Isyyden tunnustaminen

moi ... jos elää avioliiossa niin ei tarvi mitään isyys juttuja tehdä. eikä sun tarv hätäilä siitä kastejutustakaan. omalla kohdalla, ollaan naimisissa, ei tarvinu mitään isyysjuttuja ja poika kastettiin kun oli 5viikkoa vanha.

Postissa tulevat väestörekisteristä paperit hyvin pian lapsen synnyttyä. Lastenvalvojalla käydään allekirjoittamassa isyyspaperit, ei siinä sen kummempaa, tarkemmat ohjeet saat vaikka kuntasi lastenvalvojalta. Ristiäiset saatte varmasti pitää silloin kun haluatte, siitä asiasta kannattaa aika nopeasti ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon lapsen synnyttyä, jotta saatte varattua kirkosta teille sopivan ajan. En ole ikinä kuullutkaan, että ristiäisten järjestämistä joku asiapaperi viivyttäisi. (Itsellä neljäs lapsi tulossa, eikä tuttavaperheilläkään ole ollut mitään ongelmia.)

...Eikö isyydentunnustus pidä olla tehtynä ennen ristiäisiä jos haluaa että lapsi saa isän sukunimen...

Heippa!

Koska saamiesi vastausten perusteella en itse olisi saanut asiasta mitään tolkkua, otan asiakseni vastata sinulle. :)

Avoliitossa isän pitää tunnustaa lapsi omakseen, mikäli isä haluaa itselleen huoltajuuden. Olettaisin, että tapauksessanne on näin. Verikokeita tai muuta perusteellista tutkimusta ei vaadita vaan tunnustus on käytännössä piipahdus paperien kanssa kunnan / kaupungin lastenvalvojan luona.

Mitä ristiäisiin tulee, niitä ei tarvitse viivästyttää lapsen tunnustamisen takia. Tosin byrokratia ottaa aikansa ja voi olla, ettei ristiäisiin mennessä ole saatu vahvistusta tehdylle tunnustukselle, jolloin lapsi on ristiäisissä äitinsä sukunimellä - automaattisesti. Jos tahdotte lapselle isän sukunimen jo ristiäisiin, kannattaa lastenvalvojaan ottaa yhteyttä välittömästi lapsen syntymän jälkeen. Tällöin teille lähetetään paperit, joiden kanssa menette tunnustamaan lapsen isänsä omaksi. Jos ristiäisiin mennessä haluaa isyysasian selväksi (ja lapselle isänsä sukunimen), lämpimästi suosittelen, että mainitsette tämän myös lastenvalvojalle aikaa sopiessanne - omalla kohdallamme käsittelyä nopeutettiin, jotta lapsi sai heti isänsä sukunimen kirkon kautta.

Joka tapauksessa lapselle on annettava nimi kahden kuukauden aikana syntymästä. Jollei ristiäiset tai isyyden tunnustamisen vahvistaminen tuohon mennessä onnistu, lapsi saa äitinsä sukunimen. Jollei nimenanto tapahdu kirkon kautta, nimi pitää ilmoittaa väestörekisteriin kahden kuukauden aikan. Sukunimen voi sitten vaihtaa myöhemmin isän omaan.

Mainittakoon vielä, että isyyden tunnustaminen ja sinänsä "isän puuttuminen papereista" ei ole este lapsen kastamiselle. Tällöin vain lapsi menee mutkattomasti äitinsä sukunimen mukaisena.

Koska nimen antaminen ja kastaminen ovat kaksi eri asiaa, voi nimen antaa siis kahden kuukauden iässä ja kasteen suorittaa, kun lapsella on oikeus isänsä sukunimeen (ja muuttaa sukunimen silloin samaksi kuin isällä). Helpointa toki on, jos saa tunnustamiset hoidettua ennen ristiäisiä, jolloin kaste ja nimen antaminen onnistuu samassa paketissa (kirkko ilmoittaa nimen myös rekisteriin), kuten oman lapsemme kohdalla onnistui.

En tiedä, oliko tässäkään jaarittelussa mitään tolkkua, mutta ainakin yritin vastata kysymyksiisi. Lämmmintä loppuodotusta!