Sekajäte lämmöksi ?

Monissa kunnissahan on ollut suunnitelmia jätteenpolttolaitoksista. Niissä saataisiin lämpöhyödyksi mm. muovien sisältämä öljy, ja mitä muuta hyvin ja huonosti palavaa sekajätteessä onkaan...

Kuinka hyvin yhdyskuntasekajäte edes palaa? Kierrokselta tullut jätepakkariauto puristaa kaatopaikan penkalle todella jättimäisen muovitortun. Kaikki ei ole edes kuivaa mitä siellä on. Tarvitseeko sellaisen polttamiseen paljon ulkopuolista energiaa puhtaan palamistuloksen saamiseksi ja millaiset ovat suodatinlaitteistovaihtoehdot?? Millainen on palamistulos?

Ilmakehän hiilidioksidikuorma ainakin kasvaa, kun muovijätteessä olut öljy poltetaan. Toisaalta, kun muovit vuosisatojen saatossa hajoavat, niistä vapautuu maahan myrkkyjä. Ja kaatopaikoilta myrkyt valuvat aina.

Vai onko kuitenkin viisaampaa haudata sekajätteet ja kehittää entistäkin tehokkaampia tapoja kerätä metaani ja muut kaatopaikkakaasut talteen energiakäyttöön?

Mitään tarkempaa erittelyä ei koskaan näe lehtien palstoilla. Ulospäin nämä hankkeet näyttävät vain poliittisilta mielipidepäätöksiltä. Olisi hauska joskus julkisuudessa nähdä jätteenpolttohankkeista eri tekijät yhtäaikaa arvioituina. Kun niitä ei näe niin se epäilyttää tietämätöntä tallaajaa...
11426
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Jäte palaa hyvin ja puhtaasti biopolttoaineen seassa. Isoissa polttolaitoksissa poltettava jae ei saa olla liian kuivaa hyvän palamistuloksen saavuttamiseksi. Polttoaminen energiaksi on paljon järkevämpää kuin mädättäminen kaatopaikalla josta kaikkea metaania ei saada kerättyä energiaksi. Metaani on paljon pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Edelleenkin ilmaston uhka on lisääntyvä tavaroiden ja energian kulutus ja tavaroiden, matkustelun, ylensyömisen, helpon elämän, ylellisyyden yms. turhuuden vaatima energia ja sen tuottaminen.

Päättäjien tavoitteena on turvata riittävän edullista energiaa riittävä määrä, jotta teollisuus saisi tuotettua riittävän edullisia kulutustuotteita riittävän määrän kulutettavaksi talouskasvun turvaamiseksi. Herätkää.

Keskiverto kuluttajalla ei ole mitään hajua esimerkiksi kuinka paljon tietokoneen valmistamisessa on kasvihuonekaasuja syntynyt, tai vaikkapa kahvinkeittimen valmistamisessa.

Kaikissa kulutustuotteissa ja varsinkin ylellisyystuotteissa pitäisi olla energiasisällöstä ja energian tuottamistavasta määräytyvä maksu.

Äänestä
  • Maksut ja maksut, verot ja verot. Eihän järjettömät maksut ja verot ratkaise mitään ongelmaa? Mielestäni Suomen valtion ja EU:n tulisi tukea erittäin voimakkaasti energian käytön tehostamista ja uusien vähän energiaa kuluttavien laitteiden kehittämiseen. Rahaa kyllä riittää jo nykyiselläänkin, jos vain tahtoa olisi.

    Ei tuokaan tarjoa ratkaisua heti, mutta vielä vähemmän ratkaisuna toimii järjettömät ympäristöverot ja maksut, jotka eivät mitenkään poista todellista ongelmaa. Toimivatpahan vain rangaistuksena. Kyllä minun mielestäni asiaa pitäisi lähestyä siltä kannalta, että energiasyöppöjä laitteita ei edes valmistettaisi.

    Äänestä

  • tukea energiansäästöön kirjoitti:

    Maksut ja maksut, verot ja verot. Eihän järjettömät maksut ja verot ratkaise mitään ongelmaa? Mielestäni Suomen valtion ja EU:n tulisi tukea erittäin voimakkaasti energian käytön tehostamista ja uusien vähän energiaa kuluttavien laitteiden kehittämiseen. Rahaa kyllä riittää jo nykyiselläänkin, jos vain tahtoa olisi.

    Ei tuokaan tarjoa ratkaisua heti, mutta vielä vähemmän ratkaisuna toimii järjettömät ympäristöverot ja maksut, jotka eivät mitenkään poista todellista ongelmaa. Toimivatpahan vain rangaistuksena. Kyllä minun mielestäni asiaa pitäisi lähestyä siltä kannalta, että energiasyöppöjä laitteita ei edes valmistettaisi.

    talvella 2005 energian hinta nousi ja teollisuus vähensi energiankulutusta yhden ydinvoimalan tuoton verran muutamassa kuukaudessa pelkästään tehostamalla energian käyttöä, ei tuotantoa supistamalla. Tutkimuksen mukaan energian kulutusta voisi vähentää vielä 3-4 ydinvoimalan tuoton verran tuotantoa supistamatta. Energian hinta on se ainoa kiihoke saada energian käyttöä tehostettua, ei tuki.

    Jos energian hinta pidetään tuella alhaisena, kulutus kasvaa ja uusiutuvat energiamuodot jäävät merkityksettömään rooliin.

    Äänestä

  • juuri... kirjoitti:

    talvella 2005 energian hinta nousi ja teollisuus vähensi energiankulutusta yhden ydinvoimalan tuoton verran muutamassa kuukaudessa pelkästään tehostamalla energian käyttöä, ei tuotantoa supistamalla. Tutkimuksen mukaan energian kulutusta voisi vähentää vielä 3-4 ydinvoimalan tuoton verran tuotantoa supistamatta. Energian hinta on se ainoa kiihoke saada energian käyttöä tehostettua, ei tuki.

    Jos energian hinta pidetään tuella alhaisena, kulutus kasvaa ja uusiutuvat energiamuodot jäävät merkityksettömään rooliin.

    No ne tuethan tulisi juuri kohdistaa esim. uusiutuviin energiamuotoihin ja teollisuudelle tulisi antaa investointitukea energiankäytön tehostamiseen. Tällä hetkellä uusiutuvat energiamuodot eivät ole järin kilpailukykyisiä. Mielestäni oikea tapa on tehdä tuen avulla uusiutuvista energiamuodoista edullisempa, ei siten että energian hintaa yhä vaan nostetaan ja nostetaan.

    Johan sen koiran kouluttajatkin tietävät, että paras tulos saadaan palkitsemalla, ei rankaisemalla.

    Vuonna 2005 oli muuten paperiteollisuudessa huomattavan pitkä työsulku. Joko ihmiset ovat kerenneet unohtamaan sen? Sehän näkyi selvästi jopa Suomen bkt:ssa tuona vuonna.

    Äänestä

  • ei rankaisemalla kirjoitti:

    No ne tuethan tulisi juuri kohdistaa esim. uusiutuviin energiamuotoihin ja teollisuudelle tulisi antaa investointitukea energiankäytön tehostamiseen. Tällä hetkellä uusiutuvat energiamuodot eivät ole järin kilpailukykyisiä. Mielestäni oikea tapa on tehdä tuen avulla uusiutuvista energiamuodoista edullisempa, ei siten että energian hintaa yhä vaan nostetaan ja nostetaan.

    Johan sen koiran kouluttajatkin tietävät, että paras tulos saadaan palkitsemalla, ei rankaisemalla.

    Vuonna 2005 oli muuten paperiteollisuudessa huomattavan pitkä työsulku. Joko ihmiset ovat kerenneet unohtamaan sen? Sehän näkyi selvästi jopa Suomen bkt:ssa tuona vuonna.

    Tuet ovat aivan väärä ja tehoamaton keino. Johan se on monella alalla nähty kuinka esim 25% tuki nostaa automaattisesti tuettavan hankinnan hintaa 25%. Suomessa maksetaan maatalouteen investointitukea. Esimerkiksi apevaunuun saa 25% investointiavustusta, tanskassa ei saa ja sama vaunu maksaa sumessa 25% enemän... Energia-avustus nosti kotimaisten kattiloiden hintaa automaattisesti... esimerkkejä on paljon.

    Kuitenkin energian yltiöpäinen kulutus on elämisessä ja tuotteiden kautta on se ongelma. Energian kulutus on liian suuri jotta se voitaisiin tuottaa riittävän edullisesti mutta samalla kestävästi.

    Energiantuotannon tukeminen on kulutuksen tukemista johtaa katasrofiin nopeammin. Energian hinnan nostaminen on suoraa ja tehokasta tukea energiatehokkaille järjestelmille ja menetelmille. Energian kulutuksen vähentäminen ja energian hinnan nostaminen on ainoa tie kestävään energian tuotantoon.

    2005 energian kättö tehostui nimenomaan keskitalven hurjan kulutuksen seurauksena olleen hintapiikin johdosta tuotannon ollessa käynnissä ja ennen lakkoa, motivan mukaan.

    Äänestä

  • ei porkkanaa kirjoitti:

    Tuet ovat aivan väärä ja tehoamaton keino. Johan se on monella alalla nähty kuinka esim 25% tuki nostaa automaattisesti tuettavan hankinnan hintaa 25%. Suomessa maksetaan maatalouteen investointitukea. Esimerkiksi apevaunuun saa 25% investointiavustusta, tanskassa ei saa ja sama vaunu maksaa sumessa 25% enemän... Energia-avustus nosti kotimaisten kattiloiden hintaa automaattisesti... esimerkkejä on paljon.

    Kuitenkin energian yltiöpäinen kulutus on elämisessä ja tuotteiden kautta on se ongelma. Energian kulutus on liian suuri jotta se voitaisiin tuottaa riittävän edullisesti mutta samalla kestävästi.

    Energiantuotannon tukeminen on kulutuksen tukemista johtaa katasrofiin nopeammin. Energian hinnan nostaminen on suoraa ja tehokasta tukea energiatehokkaille järjestelmille ja menetelmille. Energian kulutuksen vähentäminen ja energian hinnan nostaminen on ainoa tie kestävään energian tuotantoon.

    2005 energian kättö tehostui nimenomaan keskitalven hurjan kulutuksen seurauksena olleen hintapiikin johdosta tuotannon ollessa käynnissä ja ennen lakkoa, motivan mukaan.

    Asiasta kolmanteen, että jos halutaan rangaista, niin mielestäni pitäisi asettaa ankarat päästötullit esim. Kiinasta, Intiasta ja Yhdysvalloista EU:hun tuotaville tuotteille. Niille jotka oikeasti aiheuttavat valtaosan CO2-päästöistä. Siitä olisi hyvä aloittaa. On aivan älytöntä EU:lta ja Suomelta pelata itsensä ulos tästä pelistä ajamalla teollisuus maihin, joissa rajoituksia päästöille ei käytännössä ole ja samalla lisätä päästöjä maailmanlaajuisesti katsottuna.

    Varsinkin kun esim. Suomessa päästöasiat on olleet hyvällä tasolla jo 15 vuotta sitten. Ainahan sitä tietysti on parantamisen varaa, mutta tässä tilanteessa on täysin mahdotonta vaatia suomalaisilta teollisuuslaitoksilta mittavia energiansäästötalkoita samalla kun muualla maailmassa päästöjä lisätään kiihtyvään tahtiin vähät välittäen mistään.

    Äänestä

  • juuri... kirjoitti:

    talvella 2005 energian hinta nousi ja teollisuus vähensi energiankulutusta yhden ydinvoimalan tuoton verran muutamassa kuukaudessa pelkästään tehostamalla energian käyttöä, ei tuotantoa supistamalla. Tutkimuksen mukaan energian kulutusta voisi vähentää vielä 3-4 ydinvoimalan tuoton verran tuotantoa supistamatta. Energian hinta on se ainoa kiihoke saada energian käyttöä tehostettua, ei tuki.

    Jos energian hinta pidetään tuella alhaisena, kulutus kasvaa ja uusiutuvat energiamuodot jäävät merkityksettömään rooliin.

    "Tutkimuksen mukaan energian kulutusta voisi vähentää vielä 3-4 ydinvoimalan tuoton verran tuotantoa supistamatta."
    Taitaa olla jonkun ns. viherpiiperon tekemä tutkimus tuo.

    Äänestä

  • taitaa olla kirjoitti:

    "Tutkimuksen mukaan energian kulutusta voisi vähentää vielä 3-4 ydinvoimalan tuoton verran tuotantoa supistamatta."
    Taitaa olla jonkun ns. viherpiiperon tekemä tutkimus tuo.

    Itse työskentelen Suomen mittakaavassa erittäin suuressa teollisuuskompleksissa ja täytyy sanoa, että mekin yritämme säästää energiaa nytkin niin paljon kuin mahdollista. Koko ajan eri keinoja miettii meilläkin täysipäiväisesti melkoinen määrä insinöörejä ja jos olisi keinoja säästää energiaa 3-4 ydinvoimalan verran, niin se tehtäisiin aivan varmasti. Ei ole minkään teollisuuslaitoksen etu käyttää energiaa enemmän kuin prosessit vaativat.

    Ja toiseksi. Uusien keinojen tutkiminen ja kehitys vie VALTAVASTI aikaa. Turha viherpiiperöiden luulla etteikö teollisuus tekisi mitään. Se nyt vaan vie aikaa VUOSIA saada aikaan merkittäviä säästöjä nykytilanteeseen nähden, kun teollisuuden prosessit ovat jo nyt huippuunsa optimoituja.

    Äänestä

  • taitaa olla kirjoitti:

    "Tutkimuksen mukaan energian kulutusta voisi vähentää vielä 3-4 ydinvoimalan tuoton verran tuotantoa supistamatta."
    Taitaa olla jonkun ns. viherpiiperon tekemä tutkimus tuo.

    Teollisuudessa on todella paljon järjetöntä lämmittämistä, jäähdyttämistä, kuivaamista, ym prosesseja jotka suoritetaan tehottomasti siitä syystä että energiaa tuotetaan "riittävän paljon ja riittävän edullisesti". Samalla otetaan hirvittävä riski elinympäristömme tuhoutumisesta miljooniksi vuosiksi.

    3-4 ydivoimalan tuoton vähentäminen teollisuudesta energian käyttöä tehostamalla on motivan mukaan mahdollista. Se ei kuitenkaan tule tapahtumaan jos sähköä halutaan jatkossakin suomessa tuottaa polkuhinnalla.

    Edelleenkin suurin syypää kasvihuoneilmiöön on kuluttaja joka ostaa ylettömästi energiaa sisältäviä tuotteita. Ydinvoiman ja fossiislisten rajoittaminen nostaa energian hintaa, vähentää energian ja energiaa sisältävien tuotteiden kulutusta ja tukee energiakäytön tehostamista.

    Äänestä

  • motivaattori kirjoitti:

    Teollisuudessa on todella paljon järjetöntä lämmittämistä, jäähdyttämistä, kuivaamista, ym prosesseja jotka suoritetaan tehottomasti siitä syystä että energiaa tuotetaan "riittävän paljon ja riittävän edullisesti". Samalla otetaan hirvittävä riski elinympäristömme tuhoutumisesta miljooniksi vuosiksi.

    3-4 ydivoimalan tuoton vähentäminen teollisuudesta energian käyttöä tehostamalla on motivan mukaan mahdollista. Se ei kuitenkaan tule tapahtumaan jos sähköä halutaan jatkossakin suomessa tuottaa polkuhinnalla.

    Edelleenkin suurin syypää kasvihuoneilmiöön on kuluttaja joka ostaa ylettömästi energiaa sisältäviä tuotteita. Ydinvoiman ja fossiislisten rajoittaminen nostaa energian hintaa, vähentää energian ja energiaa sisältävien tuotteiden kulutusta ja tukee energiakäytön tehostamista.

    Voisitko mainita esimerkin tällaisesta järjettömästä lämmittämisestä, jäähdyttämisestä tai kuivaamisesta. Kemialliset ja fysikaaliset reaktiot tapahtuvat tietynlaisissa olosuhteissa. Tietyn tuotteen valmistaminen voi vaatia hyvinkin monta eri reaktiovaihetta erilaisissa prosessiolosuhteissa.

    Jos reaktio/tuote saataisiin aikaan ilman lämmittämistä, jäähdyttämistä ja kuivaamista, niin näin tehtäisiin. Jos ne pystyttäisiin tekemään tehokkaammin, niin näin tehtäisiin.

    Huomaa kyllä että sinulla ei tunnu olevan mitään käsitystä teollisuuden prosesseista.

    Äänestä

  • Palava jäte pitäisi polttaa ja siitä saatava energia hyöty käyttöön.Näin kaatopaikat tulisivat pienemmiksi ja tuhka voitaisiin hyödyntää metsien lannoitukseen

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mitenon? kirjoitti:

Monissa kunnissahan on ollut suunnitelmia jätteenpolttolaitoksista. Niissä saataisiin lämpöhyödyksi mm. muovien sisältämä öljy, ja mitä muuta hyvin ja huonosti palavaa sekajätteessä onkaan...

Kuinka hyvin yhdyskuntasekajäte edes palaa? Kierrokselta tullut jätepakkariauto puristaa kaatopaikan penkalle todella jättimäisen muovitortun. Kaikki ei ole edes kuivaa mitä siellä on. Tarvitseeko sellaisen polttamiseen paljon ulkopuolista energiaa puhtaan palamistuloksen saamiseksi ja millaiset ovat suodatinlaitteistovaihtoehdot?? Millainen on palamistulos?

Ilmakehän hiilidioksidikuorma ainakin kasvaa, kun muovijätteessä olut öljy poltetaan. Toisaalta, kun muovit vuosisatojen saatossa hajoavat, niistä vapautuu maahan myrkkyjä. Ja kaatopaikoilta myrkyt valuvat aina.

Vai onko kuitenkin viisaampaa haudata sekajätteet ja kehittää entistäkin tehokkaampia tapoja kerätä metaani ja muut kaatopaikkakaasut talteen energiakäyttöön?

Mitään tarkempaa erittelyä ei koskaan näe lehtien palstoilla. Ulospäin nämä hankkeet näyttävät vain poliittisilta mielipidepäätöksiltä. Olisi hauska joskus julkisuudessa nähdä jätteenpolttohankkeista eri tekijät yhtäaikaa arvioituina. Kun niitä ei näe niin se epäilyttää tietämätöntä tallaajaa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu