Kuvittele tilanne: Olet seurustellut muutaman kuukauden ihmisen kanssa, josta tykkäät.
Hän "passittaa" sinua sukupuolitautitesteihin, koska olet ollut niin "varomaton" seksin suhteen (olet harrastellut parisuhteissa ilman kondoomia seksiä ja yhden kerran ollut yhdenillansuhde)
Käyt testeissä ja saat puhtaat paperit.
Tämä toinen osapuoli ei mene testeihin, koska on niissä itse käynnyt eikä ole harrastanut seksiä kuin kahden henkilön kanssa hänen viimeisten sukupuolitautitestien jälkeen, ja hekin ovat olleet hänen seurustelukumppaneitaan ja testien mukaan puhtaita.
Olette suojaamattomassa yhdynnässä nykyisen kanssa ja sinulla ilmenee sukupuolitaudin oireita. Seurustelukumppanisi kertoo, että on saanut muutama vuosi sitten sukuelinherpeksen seurustelukumppaniltaan, mutta lääkäri oli vakuuttanut hänet että nykyajan lääkkeillä kyseinen pöpö saadaan poistettua siten, ettei herpes pitäisi tarttua eteenpäin.
Käyt lääkärissä jossa sinulla todetaan olevan alapäänherpes. Miten reagoisit?
Hän "passittaa" sinua sukupuolitautitesteihin, koska olet ollut niin "varomaton" seksin suhteen (olet harrastellut parisuhteissa ilman kondoomia seksiä ja yhden kerran ollut yhdenillansuhde)
Käyt testeissä ja saat puhtaat paperit.
Tämä toinen osapuoli ei mene testeihin, koska on niissä itse käynnyt eikä ole harrastanut seksiä kuin kahden henkilön kanssa hänen viimeisten sukupuolitautitestien jälkeen, ja hekin ovat olleet hänen seurustelukumppaneitaan ja testien mukaan puhtaita.
Olette suojaamattomassa yhdynnässä nykyisen kanssa ja sinulla ilmenee sukupuolitaudin oireita. Seurustelukumppanisi kertoo, että on saanut muutama vuosi sitten sukuelinherpeksen seurustelukumppaniltaan, mutta lääkäri oli vakuuttanut hänet että nykyajan lääkkeillä kyseinen pöpö saadaan poistettua siten, ettei herpes pitäisi tarttua eteenpäin.
Käyt lääkärissä jossa sinulla todetaan olevan alapäänherpes. Miten reagoisit?
Vastaukset 28
Vanhimmat
hermo menis...ja epäilisin sitä mitä lääkäri on muka vakuuttanut, mutta toisaalta jos se on totta nii eihän sille oikeen voi mitään, mutta olis pitäny ensin kertoa tästä herpeksestä kuitenkin...
ite lähtisin meneen ja suuttuisin ihan sairaasti, mutta mä nyt reakoin kaikkeen tauteihin ja bakteereihin aika voimakkaasti, mutta kuitenki toi on väärin...
Koska olen tämän ikävän tapahtuman toinen osapuoli, uskon että minullakin on jonkinlainen oikeus sanoa sanani asiaan, ennenkuin minut tuomitaan täällä avoimesti epäluotettavaksi paskiaiseksi, joka on halunnut tuottaa lähimmäiselleen tuskaa pelkkää välinpitämättömyyttään.
Kirjoitin tästä tapahtuneesta jo aiemmin tänne: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000056&posting=22000000022364500
Referoituna tarina meni siis omalta puoleltani näin: Sain herpestartunnan nelisen vuotta sitten pettäneeltä kumppaniltani. Tiesin tartunta-ajankohdan tuntien tarkkuudella, ja se oli vain vuorokauden verran taaksepäin siitä, kun sain lääkkeet. Lääkäri vakuutti minulle useaan otteeseen, että vaikka nykylääketieteen valossa herpeksen ei sanota poistuvan koskaan sen kerran saatuaan, pitäisi sen passivoitua sellaiseen tilaan näin nopealla hoidon aloittamisella nykylääkkeiden avulla, ettei sen pitäisi pystyä uusiutumaan koskaan, eikä minun pitäisi pystyä tartuttamaan tätä herpestä eteenpäin.
Olin itse skeptinen asian suhteen, ja elin seuraavan vuoden verran selibaatissa, kuvitellen että seksielämäni loppuu tähän. Ennen seuraavaa parisuhdettani kävin sp-tautitesteissä, jotka olivat terveyskeskuksen mukaan täysin puhtaat. 1 1=2 laskin että lääkäri taisi sittenkin olla oikeassa. Elin puolitoista vuotta parisuhteessa, jossa harrastettiin seksiä ilman ehkäisyä. Partnerini ei saanut minkäännäköistä tartuntaa minulta, ja hänen sp-teutitestinsä näyttivät myös täysin negatiivista suhteemme jälkeen. (Partnereita oli siis yksi eikä kaksi edellisten testien jälkeen, toisin kuin aloitusviestissä on kirjoitettu).
Tämän tiedon valossa en voinut enää kuvitellakaan, että pystyisin tartuttamaan mokoman herpeksen tyttöystävälleni, ja olin vuosien saatossa lakaissut sen "maton alle" ikävänä kokemuksena josta toivottavasti joku olisi jotain oppinut - edes se minua aikanaan pettänyt osapuoli. En puhunut asiasta uudelle tyttöystävälleni mitään, koska en osannut edes ajatella tartuntamahdollisuuden olemassaoloa ja ajattelin asian aiheuttavan korkeintaan turhaa panikoimista kumppanissani.
Ja sitten tosiaan menin tartuttamaan tämän taudin kumppaniini, ja kaikista yrityksistäni ja tarjoamastani tuesta huolimatta hän ei halua enää minua elämäänsä. Onko "reilua" tuomita minut tällä tavalla epärehelliseksi ja vastuuttomaksi, kun en osannut fiksumminkaan toimia saadun tiedon valossa? Tyhmä toki olin, mutta olinko niin tyhmä, että se on syy suhteen katkaisemiselle ja kumppaniinsa katkeroitumiselle?
jää elimistöön. Joskus passiivisena, usein ei. Olis kannattanut mainita...
..joka ei lähde lääkkeillä pois. Näin minäkin olin asiasta joskus lukenut ja olisin osannut ottaa selvää asioiden paikkansapitävyydestä, jos seurustelukumppanini olisi ollut avoin ja kertonut joskus "sairastaneensa" herpestä ja siitä "parantuneensa". En olisi ihan hevillä lähtenyt harrastamaan suojaamatonta seksiä tämän tiedon valossa, vaikka ymmärrän kyllä häntä siinä että hän oli siinä luulossa, ettei hänellä moista tautia ole(koska lääkäri oli niin sanonut ja koska hänellä, eikä hänen aiemmallakaan tyttöystävällä ollut ilmennyt herpeksen oireita eikä testeissäkään sitä näkynyt. Vaikkakin nykytiedon valossa herpestä ei välttämättä näe edes testeissä jos se ei ole aktiivisena)
Mutta se ero meissä on, että minä olisin hänelle kertonut, jos olisin koskaan mitään sukupuolitautia sairastanut. Oli kyse sitten kuinka pienestä pöpöstä tahansa.
Mulla on ollut nyt vajaan kahden kuukauden aikana kolmesti tuo herpes. Tosi kivaa!!
Kyllä minä siitä olen tällä hetkellä valitettavan tietoinen ilman mainintaasikin.
Ongelma vain oli siinä, että lääkäri väitti että vaikka nykytiedon valossa herpes on ikuinen sairaus, sen ei kuulemma määräämiensä uusien lääkkeiden ja vasta hetki sitten tapahtuneen tartunta-ajankohdan mukaan pitäisi pystyä uusiutumaan eikä tarttumaan eteenpäin.
Eikä se koskaan uusiutunutkaan, eikä tarttunut eteenpäin edellisissä suhteissani, eikä näkynyt sp-tautitesteissä, joten uskottauduin itsekin väärän tiedon valossa olevani kykenemätön tartuttamaan tautia partneriini.
100 % varma on, että alkuperäinen valehtelee ja esittää nyt sääliä kerjäävää marttyyria. Ottaisit hyvä mies vastuun teostasi oikeasti ja rehellisesti ja myöntäisit itsellesikin, ettei kaikki omassa selityksessäsi ja teoriassa ole totta. Muille ei tarvitse selitellä ja myöntää, mutta myönnä edes itsellesi. Ihan oikein on, että tyttöystäväsi jätti sinut, koska valehtelit hänelle julmasti ja itsekkäästi päin naamaa. Ajattelemisen aihetta ?
Tekstisi kuulostaa omaan korvaani aika tavalla tunnevammaisen ja itsekkään ihmisen tuotokselta. Voisitko selvittää, mikä kohta "selityksessä" ja "teoriassa" ei näyttänyt olevan totta vaan vaikutti marttyyrin säälinkerjuulta? Herpeksestä on niin paljon ristiriitaista tietoa liikkeellä jopa alan ammattilaisten keskuudessa, ettei tuon kaltainen ikävä tarina ole mitään uutta tai ihmeellistä. Minä näen kirjoittajassa katuvan ihmisen, näetkö sinä muuta kuin oman nenäsi?
jos se ei ole aktiivisena. Herpes ei tartu, jos se ei ole aktiivisena. Jos miehellä on herpes, niin hän voi harrastaa seksiä vakituisen kumppaninsa kanssa ilman kondomia, kun tietää, että minkäänlaisia oireita ei ole. Silloin se ei myöskään tartu. Mutta jos on oireita, niin silloin on pakko käyttää kondomia.
!!!
teorian, että vesirokkovirus on sukua herpesvirukselle ja sillä on mahdollisuus muuntautua herpesvirukseksi, mutta se on erittäin harvinaista, mutta kuitenkin mahdollista.
Mielestäni suhteen alussa kannattaa aina käyttää kondomia. Ihan aluksi ei varmaan kannata mennä sanomaan, että hei, mulla on sitten herpesvirus. Sitten kun tulee ajankohtaiseksi, niin pitää kertoa kumppanille. Jos kumppani ei kestä, niin hän ei sitten kestä.
peräisin? Kiinnostaa tietää.
jäänyt mieleen, että yleisimmin herpes tarttuu juuri oireettomana. Leu itse.
http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2514&article=2591&index=A&page=1
Itse tartutin tämän tyttöystävääni passiivisena. Herpes ei ole koskaan uusiutunut minulla ensitartunnan jälkeen, eikä ole aiheuttanut mitään oireita. Sen vuoksi osaltani kuvittelin, että lääkäri oli oikeassa väittäessään, että tauti tulee kohdallani olemaan ikuisesti ohitettu, eikä se uusiutuisi enää koskaan tartuntavaaransa kanssa.
koskaan, oli sitten kyseessä sukuelin/ tai huuliherpes kumpi tahansa. Kaikilla se ei aktivoidu uudelleen koskaan, mutta voi silti passiivisenakin tartuttaa kumppanin. Mielestäni tosi rakkaus ei silti kaadu tähän, jos vaikka toisella osapuolella olisikin ko. tauti. Toinen joko saa sen tai ei, mutta jos se on syynä eroon en usko, että on mistään aidosta rakkaudesta koskaan ollutkaan kyse. Se on varmaan kuitenkin niin yleinen 'ongelma' nykyään ihmisillä, kaikenlaisilla ihmisillä.
En ole koskaan rakastunut kahdessa kuukaudessa. Sen vuoksi tuollainen tieto suhteen alussa saattaa aiheuttaa hieman sekavan olotilan ja nostaa pintaan vihan tuntemuksia!!!
ymmärrän.
Jos olisit ehtinyt rakastumaan, niin olotila ei olisi niin sekava ja et tuntisi näitä vihan ja katkeruuden tuntemuksia minua kohtaan mitä nyt tunnet?
Olen pahoillani, mutta minun mielestäni tällaista ongelmaa ei ratkaista rakkauden olemassaololla, vaan halulla päästä asian ylitse - ei halulla tuntea vihaa ja katkeruutta.
Olen yrittänyt kaikin tavoin auttaa ja tukea, mutta haluat mieluummin olla katkera. Et halua enää mitään minulta. Et anna itsesi haluta. Et välittämistä, apua, hoivaamista tai tukea, vaikka sitä olisi saatavilla juuri niin paljon kuin ikinä kehtaisit pyytää, tai edes antaa annettavan. Ja vielä vähän enemmänkin.
Tiedät että kadun asiaa enemmän kuin mitään. Tiedät että kärsin ja tunnen henkistä pahoinvointia siitä joka ikinen päivä. Tiedät että antaisin vaikka oikean käteni jos sillä saisin tehdyn tekemättömäksi.
Miksi haluat niin syvästi vihata ja tuntea katkeruutta vielä kuukausien jälkeen? En ymmärrä. Luulisi että näkemäsi kärsimys minussa olisi jo sinulle tarpeeksi kostaaksesi, mutta sinä lietsot itseesi päivä päivältä enemmän vihaa minua kohtaan. Se on todella, todella surullista, kun en halua mitään muuta kuin auttaa sinua pääsemään asian ylitse, ja ne todelliset tunteesi minua kohtaan esiin sieltä katkeruuden alta.
Sinä kärsit ne fyysiset kivut tästä, mutta voin vannoa että omat henkiset kipuni ovat vielä monta kertaluokkaa suuremmat jätettynä tartuttajana ja pahantekijänä, kuin mitä ne sinulla ovat tartunnan saaneena. Minäkin olen kokenut sen joskus.
ylireagoida. Sehän ei kuuleman mukaan helposti uusiudu. Tiedän kaksi pariskuntaa, joissa miehillä on herpes ja naisilla ei. Se ei tartu kuin aktviivisimmillaan ja joillakin se on aktiivisena vain kerran elämän aikana ja kelaa kuinka monta kertaa ihminen kuitenkin harrastaa seksiä elämänsä aikana...Eli en ottaisi ihan hirveitä paineita.
Lisäksi virusta on piilevänä ihmisillä ja se ei koskaan puhkea.
Kyllähän se varmaan harmittaa, jos saa herpeksen, mutta jos suhde on muuten kunnossa, niin se ei haittaa. Siihen ei todellakaan maailma kaadu.
Mulla on ollut tuo herpes nyt 26.12-6.2 välisenä aikana kolmesti, joten en valitettavasti kuulu tähän "ei-aktiiviseen"porukkaan. Toivon vain, ettei tämä tämän useammin aktivoidu rakkula-asteelle. Erittäin epämukavaa, kun on kuukautiset ja rakkulat haaroissa, muutenkin epämukava olo menkkojen vuoksi eikä nuo rakkulat hirveästi naurata tässä vaiheessa.
on käynyt, mutta jos sinua yhtään helpottaa, niin yleiskunnnon kohottaminen on ainoa keino, jolla voi saada herpeksen kuriin. Ainakin tiedän tämän asian näiden kahden pariskunnan suhteista. Yliväsymistä on vältettävä ja on syötävä terveellisesti. Lääkkeet auttavat. Älä masennu.
Yleiskunnon kohottaminen ei ole mikään ainoa keino ehkäistä herpeksen aktivoitumista. On olemassa monia erilaisia hoitomuotoja ja luontaistuotteita, joista moni herpeksestä kärsivä on saanut paljonkin apua. Esimerkiksi muutama välillinen tuttavani kävi kylmähoidossa jatkuvasti aktivoituvan herpeksen vuoksi, ja heillä viikottain tai kuukausittain uusiutunut herpes ei ole nyt aktivoitunut kahteen vuoteen.
Samoin esimerkiksi valkosipuliöljystä on moni saanut paljon pysyvää apua. Ja tiettyjen hivenaineiden syömisestä. Jokaisella elimistö toimii hieman eri tavalla, mutta useimmille apu kuitenkin löytyy, kuin vaan on halukas kokeilemaan erilaisia hoitomuotoja.
Tärkeintä olisi kuitenkin yrittää välttää suuria tunnekuohuja, väsymystä, masentumista, katkeroitumista, vihaa, stressiä ja sen kaltaisia herpes-immuniteettia laskevia tunnetiloja.
suhteen pitäisi kestää tuollainen asia. vihottelu ei ole mikään ratkaisu. jos kumpparisi haluaa auttaa asiassa niin minä ainakin olisin vain tyytyväinen. omalla kohdalla kumppari ei ottanut enää mitään yhteyttä kun kuulin mitä tapahtui vaikka oltiin seurustellut pidempään. katosi vain kuin tuhka tuuleen todella alhaisesti. olisin voinut antaa asian anteeksi jos toinen olisi ollut valmis ottamaan vastuun teoistaan. mutta sen lisäksi lähti ja minut jätettiin yksin. vahinkoja sattuu kaikille eikä kukaan ole täydellinen. kannattaa opetella anteeksi antamisen jalo taito eikä antaa kaiken valua pois käsistään.
Toisen osapuolen on hirveän vaikea ymmärtää ja hyväksyä se, ettei herpes ole se ainoa syy, miksi suhteesta halusin pois. Hän on nyt iskostuttanut omaan takaraivoonsa, että herpes (ja mun "katkeruus") on vain ja ainoastaan se syy, minkä vuoksi hänen kanssaan suhdetta en halunnut jatkaa. Tämän asian vatvominen on aivan suolesta! Ja mua alkaa vituttamaan tuo katkeruus-sanan viljeleminen, kai sitä nyt helvetti saa päättää tuoreen parisuhteen jos siinä ei ole hyvä olla, ei siihen mitään katkeruuksia tarvitse!! Ja "toisen osapuolen" on nyt ihan turha lähteä mussuttamaan tähän asiaan enää yhtään mitään, tämä asia on käsitelty jo sata ja yksi kertaa. Saakeli, vähemmästäkin on poksahtanut verisuonia päästä!!
Miksi sitten tulet itse vatvomaan tätä asiaa tänne?
Tulet nettiin valittamaan, ettet halua puhua tästä asiasta josta nyt alat puhumaan.
Taidat olla hullu.
Sitäpaitsi kuulostat vitun katkeralta.
enhän minä mitään katkeruudesta puhunut tai viljennyt ja vatvonut? rauhoitu vähän? miksi tulet tänne juttelemaan asiasta jos koko asia vain ärsyttää niinkuin nähtävästi tekee? voiko olla ettet itse kykene normaaliin ajatteluun juuri nyt?
Tulin tänne kysymään muiden mielipidettä, koska tämä "toinen osapuoli" ei tajua, miten joku voi suuttua herpes tartunnasta. Tartunnasta, jonka olisi voinut välttää, jos hän olisi ollut minulle rehellinen alunperin. Hänen mielestään minun pitäisi olla kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka minulla on lähes joka kolmas viikko ollut ihana kirvely ja kihelmöinti alapäässä. Jostain syystä en voi "unohtaa" että minulla on herpes, en voisi unohtaa mitään sukupuolitautitartuntaa. Pitäisikö minun siis olla kiitollinen eksälleni tästä ihanasta kihelmöinnistä alapäässäni? Tehdä hänelle patsas jota palvoa aamun ja öin ja muistaa vielä illan päätteeksi kiittää häntä henkilökohtaisesti tästä ihanasta riesasta? En mielestäni ole mitenkään outo, jos en moisesta taudista ole hänelle kiitollinen. Olisi outoa, jos en olisi hänelle siitä vihainen, koska hän oli minulle epärehellinen.
Ainoa asia, joka mua tässä risoo, on juurikin tuo että ei helvetti olla rehellisiä. Tauti on ja pysyy, sen kanssa opin elämää. Itse olen vastaisuudessa oman tautini suhteen rehellinen mahdollisille uusille kumppaneilleni.
"Tulin tänne kysymään muiden mielipidettä, koska tämä "toinen osapuoli" ei tajua, miten joku voi suuttua herpes tartunnasta. Tartunnasta, jonka olisi voinut välttää, jos hän olisi ollut minulle rehellinen alunperin. Hänen mielestään minun pitäisi olla kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka minulla on lähes joka kolmas viikko ollut ihana kirvely ja kihelmöinti alapäässä."
Miksi jauhat tällaista sontaa? Ihan kun en helvetti tajuaisi miten tuosta voi suuttua. Ihan kuin väittäisin, että pitäisi olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Paskan marjat. Tiedät etten voisi enempää pahoillani asiasta olla. Sinulle vain ainoa asia mikä on jotain muuta kuin "ei mitään" on lopettaa kaikki kostonhimoisesti. Eikä tuolta asialta olisi vältytty, vaikka olisin ollut kuinka paljon "rehellisempi". Jossain vaiheessa se olisi eteen tullut joka tapauksessa, koska et olisi halunnut leikkiä kumeilla loppuelämääsi. Enkä usko että olisit antanut lähtöpassit pelkästään sen vuoksi, että olin saanut puoli vuosikymmentä sitten tartunnan pettäneeltä kumppaniltani taudista, joka ei ole oireillut koskaan, ja jonka kanssa ei pitänyt olla tartuntariskiä.
"Pitäisikö minun siis olla kiitollinen eksälleni tästä ihanasta kihelmöinnistä alapäässäni? Tehdä hänelle patsas jota palvoa aamun ja öin ja muistaa vielä illan päätteeksi kiittää häntä henkilökohtaisesti tästä ihanasta riesasta?"
Ja tällaisten kirjoituksien päälle ihmettelet, miksi sinusta saa katkeran vaikutelman?
"Ainoa asia, joka mua tässä risoo, on juurikin tuo että ei helvetti olla rehellisiä. Tauti on ja pysyy, sen kanssa opin elämää. Itse olen vastaisuudessa oman tautini suhteen rehellinen mahdollisille uusille kumppaneilleni. "
Jälkiviisaus on kamalan helppoa. Yhtä helppoa on nostaa itsensä jälkiviisaana toisten tekemien virheiden yläpuolelle. Jos olisin ollut tietoinen tartuntariskistä, olisin asiasta tottakai puhunut. Ole kiltti ja lopeta tuo syyllistäminen joka ei johda yhtään mihinkään rakentavaan. En tajua miksi tätä asiaa pitää tulla väritettynä vatvomaan keskelle internettiä. Tai no ymmärränhän minä. Haluat että muutkin sanoisivat että tilanteeseen pitäisi reagoida jättämällä se sika.