tul ja kaiki heräili. äitini lähti töihin ja sanoin myös miehellenikin että ei tässä mitään kun menee töihin vaan. siinä päivän mittaan olin kuitenkin montakertaa jo soittamassa miehelleni utta ne meni niinku sit vähän aina ohi. kävin suihkussa mtta silon ne poltot vaan ylty ja olin tosi kipeenä. äitini tuli sitten töistä noin. 16 aikoihin. silon olin jo pakannut laukkuni ja ootin häntä oven eessä. lähettiin sit aika samantien sairaalaan. mieheni soitettiin sinne että nyt se tulee kun olin aui jo 8cm. huom. klo. 17 maanantai iltapäivä. en pääsin sit aika pikaa synnytyssaliin mutta ei se vaan tullut. sain epiduraalipiikin vaikka siitä e enään siinä vaiheessa ollut mitään apua ku vauvani oli jo niin alhaalla ja melkeen ulkona. mutta st kovan yön jälkeen tyttömme syntyi klo.7.12 tiistai aamuna. äitini ja mieheni ol kokoajan mukana. äitilläni on 5 lasta ennestään ja on saanut meistä ensimmäisen jo 60 luvulla ja viimeisen sit 90 luvulla. äitini sanoin vaan että "hänellä" ei ole koskaan ollut niin rankkaa synnytystä. nyt kun olen jälleen raskaana ja niin toivon kyllä että tää synnytys menis niinku vähän kevyemmin kun se ensimmäinen.