EPS-valuharkko

Rakentaja 2007

Mitä mieltä olette EPS-valuharkoista. U-arvo matalaenergiatalon täyttävä, nopea ja helppo työstää (kevyt), eristeet ulkopinnoilla ja betoni sisään, helppo rapata, kun harkot ovat mittatarkkoja ja porrastuksia ei ole...ym. Sopii hartiapankki rakentajalle?? Mitä olette mieltä hyvät rakentajat ja rakentamista suunnittelevat??

142

26054

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • raksaaja--sh

      Moni kakku päältä kaunis.
      kts aikaisemmat keskustelut.


      Messuilla olen huomannut että palikka talojen myyjät on melkoisia muiden haukkujia, puhuvat suorastaan huutaen. Se ei koskaan lupaa hyvää.

      Ja Alanderin Matti kiertää foorumeilla haukkumassa muita.
      Ja nyt näkyy M. Alander nyt olevan kuluttajalehden mustalla listalla joten asiakaspalvelussa lienee parantamisen varaa.

      • Ennakkoluulot-on

        "Messuilla olen huomannut että palikka talojen myyjät on melkoisia muiden haukkujia, puhuvat suorastaan huutaen. Se ei koskaan lupaa hyvää."

        Kannattaa nyt muistaa, että mikään EPS-harkkovalmistaja ei myy TALOJA, vaan niitä omia HARKKOJAAN (semanttista saivartelua, tiedetään...) Toisaalta tämän hoksaaminen myös pienentää näiden pienten toimijoiden riskiä, koska eivät yleensä yritäkään myydä mitään muuta.

        Toisten haukkuminen ei ole kenellekään eduksi, siitä olen toki ehdottoman samaa mieltä. Mutta ne jotka suodattavat tuon epämiellyttävän kerroksen pois, saavat kyllä halutessaan ihan asiallistakin tuotetietoa.

        Kylmän viileästi ajatellen voin kyllä jopa tiettyyn rajaa asti ymmärtää kilpailijoiden mollaamista, JOS kilpaileva tuote on OIKEASTI niin huono, että se pilaa KAIKKIEN orastavat markkinat. En kuitenkaan ota minkäänlaista kantaa siihen onko näin.

        Yhtä kaikki, kaikista markkinoilla olevista EPS-harkoista on taloja saatu tehdyksi, vaikka menetelmä onkin eri syistä johtuen marginaaliasemassa. Itsekin jouduin taistelemaan omia ennakkoasenteitani vastaan, mutta kun en pystynyt itselleni perustelemaan miksi EPS-harkko EI toimisi, niin päädyin rakentamaan sillä. Ja olen valintaani kaikin puolin tyytyväinen.

      • Hää haukahtelee..??

        kerros se foorumi.....

        Olis kiva lukea....

      • raksaaja--sh
        Hää haukahtelee..?? kirjoitti:

        kerros se foorumi.....

        Olis kiva lukea....

        Tosin on tainut olla hiljempaa viimeiset 6kk enkä minäkään rakentaja.net:ä oo kerenny seuraamaan.

        Erityisesti M.Alander haukkuu kaikki muut perustusratkaisut toimimattomaksi kuin Fuktisol.

        (Fuktisol on älyttömän hyvä, vaikkakin kallis, ei sitä tarvitse mainostaa muita mollaamalla)

      • HERMANNIT
        Ennakkoluulot-on kirjoitti:

        "Messuilla olen huomannut että palikka talojen myyjät on melkoisia muiden haukkujia, puhuvat suorastaan huutaen. Se ei koskaan lupaa hyvää."

        Kannattaa nyt muistaa, että mikään EPS-harkkovalmistaja ei myy TALOJA, vaan niitä omia HARKKOJAAN (semanttista saivartelua, tiedetään...) Toisaalta tämän hoksaaminen myös pienentää näiden pienten toimijoiden riskiä, koska eivät yleensä yritäkään myydä mitään muuta.

        Toisten haukkuminen ei ole kenellekään eduksi, siitä olen toki ehdottoman samaa mieltä. Mutta ne jotka suodattavat tuon epämiellyttävän kerroksen pois, saavat kyllä halutessaan ihan asiallistakin tuotetietoa.

        Kylmän viileästi ajatellen voin kyllä jopa tiettyyn rajaa asti ymmärtää kilpailijoiden mollaamista, JOS kilpaileva tuote on OIKEASTI niin huono, että se pilaa KAIKKIEN orastavat markkinat. En kuitenkaan ota minkäänlaista kantaa siihen onko näin.

        Yhtä kaikki, kaikista markkinoilla olevista EPS-harkoista on taloja saatu tehdyksi, vaikka menetelmä onkin eri syistä johtuen marginaaliasemassa. Itsekin jouduin taistelemaan omia ennakkoasenteitani vastaan, mutta kun en pystynyt itselleni perustelemaan miksi EPS-harkko EI toimisi, niin päädyin rakentamaan sillä. Ja olen valintaani kaikin puolin tyytyväinen.

        http://www.askainen.fi/paatoksenteko/hallitus/2004/hal_elo_04/elokuu_9_8.pdf

      • olen tyytyväinen
        Ennakkoluulot-on kirjoitti:

        "Messuilla olen huomannut että palikka talojen myyjät on melkoisia muiden haukkujia, puhuvat suorastaan huutaen. Se ei koskaan lupaa hyvää."

        Kannattaa nyt muistaa, että mikään EPS-harkkovalmistaja ei myy TALOJA, vaan niitä omia HARKKOJAAN (semanttista saivartelua, tiedetään...) Toisaalta tämän hoksaaminen myös pienentää näiden pienten toimijoiden riskiä, koska eivät yleensä yritäkään myydä mitään muuta.

        Toisten haukkuminen ei ole kenellekään eduksi, siitä olen toki ehdottoman samaa mieltä. Mutta ne jotka suodattavat tuon epämiellyttävän kerroksen pois, saavat kyllä halutessaan ihan asiallistakin tuotetietoa.

        Kylmän viileästi ajatellen voin kyllä jopa tiettyyn rajaa asti ymmärtää kilpailijoiden mollaamista, JOS kilpaileva tuote on OIKEASTI niin huono, että se pilaa KAIKKIEN orastavat markkinat. En kuitenkaan ota minkäänlaista kantaa siihen onko näin.

        Yhtä kaikki, kaikista markkinoilla olevista EPS-harkoista on taloja saatu tehdyksi, vaikka menetelmä onkin eri syistä johtuen marginaaliasemassa. Itsekin jouduin taistelemaan omia ennakkoasenteitani vastaan, mutta kun en pystynyt itselleni perustelemaan miksi EPS-harkko EI toimisi, niin päädyin rakentamaan sillä. Ja olen valintaani kaikin puolin tyytyväinen.

        Palikan nettisivut on ainakin melkein huumorimielellä tehty, vaikkeivat ehkä olekaan... jotenkin tuntuu oudolta sen jälkeen kun on niitä hetken aikaa lukenut.

        Mitä sitten jos myydään vaan harkkoja. Ei ne "oikeat" talotehtaatkaan juuri vastuuta ota. Varmaan aika moni harkkomaakari myy jos haluat pystytyksen ja katon ja maatyöt ja vaikka vesihanat jos vaan halut ostaa. Eli perisstteessa on tarjolla ihan sama paketti kuin jollain talotehtaalla eli se sitten siitä.

        Itseasiassa olen tosi tyytyväinen Malanderin tietämykseen ja neuvoihin. Jos nyt vaikka mollaakin jotakuta, niin periaatteessa ainakin minulle päin ei ole näkynyt.

        MArkkinoilla on huonoja tuotteita! Jotkut on tehty palavasta laadusta, toiset taas niin kevyestä laadusta, etteivät meinaa pysyä koossa valun aikana. Ponttimallinen EPS harkko on huono, ei pysy millään paikoillaan ja kelluu tosi herkästi! Seuraavaksi huonoin on sellainen malli, jossa on eps välikkeet. Kerron nyt samaan syssyyn miksi: äänieristys on huono, vaikea betonivalu, koska tiivistäminen on viakeaa. Raudat ei pysy paikoilleen jne jne. Ostakaa siis muovivälikkeellisiä, nappulallisia harkkoja.


        Yhteinen nimittäjä on se, että juuri kellään ei ole ihan oikeaa tietoa harkosta. Vain Malander, passiivikivitalot (joku myyjä on edes vähän kärryillä reaalimaailmasta ja ylipäätään rakentamisesta) ja Neopro osaavat homman tekniseltä kantilta. Ne jopa avustavat suunnittelussa ja jos arkkitehti on tehnyt jotain hölmöä, niin kaikki em. auttavat viemään suunnitelmat fiksummiksi, jotta on helpompi tehdä työmaalla. Joku lupasi jopa antaa koulutuksen pystyttäjille ilman lisähintaa ja tulla muutenkin työmaalle vinkkejä antamaan. Väitän että pirun hyvää palvelua.

      • tyytyväinen
        olen tyytyväinen kirjoitti:

        Palikan nettisivut on ainakin melkein huumorimielellä tehty, vaikkeivat ehkä olekaan... jotenkin tuntuu oudolta sen jälkeen kun on niitä hetken aikaa lukenut.

        Mitä sitten jos myydään vaan harkkoja. Ei ne "oikeat" talotehtaatkaan juuri vastuuta ota. Varmaan aika moni harkkomaakari myy jos haluat pystytyksen ja katon ja maatyöt ja vaikka vesihanat jos vaan halut ostaa. Eli perisstteessa on tarjolla ihan sama paketti kuin jollain talotehtaalla eli se sitten siitä.

        Itseasiassa olen tosi tyytyväinen Malanderin tietämykseen ja neuvoihin. Jos nyt vaikka mollaakin jotakuta, niin periaatteessa ainakin minulle päin ei ole näkynyt.

        MArkkinoilla on huonoja tuotteita! Jotkut on tehty palavasta laadusta, toiset taas niin kevyestä laadusta, etteivät meinaa pysyä koossa valun aikana. Ponttimallinen EPS harkko on huono, ei pysy millään paikoillaan ja kelluu tosi herkästi! Seuraavaksi huonoin on sellainen malli, jossa on eps välikkeet. Kerron nyt samaan syssyyn miksi: äänieristys on huono, vaikea betonivalu, koska tiivistäminen on viakeaa. Raudat ei pysy paikoilleen jne jne. Ostakaa siis muovivälikkeellisiä, nappulallisia harkkoja.


        Yhteinen nimittäjä on se, että juuri kellään ei ole ihan oikeaa tietoa harkosta. Vain Malander, passiivikivitalot (joku myyjä on edes vähän kärryillä reaalimaailmasta ja ylipäätään rakentamisesta) ja Neopro osaavat homman tekniseltä kantilta. Ne jopa avustavat suunnittelussa ja jos arkkitehti on tehnyt jotain hölmöä, niin kaikki em. auttavat viemään suunnitelmat fiksummiksi, jotta on helpompi tehdä työmaalla. Joku lupasi jopa antaa koulutuksen pystyttäjille ilman lisähintaa ja tulla muutenkin työmaalle vinkkejä antamaan. Väitän että pirun hyvää palvelua.

        Mä kyl vakuutuin neopron osaamisesta. Niillä on jo nettisivulla paljon asiaa ja lisää tietoa saa kun sinne soittaa. Ne kyl osaa asian perinjuurin. Ne lisäksi teki paljon töitä tuunatessaan suunnitelmia sellaiseksi, että on helpompi työmaalla toteuttaa. Malanderkin kyllä osaa, mutta jotenkin tuntui, että on kauhean aggressiivinen ja kiukkuinen. Varmaan on tosi kyllästynyt siihen, että vuosi toisensa jälkeen saa jokaiselle asiakkaalle puhua samat asiat. Tosin varmaan oma vika, kun nettisivut on niin epäinformatiiviset. Netistä oon koittanut pällistellä muidenkin sivuja, mutta niistä ei löydy kyl mitään tietoa, eikä kyl myyjätkään niistä juur mitään tiedä.

      • vaihtoehto2
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Tosin on tainut olla hiljempaa viimeiset 6kk enkä minäkään rakentaja.net:ä oo kerenny seuraamaan.

        Erityisesti M.Alander haukkuu kaikki muut perustusratkaisut toimimattomaksi kuin Fuktisol.

        (Fuktisol on älyttömän hyvä, vaikkakin kallis, ei sitä tarvitse mainostaa muita mollaamalla)

        Aina voi ostaa isodräniä

      • tod tyytyväien
        tyytyväinen kirjoitti:

        Mä kyl vakuutuin neopron osaamisesta. Niillä on jo nettisivulla paljon asiaa ja lisää tietoa saa kun sinne soittaa. Ne kyl osaa asian perinjuurin. Ne lisäksi teki paljon töitä tuunatessaan suunnitelmia sellaiseksi, että on helpompi työmaalla toteuttaa. Malanderkin kyllä osaa, mutta jotenkin tuntui, että on kauhean aggressiivinen ja kiukkuinen. Varmaan on tosi kyllästynyt siihen, että vuosi toisensa jälkeen saa jokaiselle asiakkaalle puhua samat asiat. Tosin varmaan oma vika, kun nettisivut on niin epäinformatiiviset. Netistä oon koittanut pällistellä muidenkin sivuja, mutta niistä ei löydy kyl mitään tietoa, eikä kyl myyjätkään niistä juur mitään tiedä.

        neopron myyjät ne osaa :D. Todellisuudessa malanderin sivusto on todella informatiiviset! youtuben käyttö esimerkillistä.

      • Otin selvää

        Katsokaa linkki. http://www.icfmag.com/articles/features/Enduring_the_Elements.html

        Siinä selviää, mikä talo kestää. Pistetään mikä tahansa materiaali vertailuun, niin toiseksi jää kestävyydessä. EPS- talot on lujempia kuin mitkään toiset, tietenkään väheksymättä paikallavalurakenteita. EPS-muottiharkoista on vaan nopeampi ja helpompi rakentaa kuin perinteisellä muottityöllä. KAikki muut materiaalit olisivat hajonneet noissa olosuhteissa ja vielä täällä foorumila joku epäilee, että pysyykö talo edes pystyssä.

        Malander kyllä tietää paljon tästä systeemistä, mutta kyllä muutkin ovat ihan yhtä perillä, kuten finneps ja neopro.

      • The_Rat
        Otin selvää kirjoitti:

        Katsokaa linkki. http://www.icfmag.com/articles/features/Enduring_the_Elements.html

        Siinä selviää, mikä talo kestää. Pistetään mikä tahansa materiaali vertailuun, niin toiseksi jää kestävyydessä. EPS- talot on lujempia kuin mitkään toiset, tietenkään väheksymättä paikallavalurakenteita. EPS-muottiharkoista on vaan nopeampi ja helpompi rakentaa kuin perinteisellä muottityöllä. KAikki muut materiaalit olisivat hajonneet noissa olosuhteissa ja vielä täällä foorumila joku epäilee, että pysyykö talo edes pystyssä.

        Malander kyllä tietää paljon tästä systeemistä, mutta kyllä muutkin ovat ihan yhtä perillä, kuten finneps ja neopro.

        Ja minä kun kuvittelin, että EPS-muottiharkot nimen omaan valetaan paikalla.

        Ja tuohon lujuuteen en usko. Eiköhän tuo ole myyjän väitteitä vaan. Kyllä betonielementit tehdään yleensä vähän kovemmasta kamasta kuin paikallavalettavat kamat. Ja epsiä saa tietysti pintaan niin paljon kuin halutaan.

      • tietoa on paljon
        Otin selvää kirjoitti:

        Katsokaa linkki. http://www.icfmag.com/articles/features/Enduring_the_Elements.html

        Siinä selviää, mikä talo kestää. Pistetään mikä tahansa materiaali vertailuun, niin toiseksi jää kestävyydessä. EPS- talot on lujempia kuin mitkään toiset, tietenkään väheksymättä paikallavalurakenteita. EPS-muottiharkoista on vaan nopeampi ja helpompi rakentaa kuin perinteisellä muottityöllä. KAikki muut materiaalit olisivat hajonneet noissa olosuhteissa ja vielä täällä foorumila joku epäilee, että pysyykö talo edes pystyssä.

        Malander kyllä tietää paljon tästä systeemistä, mutta kyllä muutkin ovat ihan yhtä perillä, kuten finneps ja neopro.

        joo.. varsinkin neopro. Finneps vissiin vaan myy muotteja muille. Malander kyllä tietää. Palikkaan en ole edes uskaltanut soittaa, kun tuli jo sivuilta sellainen olo, että asiakaskin on plagiaatti, eikä aito ostaja :D

      • näin on
        The_Rat kirjoitti:

        Ja minä kun kuvittelin, että EPS-muottiharkot nimen omaan valetaan paikalla.

        Ja tuohon lujuuteen en usko. Eiköhän tuo ole myyjän väitteitä vaan. Kyllä betonielementit tehdään yleensä vähän kovemmasta kamasta kuin paikallavalettavat kamat. Ja epsiä saa tietysti pintaan niin paljon kuin halutaan.

        Niin valetaan. Ulkomailla on tehty yli 15 kerroksisia kerrostaloja, joten eiköhän se lujuus riitä Suomessa omakotitaloon

    • Ennakkoluulottoman valinta

      ...hieman ylihinnoiteltu. Myyntihintaan on valitettavasti leivottu huomattava osa työkustannusten säästöistä, joten ei kannattane juurikaan teettää, vaan tehdä itse.

      Suosittelen vain niille, joiden pää pysyy kylmänä huolimatta kaikesta siitä ennakkoluuloisesta mutu-skeidasta, jota tämänkin avaus tullee tuottamaan.

      Sitten pitää muistaa vielä, että rungon pystyttämisen jälkeen kaikissa taloissa on vielä kosolti työtä, niin myös EPS-valuharkkotaloissa. Mutta materiaalina ja työmenetelmänä suorastaan hykerryttävän nerokas. Pakettina et taloasi "saa", mutta kukapa nyt oikeasti haluaisikaan ?

      Unohtakaa ylikorkeat kertavalut, niistä ei ole mitään hyötyä. Mieluummin 5-6 varvia kerralla. Ei stressaa eikä tarvitse älyttömiä tukirakenteita. Rakennesuunnittelijat saattavat vierastaa, koska joutuvat laskemaan lujuuksia ihan oikeasti. Betoniharkoille löytyy valmiit helpommmat mitoitustsydeemit.

      Detaljeista voisi olla paremmin tietoa netissä, tosin jonkin verran löytyy Alanderin sivuilta. Me tehtiin 3 vuotta sitten Palikasta, joten Alanderin tuotteesta ei ole omakohtaista kokemusta. Toimii varmaan ihan hyvin, vaikka onkin erilainen kiinnityssysteemi.

      Palikan pontista oli sellainen etu, että joissakin kohdissa pystyi tarvittaessa lyhentämään harkkoa ja sahaamaan katkaisukohtaan uudet naaraspontit helposti. PU-vaahdolla vielä varmistus.

      Pintarappauksen jälkeen ulkoseinä on ihan yhtä kova kuin suoraan betonille tehtynä. Tätä moni epäilee, mutta turhaan. Se EPS-materiaali ei itsessään juurikaan jousta, joten tuloksena on oikein hyvin kestävä ulkopinta, joka *ei* normaalissa käytössä lohkeile eikä lommoile.

      Makuasia on sitten sisäpinta, jotkut haluaa ehdottomasti sisälle kivimassaa tasaamaan lämpöjä tai jotain. En tiedä, mutta meillä on sitä massaa betonilattiassa ihan riittämiin, joten emme ole varsinaisesti kaivanneet sitä sisäseiniin. Meillä EK-kipsi saneerauslaastilla liimattuna ja rakenne myös riittävän kova ja kopisematon.

      Kiinnittäminen käy vastoin yleisiä uskomuksia suorastaan helposti, kun käyttää tarpeeksi pitkiä ruuveja ja proppuja. Kaapit pysyvät 100-millisillä ja paksumpiin systeemehin löytyy vaikka 200-millisiä proppuja. Kiinnityskohta pitää vaan tsekata, ettei osu välituen kohdalle. Välitukien kautta saa bonuksena tehtyä läpiviennit ilman isompia kylmäsiltoja, jos tarvitsee.

      • raksaaja--sh

        "massaa betonilattiassa ihan riittämiin, joten emme ole varsinaisesti kaivanneet sitä sisäseiniin"


        Mikäli lämmitys ohjataan pelkästään ulkolämmön perusteella niin...

        Tuo menee niin että jos lattiassa ei ole varaavaa massaa niin silloin kevyet seinät pelaa hyvin. (lämmön säätö on nopeaa ja pysyy balanssissa)

        Ja jos lattiassa on paljon massaa niin silloin myös seinässä olisi hyvä olla paljon massaa.
        (lämmön säätö on hidasta (lattianbetoni) mutta myöskin lämmön tarve muuttuu hitaasti(seinänkivi))


        Sekoitukset ei pelaa yhtä hyvin:
        - Jos lattia on massiivinen mutta seinät ei on edellisiä herkempää että ulkolämpötilan muuttuessa sisälämpö heilahtaa ennen kuin lattia kerkiää muuttaa lämpöään. Eli kun pakastaa niin kylmä tulee sisään ja kun ulkona viilenee niin sisällä tulee kuuma.
        - Jos seinät on massiiviset mutta lattia ei.... jaaa ... vois tämmöinenkin toimia mutta on vaan erittäin harvinainen.

        Siis teoriassa. Käytännössä nuo tilanteet tulee harvoin esille.


        Omakohtainen esimerkki:

        Talossa A on kevytrakenteinen seinän sisäpinta, 2000kg tulisija ja 80mm betonilaattalattia.
        Talossa B on raskasrakenteinen seinän sisäpinta, 2000kg tulisija (leivinuuni ilman verhoilua) ja 80mm betonilaattalattia.

        Kun tulisijan lämmittää kunnolla kuumaksi nousee sisälämpö talossa A yli 30 asteen ja talossa B max 23...27 asteeseen.


        Molemmissa taloissa on raskas ulkokuori.

        A on naapurin talo ja B on meirän talo.

      • Ennakkoluulot-on
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "massaa betonilattiassa ihan riittämiin, joten emme ole varsinaisesti kaivanneet sitä sisäseiniin"


        Mikäli lämmitys ohjataan pelkästään ulkolämmön perusteella niin...

        Tuo menee niin että jos lattiassa ei ole varaavaa massaa niin silloin kevyet seinät pelaa hyvin. (lämmön säätö on nopeaa ja pysyy balanssissa)

        Ja jos lattiassa on paljon massaa niin silloin myös seinässä olisi hyvä olla paljon massaa.
        (lämmön säätö on hidasta (lattianbetoni) mutta myöskin lämmön tarve muuttuu hitaasti(seinänkivi))


        Sekoitukset ei pelaa yhtä hyvin:
        - Jos lattia on massiivinen mutta seinät ei on edellisiä herkempää että ulkolämpötilan muuttuessa sisälämpö heilahtaa ennen kuin lattia kerkiää muuttaa lämpöään. Eli kun pakastaa niin kylmä tulee sisään ja kun ulkona viilenee niin sisällä tulee kuuma.
        - Jos seinät on massiiviset mutta lattia ei.... jaaa ... vois tämmöinenkin toimia mutta on vaan erittäin harvinainen.

        Siis teoriassa. Käytännössä nuo tilanteet tulee harvoin esille.


        Omakohtainen esimerkki:

        Talossa A on kevytrakenteinen seinän sisäpinta, 2000kg tulisija ja 80mm betonilaattalattia.
        Talossa B on raskasrakenteinen seinän sisäpinta, 2000kg tulisija (leivinuuni ilman verhoilua) ja 80mm betonilaattalattia.

        Kun tulisijan lämmittää kunnolla kuumaksi nousee sisälämpö talossa A yli 30 asteen ja talossa B max 23...27 asteeseen.


        Molemmissa taloissa on raskas ulkokuori.

        A on naapurin talo ja B on meirän talo.

        Kuten itsekin sanoit, niin teoriassa juurikin näin. Käytännössä meillä kuitenkin on talo, jossa on sopivan lämmintä niin kesällä kuin talvellakin. Talo on 1-kerroksinen, eikä meillä ole jumalattoman kokoisia julkisivuikkunoita etelään päin. Nämä kyllä vaikuttavat arkikokemukseen huomattavasti.

      • ReunaHuomautus
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "massaa betonilattiassa ihan riittämiin, joten emme ole varsinaisesti kaivanneet sitä sisäseiniin"


        Mikäli lämmitys ohjataan pelkästään ulkolämmön perusteella niin...

        Tuo menee niin että jos lattiassa ei ole varaavaa massaa niin silloin kevyet seinät pelaa hyvin. (lämmön säätö on nopeaa ja pysyy balanssissa)

        Ja jos lattiassa on paljon massaa niin silloin myös seinässä olisi hyvä olla paljon massaa.
        (lämmön säätö on hidasta (lattianbetoni) mutta myöskin lämmön tarve muuttuu hitaasti(seinänkivi))


        Sekoitukset ei pelaa yhtä hyvin:
        - Jos lattia on massiivinen mutta seinät ei on edellisiä herkempää että ulkolämpötilan muuttuessa sisälämpö heilahtaa ennen kuin lattia kerkiää muuttaa lämpöään. Eli kun pakastaa niin kylmä tulee sisään ja kun ulkona viilenee niin sisällä tulee kuuma.
        - Jos seinät on massiiviset mutta lattia ei.... jaaa ... vois tämmöinenkin toimia mutta on vaan erittäin harvinainen.

        Siis teoriassa. Käytännössä nuo tilanteet tulee harvoin esille.


        Omakohtainen esimerkki:

        Talossa A on kevytrakenteinen seinän sisäpinta, 2000kg tulisija ja 80mm betonilaattalattia.
        Talossa B on raskasrakenteinen seinän sisäpinta, 2000kg tulisija (leivinuuni ilman verhoilua) ja 80mm betonilaattalattia.

        Kun tulisijan lämmittää kunnolla kuumaksi nousee sisälämpö talossa A yli 30 asteen ja talossa B max 23...27 asteeseen.


        Molemmissa taloissa on raskas ulkokuori.

        A on naapurin talo ja B on meirän talo.

        suoraan huussista..siis ulkovessasta...

        Vaikka se EPS-seinä ei mukamas varaakkaan lämpöä...niin mistä johtuu kun istahtaa paskalle pakkaskelillä ulkohuussiin jossa on styroksi-istuin..se on tuntuu lämpimämältä kuin esim. puinen....Tämä on KÄYTÄNNÖSSÄ todettu

        Ootkos raksaaja kokeillut istua betonilla pakkasessa...

        ihan vaan asian vierestä mutta eikös nää keskustelut yleensä tähän p:een puhumiseen asteelle mene...

      • Mies Tampereelta
        ReunaHuomautus kirjoitti:

        suoraan huussista..siis ulkovessasta...

        Vaikka se EPS-seinä ei mukamas varaakkaan lämpöä...niin mistä johtuu kun istahtaa paskalle pakkaskelillä ulkohuussiin jossa on styroksi-istuin..se on tuntuu lämpimämältä kuin esim. puinen....Tämä on KÄYTÄNNÖSSÄ todettu

        Ootkos raksaaja kokeillut istua betonilla pakkasessa...

        ihan vaan asian vierestä mutta eikös nää keskustelut yleensä tähän p:een puhumiseen asteelle mene...

        Mikäli haluat Eps-harkkotaloosi varaavaa massaa seinään, niin sen kun muuraat sisäseinään esim. 100 mm paksun harkon, eikä maksa paljon. Lisäksi saa kaikki kinnitettyä helposti sisäpintaan.
        Taitaisi lopputuloksena olla maailman paras talo.

      • tehnyt

        Samaa mieltä tuotteesta ja kommenteista, itse rakensin viimevuonna palikasta (aloitus 3/06 -muutto 11/06)Kolmekerrosta 270 m2. Tuote todella hyvä, myyjä antaa vain itsestään ja tuotteesta aluksi väärän kuvan. (tosin myyjältä saa kyllä hyvin apua, pitkäkokemus näkyy, mutta suodatinta kannattaa tietyissä asioissa pitää päällä) Ja liäsksi minulla oli todella hyvä rakennesuunnittelija.

        Lisäksi omapää kylmänä muiden kommenteista, ne muuttuvat sitä mukaa kun talo valmistuu ja kun talo on valmis alkavat kehumaan. Suosittelen niille, jotka osaa rakentaa, muilla en välttämättä teettäisi. Olen aikaisemmin rakentanut yhden puutalon ja täytyy sanoa että tämä oli nopeampi ja helpompi rakentaa. (huolellinen tietenkin pitää olla, niinkuin kaikkien materiaalien kanssa)

        Lisäksi asumismukavuus on kyllä huippuluokkaa rakenteesta johtuen. (vrt ed. puurunkoiseen talooni)

        Uskon, että tulevaisuudessa tulee varmasti enemmän yleistymään betoni/eps rakenne -> näin syntyy matalaenergiatalo todella kustannustehokkaasti.

      • Rakentaja 2007
        tehnyt kirjoitti:

        Samaa mieltä tuotteesta ja kommenteista, itse rakensin viimevuonna palikasta (aloitus 3/06 -muutto 11/06)Kolmekerrosta 270 m2. Tuote todella hyvä, myyjä antaa vain itsestään ja tuotteesta aluksi väärän kuvan. (tosin myyjältä saa kyllä hyvin apua, pitkäkokemus näkyy, mutta suodatinta kannattaa tietyissä asioissa pitää päällä) Ja liäsksi minulla oli todella hyvä rakennesuunnittelija.

        Lisäksi omapää kylmänä muiden kommenteista, ne muuttuvat sitä mukaa kun talo valmistuu ja kun talo on valmis alkavat kehumaan. Suosittelen niille, jotka osaa rakentaa, muilla en välttämättä teettäisi. Olen aikaisemmin rakentanut yhden puutalon ja täytyy sanoa että tämä oli nopeampi ja helpompi rakentaa. (huolellinen tietenkin pitää olla, niinkuin kaikkien materiaalien kanssa)

        Lisäksi asumismukavuus on kyllä huippuluokkaa rakenteesta johtuen. (vrt ed. puurunkoiseen talooni)

        Uskon, että tulevaisuudessa tulee varmasti enemmän yleistymään betoni/eps rakenne -> näin syntyy matalaenergiatalo todella kustannustehokkaasti.

        Palikan harkoissa on tuuletus reiät uloimman ja keskimmäisen eristekerroksen välissä. Alanderin harkoissa ei ole tuuletusta. Turun rakennusmessuilla Palikan myyjä kehui(minkä kilpailijoiden/plagioijien haukkumiselta ehti) tuuletusaukkojen tarpeelisuutta. Sisältä tuleva kosteus tuulettuu ennen kuin se tiivistyy uloimpaan kerrokseen.

        Miten on pääseekö kosteus tiiviin solu polystyreenin läpi?? Tätä epäilen suuresti! On Palikalta harhaanjohtavaa mainosta rakenteen "hengittävyydestä" eli kosteuden läpäisystä. En tiedä...???

        joten Alanderin harkot ei tässäkään tapauksessa "olisi" huonompi vaihtoehto?

        Loppu peleissä hinta ratkaisee ja kummalta toimittajalta saa parempaa teknistä tukea ja tietoa. Alanderin kautta saa myös asennusporukan. Onko Palikalla vastaavaa? Jonkun tiedon mukaan ei ole.

      • tsykologiaa
        ReunaHuomautus kirjoitti:

        suoraan huussista..siis ulkovessasta...

        Vaikka se EPS-seinä ei mukamas varaakkaan lämpöä...niin mistä johtuu kun istahtaa paskalle pakkaskelillä ulkohuussiin jossa on styroksi-istuin..se on tuntuu lämpimämältä kuin esim. puinen....Tämä on KÄYTÄNNÖSSÄ todettu

        Ootkos raksaaja kokeillut istua betonilla pakkasessa...

        ihan vaan asian vierestä mutta eikös nää keskustelut yleensä tähän p:een puhumiseen asteelle mene...

        Heureka! Näinhän se menee. Betoni tosiaan tuntuu ihmisen tarkimmalla tuntoelimellä paljon kylmemmältä, eli ei varaa lämpöä...jaa mutta riittävän lämmin betoni tuntuu kuitenkin lämpimältä eli varaa lämpöä. Pitää siis muistaa tilata styroksiharkon valubetoniksi betoniasemalta lämmitettyä betonia, jotta tuo lämmin betoni entisestään parantaa styroksiseinän ennestäänkin niin hyvää lämmönvarauskykyä. Kylmällä betonilla se ei onnistu.

      • tehnyt
        Rakentaja 2007 kirjoitti:

        Palikan harkoissa on tuuletus reiät uloimman ja keskimmäisen eristekerroksen välissä. Alanderin harkoissa ei ole tuuletusta. Turun rakennusmessuilla Palikan myyjä kehui(minkä kilpailijoiden/plagioijien haukkumiselta ehti) tuuletusaukkojen tarpeelisuutta. Sisältä tuleva kosteus tuulettuu ennen kuin se tiivistyy uloimpaan kerrokseen.

        Miten on pääseekö kosteus tiiviin solu polystyreenin läpi?? Tätä epäilen suuresti! On Palikalta harhaanjohtavaa mainosta rakenteen "hengittävyydestä" eli kosteuden läpäisystä. En tiedä...???

        joten Alanderin harkot ei tässäkään tapauksessa "olisi" huonompi vaihtoehto?

        Loppu peleissä hinta ratkaisee ja kummalta toimittajalta saa parempaa teknistä tukea ja tietoa. Alanderin kautta saa myös asennusporukan. Onko Palikalla vastaavaa? Jonkun tiedon mukaan ei ole.

        Tällä kokemuksella en pysty sanomaan tuuletusreikien tarpeellisuudesta, mutta pohdimme tätä asiaa rakennesuunnittelijan kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että ei niistä nyt ainakaan haittaa ole, päinvastoin rappaus pysyy varmasti paremmin ja ilma ainakin jotensakin kiertää.

        Tutustuin itse myös molempien toimittajien eps harkkoihin (keskustelin myös molempien kanssa)

        Sinänsä varmasti teknisesti suht samoja tuotteita, mutta palikka voittaa ylivoimaisen käytettävyyden/yksinkertaisuuden johdosta. Se ura systeemi on todella kätevä, eikä tarvitse pelata liimojen yms. kanssa -> nopeampi tehdä (eikä tarvi erilaisia harkkoja, kaikki muodot/kulmat samasta)
        Joten ei kannata tuijottaa pelkästään harkon kpl hintaa.

        Asennusporukoista en osaa sanoa mitään.

      • raksaaja--sh
        Rakentaja 2007 kirjoitti:

        Palikan harkoissa on tuuletus reiät uloimman ja keskimmäisen eristekerroksen välissä. Alanderin harkoissa ei ole tuuletusta. Turun rakennusmessuilla Palikan myyjä kehui(minkä kilpailijoiden/plagioijien haukkumiselta ehti) tuuletusaukkojen tarpeelisuutta. Sisältä tuleva kosteus tuulettuu ennen kuin se tiivistyy uloimpaan kerrokseen.

        Miten on pääseekö kosteus tiiviin solu polystyreenin läpi?? Tätä epäilen suuresti! On Palikalta harhaanjohtavaa mainosta rakenteen "hengittävyydestä" eli kosteuden läpäisystä. En tiedä...???

        joten Alanderin harkot ei tässäkään tapauksessa "olisi" huonompi vaihtoehto?

        Loppu peleissä hinta ratkaisee ja kummalta toimittajalta saa parempaa teknistä tukea ja tietoa. Alanderin kautta saa myös asennusporukan. Onko Palikalla vastaavaa? Jonkun tiedon mukaan ei ole.

        Ei varmasti mitään merkitystä niillä tuuletuskoloilla EPS:ssä. Korkeintaan lämmöneristävyyttä pienentävä vaikutus.

      • raksaaja--sh
        ReunaHuomautus kirjoitti:

        suoraan huussista..siis ulkovessasta...

        Vaikka se EPS-seinä ei mukamas varaakkaan lämpöä...niin mistä johtuu kun istahtaa paskalle pakkaskelillä ulkohuussiin jossa on styroksi-istuin..se on tuntuu lämpimämältä kuin esim. puinen....Tämä on KÄYTÄNNÖSSÄ todettu

        Ootkos raksaaja kokeillut istua betonilla pakkasessa...

        ihan vaan asian vierestä mutta eikös nää keskustelut yleensä tähän p:een puhumiseen asteelle mene...

        Eriste tuntuu käteen ja persiiseen lämpöiseltä vaikka se olisi kylmä.

        Betoni ja muut varaavat kivimassat tuntuvat käteen kylmiltä jos ne on kylmenpiä kuin ihmisen iho ja lämpimiltä/kuumilta jos ne on lämpöisenpiä kuin ihmisen iho.

        Seuraavaksi sopii miettä kuinka useasti tulee istuttua persaus seinää vasten.

      • sinullakin?
        tsykologiaa kirjoitti:

        Heureka! Näinhän se menee. Betoni tosiaan tuntuu ihmisen tarkimmalla tuntoelimellä paljon kylmemmältä, eli ei varaa lämpöä...jaa mutta riittävän lämmin betoni tuntuu kuitenkin lämpimältä eli varaa lämpöä. Pitää siis muistaa tilata styroksiharkon valubetoniksi betoniasemalta lämmitettyä betonia, jotta tuo lämmin betoni entisestään parantaa styroksiseinän ennestäänkin niin hyvää lämmönvarauskykyä. Kylmällä betonilla se ei onnistu.

        Eriste tuntuu käteen ja persiiseen lämpöiseltä vaikka se olisi kylmä.

        Betoni ja muut varaavat kivimassat tuntuvat käteen kylmiltä jos ne on kylmenpiä kuin ihmisen iho ja lämpimiltä/kuumilta jos ne on lämpöisenpiä kuin ihmisen iho.

        - raksaaja

      • Ennakkoluulot-on
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Ei varmasti mitään merkitystä niillä tuuletuskoloilla EPS:ssä. Korkeintaan lämmöneristävyyttä pienentävä vaikutus.

        ...se sisällä oleva betoni kuivuu kyllä paremmin, kun kosteudella on läpäistävänään vain 50 mm:n EPS-kerros. Vaikutuksesta rappauksen kiinnipysymisessä en osaa sanoa, mutta eipä sinne rakenteeseen ainakaan pitäisi kosteutta jäädä. Toki voi olla niinkin, että nuo tuuletuskanavat ovat vain pienentämässä materiaalin menekkiä.

      • raksaaja--sh
        Ennakkoluulot-on kirjoitti:

        ...se sisällä oleva betoni kuivuu kyllä paremmin, kun kosteudella on läpäistävänään vain 50 mm:n EPS-kerros. Vaikutuksesta rappauksen kiinnipysymisessä en osaa sanoa, mutta eipä sinne rakenteeseen ainakaan pitäisi kosteutta jäädä. Toki voi olla niinkin, että nuo tuuletuskanavat ovat vain pienentämässä materiaalin menekkiä.

        "ovat vain pienentämässä materiaalin menekkiä"

        Mielestäni se on juuri sitä.

        Betoni sitoo osan kosteudesta itseensä ja tykkää märästä. Jos se sais olla ikuisesti märässä se lujittuu 60 vuotta valun jälkeen. Jos se kuivuu niin lujittuminen loppuu.

        Sinne EPS palikan sisään ei kuitenkaan rakentamisen jälkeen mitään kakkaa pääse kulkeutumaan homeelle ruuaksi. Ja happeakin erittäin hitaasti.

      • PU-liimasta..
        tehnyt kirjoitti:

        Tällä kokemuksella en pysty sanomaan tuuletusreikien tarpeellisuudesta, mutta pohdimme tätä asiaa rakennesuunnittelijan kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että ei niistä nyt ainakaan haittaa ole, päinvastoin rappaus pysyy varmasti paremmin ja ilma ainakin jotensakin kiertää.

        Tutustuin itse myös molempien toimittajien eps harkkoihin (keskustelin myös molempien kanssa)

        Sinänsä varmasti teknisesti suht samoja tuotteita, mutta palikka voittaa ylivoimaisen käytettävyyden/yksinkertaisuuden johdosta. Se ura systeemi on todella kätevä, eikä tarvitse pelata liimojen yms. kanssa -> nopeampi tehdä (eikä tarvi erilaisia harkkoja, kaikki muodot/kulmat samasta)
        Joten ei kannata tuijottaa pelkästään harkon kpl hintaa.

        Asennusporukoista en osaa sanoa mitään.

        Itse olen rakentanut Alanderin systeemillä yhden talon, ja mielestäni tuo PU-liima ei ole kovinkaan näppärä. Liima ei meinaa tulla purkista ulos kylmällä kelillä(sain jokin sortin tenniskyynärpään purkin puristamisesta), ja aika sottaista tuohua. Urtsuvaahto ohuena saumana voisi olla kätevämpi vaihtoehto, tai sitten jokin muu liima.

        Mielestäni nuo Alanderin päätyharkot taas oli ihan käteviä. Niillä sai aukot tehtyä ihan kätevästi, ja ne "lego-nappulat" pakotti siihen että rungosta tuli väkisinkin mittatarkka.

        Palikasta ei minulla ole kokemusta.

      • epsman
        PU-liimasta.. kirjoitti:

        Itse olen rakentanut Alanderin systeemillä yhden talon, ja mielestäni tuo PU-liima ei ole kovinkaan näppärä. Liima ei meinaa tulla purkista ulos kylmällä kelillä(sain jokin sortin tenniskyynärpään purkin puristamisesta), ja aika sottaista tuohua. Urtsuvaahto ohuena saumana voisi olla kätevämpi vaihtoehto, tai sitten jokin muu liima.

        Mielestäni nuo Alanderin päätyharkot taas oli ihan käteviä. Niillä sai aukot tehtyä ihan kätevästi, ja ne "lego-nappulat" pakotti siihen että rungosta tuli väkisinkin mittatarkka.

        Palikasta ei minulla ole kokemusta.

        EPS-valuharkoissa ehkäpä se kaikkein olennaisin ominaisuus on käyttäytyminen valuhetkellä. Betonin sitouduttua on sitten ihan sama millainen se eristeharkko muuten sattui olemaan. Työmäärän kannalta on todella huomattava ero siinä, jos valuontelon tiivistäminen perustuu rakenteen sijasta liimaamiseen.

        Palikan kaksoisponttirakenne stoppaa kyllä kuran erittäinkin hyvin, tosin itse vetäisin sinne tänne ponttien sisään pienet PU-vaahtotäpät muotin tukevoittamiseksi. Se ei ladontaa hidastanut, koska tarkoitusena oli vain antaa lisävarmuus mahdollisen kellutuksen varalta. Samoin liimasin ensimmäisen varvin anturaan uretaanivaahdolla, jolloin muotin alareunasta tuli myös tiivis.

        Ja yksi EPS-muotin lisäetu on keveys, eli valmista seinäkettä voi vallan helposti siirrellä/oikaista ja tarvittaessa tukevoittaa ladonnan jälkeenkin uretaanivaahdolla. Pistoolin kärki vain EPS-kuoren läpi ja kevyt painallus.

        Toinen keino, joka käytännössä varmasti estää kellutuksen, on vetää molemmille puolille pystyteippaukset kirkkaalla pakkausteipillä. Kaikesta huolimatta oikeanlaisella kuralla (1-2sVB) valettuna ei tuosta kelluttamisesta ole muutenkaan juuri vaaraa. Vetisellä Lammi-kuralla valettaessa sen sijaan saattaa massa lähteä virtaamaan sivusuunnassa liian suurella nopeudella ja välituen alle kiilautuessaan saattaa nostaa harkkoa.

        Kuran pitää siis olla notkeudeltaan sellaista, että se valettaessa asettuu vielä loivaksi keoksi. Mikäli massa on niin löysää, että se menee itsestään vaateriin, se on EPS-valuun huonoa.

        Tietääkö kukaan miten StyroStonen EPS-harkot käyttäytyvät valun yhteydessä ja täytyykö niitä liimailla ?

      • Eps-rakentaja
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "ovat vain pienentämässä materiaalin menekkiä"

        Mielestäni se on juuri sitä.

        Betoni sitoo osan kosteudesta itseensä ja tykkää märästä. Jos se sais olla ikuisesti märässä se lujittuu 60 vuotta valun jälkeen. Jos se kuivuu niin lujittuminen loppuu.

        Sinne EPS palikan sisään ei kuitenkaan rakentamisen jälkeen mitään kakkaa pääse kulkeutumaan homeelle ruuaksi. Ja happeakin erittäin hitaasti.

        Kyllä kyseessä on raaka-aineensäästö ja keksintö on peräisin Saksasta.
        Mikäli kyseistä tuuletusrakoa tarvittaisiin, kaivettaisiin se varmasti hirteen, Siporexiin ja muihinkin kiviharkkoihin.
        Puurunkoisessa tiilivuoratussa sellaista käytetään ja alaosassa huopakaistaletta kondenssivettä varten. Kuinkahan vesihöyry Eps-harkon ilmaraossa käyttäytyy, taitaa pisroitua ?
        Rako eristeen sisällä myös heikentää muottia, sekä laskee U-arvoa.

      • Eps-rakentaja
        epsman kirjoitti:

        EPS-valuharkoissa ehkäpä se kaikkein olennaisin ominaisuus on käyttäytyminen valuhetkellä. Betonin sitouduttua on sitten ihan sama millainen se eristeharkko muuten sattui olemaan. Työmäärän kannalta on todella huomattava ero siinä, jos valuontelon tiivistäminen perustuu rakenteen sijasta liimaamiseen.

        Palikan kaksoisponttirakenne stoppaa kyllä kuran erittäinkin hyvin, tosin itse vetäisin sinne tänne ponttien sisään pienet PU-vaahtotäpät muotin tukevoittamiseksi. Se ei ladontaa hidastanut, koska tarkoitusena oli vain antaa lisävarmuus mahdollisen kellutuksen varalta. Samoin liimasin ensimmäisen varvin anturaan uretaanivaahdolla, jolloin muotin alareunasta tuli myös tiivis.

        Ja yksi EPS-muotin lisäetu on keveys, eli valmista seinäkettä voi vallan helposti siirrellä/oikaista ja tarvittaessa tukevoittaa ladonnan jälkeenkin uretaanivaahdolla. Pistoolin kärki vain EPS-kuoren läpi ja kevyt painallus.

        Toinen keino, joka käytännössä varmasti estää kellutuksen, on vetää molemmille puolille pystyteippaukset kirkkaalla pakkausteipillä. Kaikesta huolimatta oikeanlaisella kuralla (1-2sVB) valettuna ei tuosta kelluttamisesta ole muutenkaan juuri vaaraa. Vetisellä Lammi-kuralla valettaessa sen sijaan saattaa massa lähteä virtaamaan sivusuunnassa liian suurella nopeudella ja välituen alle kiilautuessaan saattaa nostaa harkkoa.

        Kuran pitää siis olla notkeudeltaan sellaista, että se valettaessa asettuu vielä loivaksi keoksi. Mikäli massa on niin löysää, että se menee itsestään vaateriin, se on EPS-valuun huonoa.

        Tietääkö kukaan miten StyroStonen EPS-harkot käyttäytyvät valun yhteydessä ja täytyykö niitä liimailla ?

        Harkkoja liimataan toisiinsa uretaaniliimalla varmuuden välttämiseksi.
        3 metrin kertavalukorkeus Malandereilla on melkoinen, eikä silloin passaa harkon irrota.
        Kiillon uretaaniliimalla silikoniprässissä on liimaus varsin kevyttä ja yksinkertaista hommaa.
        Samalla myös ponttien saumoista tulee todella tiiveitä. Lähtee viimeisetkin kylmäsillan mahdollisuudet.

      • Kiinnostunut&utelias
        Eps-rakentaja kirjoitti:

        Harkkoja liimataan toisiinsa uretaaniliimalla varmuuden välttämiseksi.
        3 metrin kertavalukorkeus Malandereilla on melkoinen, eikä silloin passaa harkon irrota.
        Kiillon uretaaniliimalla silikoniprässissä on liimaus varsin kevyttä ja yksinkertaista hommaa.
        Samalla myös ponttien saumoista tulee todella tiiveitä. Lähtee viimeisetkin kylmäsillan mahdollisuudet.

        Mitä varten Alanderin harkolla valetaan 3 metriä kerralla ? Onko siihen joku tuotteeseen liittyvä syy vai voiko tehdä pienempinä kertavaluina ?

        Olisiko niin, että valun jälkeen on aika työlästä putsailla ylimmän kerroksen nappuloita ? Joka tapauksessa tuo 3 metriä ON todella hurja kertavalu. Itse en lähtisi sellaista tekemään.

      • Eps-rakentaja
        Kiinnostunut&utelias kirjoitti:

        Mitä varten Alanderin harkolla valetaan 3 metriä kerralla ? Onko siihen joku tuotteeseen liittyvä syy vai voiko tehdä pienempinä kertavaluina ?

        Olisiko niin, että valun jälkeen on aika työlästä putsailla ylimmän kerroksen nappuloita ? Joka tapauksessa tuo 3 metriä ON todella hurja kertavalu. Itse en lähtisi sellaista tekemään.

        Voi sitä valaa vähemmänkin, mutta kun olen jo useampia runkoja kasaillut ja meillä on teräksiset tuet omasta takaa on nopeus kertavalulla valttia.
        Sanoisin kokoamisen onnistuvan korkeammalla valulla myös helpommin, varsinkin ikkunapalkkien asennus.
        Muotin keston kanssa ei ole ollut mitään ongelmia.
        Näin jo ikkäämpänä rakentajana myös keveys ja työn inhimmillisyys mielyttää.

      • Matti Alander
        PU-liimasta.. kirjoitti:

        Itse olen rakentanut Alanderin systeemillä yhden talon, ja mielestäni tuo PU-liima ei ole kovinkaan näppärä. Liima ei meinaa tulla purkista ulos kylmällä kelillä(sain jokin sortin tenniskyynärpään purkin puristamisesta), ja aika sottaista tuohua. Urtsuvaahto ohuena saumana voisi olla kätevämpi vaihtoehto, tai sitten jokin muu liima.

        Mielestäni nuo Alanderin päätyharkot taas oli ihan käteviä. Niillä sai aukot tehtyä ihan kätevästi, ja ne "lego-nappulat" pakotti siihen että rungosta tuli väkisinkin mittatarkka.

        Palikasta ei minulla ole kokemusta.

        On totta, että Wurthin purkkia jotuu puristelemaan vähän liikaa, varsinkin talvipakkasilla.
        Purkin lämmittäminen auttaa, mutta meiltä saa myös talveen paremmin sopivaa Kiillon silikoniprässillä levitettävää Pur liimaa, joka on hyvinkin juoksevaa.
        Muotin kestoa valussa on myös epäilty 3 metrin kerroksissa valettuna. Olemme kokeilleet jopa 4 metrin valuja ja muotti kesti mainiosti.
        Joku raja tietysti vibraamisellakin on, saahan sitä minkä muotin tahansa rikki rajulla käsittelyllä.
        Myös pakettien käsittelyyn kuljetuksissa ja työmaalla kannattaa kiinnittää huomiota. Mikäli keskituki harkossa vaurioituu paketteja heiteltäessä tai pidettäessä telineenä on valkoisesta Eps-eristeestä vaikea havaita vauriota . Myös talviaikaan Eps-eriste on kovilla pakkasilla hauraampaa, jolloin käsittelyssä voisi olla varovaisempikin. Muuten valaminen talvella on ongelmatonta, eikä betonin jäätymisen vaaraa ole.

      • Mikko K
        Eps-rakentaja kirjoitti:

        Kyllä kyseessä on raaka-aineensäästö ja keksintö on peräisin Saksasta.
        Mikäli kyseistä tuuletusrakoa tarvittaisiin, kaivettaisiin se varmasti hirteen, Siporexiin ja muihinkin kiviharkkoihin.
        Puurunkoisessa tiilivuoratussa sellaista käytetään ja alaosassa huopakaistaletta kondenssivettä varten. Kuinkahan vesihöyry Eps-harkon ilmaraossa käyttäytyy, taitaa pisroitua ?
        Rako eristeen sisällä myös heikentää muottia, sekä laskee U-arvoa.

        Samaa mieltä, että reiät ovat vain materiaalin säästämiseksi. Patenttia palikalla ei ole.

      • raksaaja--sh
        Eps-rakentaja kirjoitti:

        Kyllä kyseessä on raaka-aineensäästö ja keksintö on peräisin Saksasta.
        Mikäli kyseistä tuuletusrakoa tarvittaisiin, kaivettaisiin se varmasti hirteen, Siporexiin ja muihinkin kiviharkkoihin.
        Puurunkoisessa tiilivuoratussa sellaista käytetään ja alaosassa huopakaistaletta kondenssivettä varten. Kuinkahan vesihöyry Eps-harkon ilmaraossa käyttäytyy, taitaa pisroitua ?
        Rako eristeen sisällä myös heikentää muottia, sekä laskee U-arvoa.

        >Kuinkahan vesihöyry Eps-harkon ilmaraossa käyttäytyy, taitaa pisroitua ?

        Riippuu lämpötilasta ja ilmatilan sijainnista.

        EPS:n läpi menee niin vähän vesihöyryä että siitä ei kovin isoja pisaroita synny jos syntyy ollenkaan. (MUTUA)

        Ja koska ilmaraon toisellakin puolell aon samaa EPS:ää niin vesihöyry jatkaa matkaansa rakenteen läpi lämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden sen salliessa. (FYSIIKKAA)

        Jos vesihöyry muuttuu nesteeksi EPS:n sisällä se ei pääse minnekään päin ennen kuin muuttuu takaisin vesihöyryksi. (FYSIIKKAA)

      • Eps-rakentaja
        raksaaja--sh kirjoitti:

        >Kuinkahan vesihöyry Eps-harkon ilmaraossa käyttäytyy, taitaa pisroitua ?

        Riippuu lämpötilasta ja ilmatilan sijainnista.

        EPS:n läpi menee niin vähän vesihöyryä että siitä ei kovin isoja pisaroita synny jos syntyy ollenkaan. (MUTUA)

        Ja koska ilmaraon toisellakin puolell aon samaa EPS:ää niin vesihöyry jatkaa matkaansa rakenteen läpi lämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden sen salliessa. (FYSIIKKAA)

        Jos vesihöyry muuttuu nesteeksi EPS:n sisällä se ei pääse minnekään päin ennen kuin muuttuu takaisin vesihöyryksi. (FYSIIKKAA)

        Eli todellisuudessa kastelee koko rakenteen ja laskee seinärakenteen eristyskykyä.
        Mitä mieltä kyseisen harkon kellarillisen rakenteen teko-ohjeesta, kaksikerrosta muovikalvoa ulkopintaan ?
        Onneksi Eps läpäisee vesihöyryä melko heikosti ja ongelmien kasaantuminen vie vuosia ja mikäli ilmanvaihto on kunnossa, tulee kaikki ylimääräinen kosteus valettavasta betonista.

      • raksaaja--sh
        Eps-rakentaja kirjoitti:

        Eli todellisuudessa kastelee koko rakenteen ja laskee seinärakenteen eristyskykyä.
        Mitä mieltä kyseisen harkon kellarillisen rakenteen teko-ohjeesta, kaksikerrosta muovikalvoa ulkopintaan ?
        Onneksi Eps läpäisee vesihöyryä melko heikosti ja ongelmien kasaantuminen vie vuosia ja mikäli ilmanvaihto on kunnossa, tulee kaikki ylimääräinen kosteus valettavasta betonista.

        >Eli todellisuudessa kastelee koko rakenteen ja laskee seinärakenteen eristyskykyä.

        Taidatkin olla melkoinen pelle.
        Ei ne ontelot mikään ongelma ole.
        EPS on homogeeninen aine siinä missä esim. siporexikin. Eli kaikki vesi mikä sinne pääsee sisälle pääsee myös pois. Suurimmat erot on että EPS:n lämmöneristävyys pienenee vähemmän (vaikka vettä tulis enemmänkin) ja EPS ei siirrä vettä kapilaarisesti (ei siis myöskään ime sadevettä sisäänsä yms).

        >Mitä mieltä kyseisen harkon kellarillisen rakenteen teko-ohjeesta, kaksikerrosta muovikalvoa ulkopintaan ?

        Kertonee tuotteita tekevien porukoiden älykkyysosamäärästä. Kaikki muu kuin heidän keksimänsä on huonoa.

        Tai ehkäpä patolevyn nystyrät painuvat EPS:n haitallisesti?

        Höyrynsulku lämmöneristeen ulkopinnassa on mielestäni virhe ellei rakenneta pohjavesitason alapuolella.

      • depeke
        Eps-rakentaja kirjoitti:

        Voi sitä valaa vähemmänkin, mutta kun olen jo useampia runkoja kasaillut ja meillä on teräksiset tuet omasta takaa on nopeus kertavalulla valttia.
        Sanoisin kokoamisen onnistuvan korkeammalla valulla myös helpommin, varsinkin ikkunapalkkien asennus.
        Muotin keston kanssa ei ole ollut mitään ongelmia.
        Näin jo ikkäämpänä rakentajana myös keveys ja työn inhimmillisyys mielyttää.

        ...Suomea kasailet EPS-runkoja?

      • EPS talon rakentanut
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "massaa betonilattiassa ihan riittämiin, joten emme ole varsinaisesti kaivanneet sitä sisäseiniin"


        Mikäli lämmitys ohjataan pelkästään ulkolämmön perusteella niin...

        Tuo menee niin että jos lattiassa ei ole varaavaa massaa niin silloin kevyet seinät pelaa hyvin. (lämmön säätö on nopeaa ja pysyy balanssissa)

        Ja jos lattiassa on paljon massaa niin silloin myös seinässä olisi hyvä olla paljon massaa.
        (lämmön säätö on hidasta (lattianbetoni) mutta myöskin lämmön tarve muuttuu hitaasti(seinänkivi))


        Sekoitukset ei pelaa yhtä hyvin:
        - Jos lattia on massiivinen mutta seinät ei on edellisiä herkempää että ulkolämpötilan muuttuessa sisälämpö heilahtaa ennen kuin lattia kerkiää muuttaa lämpöään. Eli kun pakastaa niin kylmä tulee sisään ja kun ulkona viilenee niin sisällä tulee kuuma.
        - Jos seinät on massiiviset mutta lattia ei.... jaaa ... vois tämmöinenkin toimia mutta on vaan erittäin harvinainen.

        Siis teoriassa. Käytännössä nuo tilanteet tulee harvoin esille.


        Omakohtainen esimerkki:

        Talossa A on kevytrakenteinen seinän sisäpinta, 2000kg tulisija ja 80mm betonilaattalattia.
        Talossa B on raskasrakenteinen seinän sisäpinta, 2000kg tulisija (leivinuuni ilman verhoilua) ja 80mm betonilaattalattia.

        Kun tulisijan lämmittää kunnolla kuumaksi nousee sisälämpö talossa A yli 30 asteen ja talossa B max 23...27 asteeseen.


        Molemmissa taloissa on raskas ulkokuori.

        A on naapurin talo ja B on meirän talo.

        EPS menetelmällä rakennetussa seinässä on paljon massaa kylmän ulkoilman ja lämpimän sisäilman välissä vaikkakin eristeisiin vuorattuna. Varaava lättialämmitys erinomainen ja tasaisen lämmön antava menetelmä. Ei koskaan nopeaa kylmenemistä eikä ylilämmitä. Erittäin tasainen lämpötila. Myös helteisenä kesänä sisällä viileää ilman coolereita.

        Kaikenkaikkiaan, EPS harkko erinomainen rakennusmenetelmä!

      • raksaaja
        EPS talon rakentanut kirjoitti:

        EPS menetelmällä rakennetussa seinässä on paljon massaa kylmän ulkoilman ja lämpimän sisäilman välissä vaikkakin eristeisiin vuorattuna. Varaava lättialämmitys erinomainen ja tasaisen lämmön antava menetelmä. Ei koskaan nopeaa kylmenemistä eikä ylilämmitä. Erittäin tasainen lämpötila. Myös helteisenä kesänä sisällä viileää ilman coolereita.

        Kaikenkaikkiaan, EPS harkko erinomainen rakennusmenetelmä!

        Eli mikäli kivimassan ja lämmön välissä on eristettä, lämmönvaihteluita tasaava vaikutus toimii hyvin eri tavalla.

        Eli eristeen sisällä oleva betoni ei varaa auringon lämpöä eikä tiivistä itseensä vettä ulkoilmasta.

        Ja eristeen sisällä oleva betoni ei myöskään "ime itseensä" ylimääräistä lämpöenergiaa eikä myöskään voi luovuttaa sitä takaisin sisäilmaan.
        :
        :
        HUOM:
        Toki se eristeen sisällä oleva betoni toimii "vaimentimena" tai "hidastimena" sille kuinka nopeaan ulkoilman lämpövaihtelut vaikuttavat sisäilmaan. !!!
        :
        :
        Lisäksi voi huomioida kosteusteknisestä toiminnasta että lämmöneristeen sisällä olevalla kivimassalla ei voi olla huoneilman kosteutta tasoittavaa vaikutusta.

      • kuin betoniharkko
        raksaaja kirjoitti:

        Eli mikäli kivimassan ja lämmön välissä on eristettä, lämmönvaihteluita tasaava vaikutus toimii hyvin eri tavalla.

        Eli eristeen sisällä oleva betoni ei varaa auringon lämpöä eikä tiivistä itseensä vettä ulkoilmasta.

        Ja eristeen sisällä oleva betoni ei myöskään "ime itseensä" ylimääräistä lämpöenergiaa eikä myöskään voi luovuttaa sitä takaisin sisäilmaan.
        :
        :
        HUOM:
        Toki se eristeen sisällä oleva betoni toimii "vaimentimena" tai "hidastimena" sille kuinka nopeaan ulkoilman lämpövaihtelut vaikuttavat sisäilmaan. !!!
        :
        :
        Lisäksi voi huomioida kosteusteknisestä toiminnasta että lämmöneristeen sisällä olevalla kivimassalla ei voi olla huoneilman kosteutta tasoittavaa vaikutusta.

        Taitaapi olla raksaajan niin paljon omia lehmiä ojassa, ettei voi toisen tyyppistä seinärakennetta kehua--vain omaansa. Eps-valuharkoilla saa tiivistä ja lämmintä seinää helpommin ja halvemmalla kuin nykyään valtaosin käytössä olevilla harkkoratkaisuilla.
        - Kiinnitykset sujuu helpommin ilman proppauksia (kipsilevykiinnikkein)
        - Raskaat kiinnitykset propataan eristeen läpi pitkillä kiinnikkeillä (löytyy kyllä)
        - Kantavat rakenteet massiivisempia kuin halkaistuissa harkkoratkaisuissa
        - Sisätiloissa ei myöskään ole häiritseviä kivitalon kaikuja.
        - Ei kylmäsiltoja
        - Putki -ja sähköviennit kertaluokkaa helpompia toteuttaa(= eps uritetaan kuumalla kolvilla)
        - Varaavat kivimassat sisätiloissa toteutettavissa kivirakenteisin väliseinin ja välipohjin jos niin halutaan
        - Eps-eriste on erinomainen rappausalusta(rakenne rapattuna kivikova--kestää kyllä)
        Raksaajalle: Halkaistussa harkossa ulkokuori varaa kyllä auringon energiaa, mutta mitä hyötyä siitä on, kun lämmön ja sisätilan välissä on eriste ja toinen betonikuori?!?

      • raksaaja
        kuin betoniharkko kirjoitti:

        Taitaapi olla raksaajan niin paljon omia lehmiä ojassa, ettei voi toisen tyyppistä seinärakennetta kehua--vain omaansa. Eps-valuharkoilla saa tiivistä ja lämmintä seinää helpommin ja halvemmalla kuin nykyään valtaosin käytössä olevilla harkkoratkaisuilla.
        - Kiinnitykset sujuu helpommin ilman proppauksia (kipsilevykiinnikkein)
        - Raskaat kiinnitykset propataan eristeen läpi pitkillä kiinnikkeillä (löytyy kyllä)
        - Kantavat rakenteet massiivisempia kuin halkaistuissa harkkoratkaisuissa
        - Sisätiloissa ei myöskään ole häiritseviä kivitalon kaikuja.
        - Ei kylmäsiltoja
        - Putki -ja sähköviennit kertaluokkaa helpompia toteuttaa(= eps uritetaan kuumalla kolvilla)
        - Varaavat kivimassat sisätiloissa toteutettavissa kivirakenteisin väliseinin ja välipohjin jos niin halutaan
        - Eps-eriste on erinomainen rappausalusta(rakenne rapattuna kivikova--kestää kyllä)
        Raksaajalle: Halkaistussa harkossa ulkokuori varaa kyllä auringon energiaa, mutta mitä hyötyä siitä on, kun lämmön ja sisätilan välissä on eriste ja toinen betonikuori?!?

        >Taitaapi olla raksaajan niin paljon omia lehmiä ojassa, ettei voi toisen tyyppistä seinärakennetta kehua--vain omaansa.
        Voisiko kuitenkin olla niin että puhuin vain faktaa ja tosiasioita. En kehunut omaani enkä haukkunut toisten.
        >Eps-valuharkoilla saa tiivistä ja lämmintä seinää helpommin ja halvemmalla kuin nykyään valtaosin käytössä olevilla harkkoratkaisuilla.
        Paljon mahdollista. En väitä vastaan kun en viitsi tonkia asiaa niin paljoa.

        >- Kiinnitykset sujuu helpommin ilman proppauksia (kipsilevykiinnikkein)
        Kipsilevykiinnikkeet on ihan hanurista! Eikä proppaileminenkaan herkkua ole.
        Jos helpolla haluaa kiinnittää niin lastulevyä seiniin! (ja harkko saa olla ihan mitä vaan)
        >- Raskaat kiinnitykset propataan eristeen läpi pitkillä kiinnikkeillä (löytyy kyllä)
        No sehän syö sen kiinnittämisen helppoutta?
        Ja lienee omia kommervenkkejä saada niin pitkä kiinnike pysymään jäykkänä EPS:ssä?
        >- Kantavat rakenteet massiivisempia kuin halkaistuissa harkkoratkaisuissa
        Onko käytännön merkitystä? Eihän kantavan rakenteen tarvitse olla massiivinen vaan kestävä.
        Miten muuten EPS systeemsissä nykyisin tehdään ylityspalkit? Olisiko linkkiä kuviin?
        >- Sisätiloissa ei myöskään ole häiritseviä kivitalon kaikuja.
        Höpöhöpö. Kaikumiseen vaikuttaa materiaalin pinta. Ei lainkaan se mitä pinnan alla on.
        >- Ei kylmäsiltoja
        Ei muissakaan. Kaikki harkot tuossa kovasti samanveroisia, kuitenkin.
        Jotkin ratkaisut on kylläkin EPS harkoissa haasteellisenpia kuin muissa. Esimerkiksi kivirakenteisen välipohjan kytkeminen seinään ilman että lämmöneriste ohenee siltä kohtaa.
        Ja miten esimerkiksi betoninen parvekkeen lattia sidotaan talon runkoon ilman että tulee kylmäsilta talon välipohjalaattaan??

        >- Putki -ja sähköviennit kertaluokkaa helpompia toteuttaa(= eps uritetaan kuumalla kolvilla)
        Totta!!
        >- Varaavat kivimassat sisätiloissa toteutettavissa kivirakenteisin väliseinin ja välipohjin jos niin halutaan
        Toki. Väliseinissä se varauskyky on aina fysiikan näkökulmasta toimivin.
        >- Eps-eriste on erinomainen rappausalusta(rakenne rapattuna kivikova--kestää kyllä)
        Tuosta voisi vääntää peistä… mutta myönnetään että laastit tarttuu EPS:n samoin kuin muihinkin huokoisiin pintoihin. Eikä alusta ainakaan ime kosteutta liikaa.
        >Raksaajalle: Halkaistussa harkossa ulkokuori varaa kyllä auringon energiaa, mutta mitä hyötyä siitä on, kun lämmön ja sisätilan välissä on eriste ja toinen betonikuori?!?
        Tietenkään hyöty ei ole suurempaa kuin 1% vuoden lämmitysenergian kulutuksessa tai alle sen. Joten voi tän jättää huomiottakin.
        Eli kun aurinko lämmittää seinän (ja kuivattaa seinän aamulla imemän kosteuden), kestää pidempään ennen kuin se seuraavana iltana jäähtyy ja lämpövirtakin pysyy tasaisempana kuin ilman sitä massaa siellä ulkopinnassa.
        En usko että tulee juurikaan mitään mittareilla havaittavaa eroa verrattuna siihen onko koko massa sisäpinnassa vaiko puolet ulkopinnassa ja puolet sisäpinnassa.

      • nm hm
        Rakentaja 2007 kirjoitti:

        Palikan harkoissa on tuuletus reiät uloimman ja keskimmäisen eristekerroksen välissä. Alanderin harkoissa ei ole tuuletusta. Turun rakennusmessuilla Palikan myyjä kehui(minkä kilpailijoiden/plagioijien haukkumiselta ehti) tuuletusaukkojen tarpeelisuutta. Sisältä tuleva kosteus tuulettuu ennen kuin se tiivistyy uloimpaan kerrokseen.

        Miten on pääseekö kosteus tiiviin solu polystyreenin läpi?? Tätä epäilen suuresti! On Palikalta harhaanjohtavaa mainosta rakenteen "hengittävyydestä" eli kosteuden läpäisystä. En tiedä...???

        joten Alanderin harkot ei tässäkään tapauksessa "olisi" huonompi vaihtoehto?

        Loppu peleissä hinta ratkaisee ja kummalta toimittajalta saa parempaa teknistä tukea ja tietoa. Alanderin kautta saa myös asennusporukan. Onko Palikalla vastaavaa? Jonkun tiedon mukaan ei ole.

        Tuuletusrei'illä lienee samantapainen toiminta kuin esim. reikätiilen rei'illä. Eli jos sisältä tulee kosteutta, niin se tiivistyy huurteeksi sinne vapaaseen ilmatilaan, missä on jääkiteillä on tilaa laajentua rikkomatta mitään.

        Luulen kuitenkin, että EPS:n kanssa tällä ei ole yhtään mitään väliä, ts. rappaus ei irtoa ja EPS ei murene, vaikka siellä ei mitään ilmatilaa olisikaan...

        Eli käytännön merkitys on EPS-harkoissa vähän sama, kuin käyttää rosterinauloja puutalon rungossa sinkittyjen sijasta. Varmasti rosterinaula kestää pitempään, mutta ei se sinkittykään naula mihinkään ruostu ennen kuin puu on ympäriltä lahonnut... :-)

        Toistaalta saat tähän varmasti toisenlaisen mielipiteen lähimmältä Palikka-edustajalta ;-)

      • suunnittelu sucks

        Suunnittelijat on sitten kyllä tosi huonoja, jolleivat osaa suunnitella teräsbetoniseinää. Helpompi se on suunnitella EPS-harkkoon kuin yrittää käyttää betoniharkkojen mitoituskäppyröitä. Esim. maanpaineseinä. Betoniharkkoon ei meinaa millään saada riittävästi rautaa, ei paperilla eikä työmaalla.

      • tiatoo on ja paljon
        tsykologiaa kirjoitti:

        Heureka! Näinhän se menee. Betoni tosiaan tuntuu ihmisen tarkimmalla tuntoelimellä paljon kylmemmältä, eli ei varaa lämpöä...jaa mutta riittävän lämmin betoni tuntuu kuitenkin lämpimältä eli varaa lämpöä. Pitää siis muistaa tilata styroksiharkon valubetoniksi betoniasemalta lämmitettyä betonia, jotta tuo lämmin betoni entisestään parantaa styroksiseinän ennestäänkin niin hyvää lämmönvarauskykyä. Kylmällä betonilla se ei onnistu.

        Siis.. lämmöneriste on nimensä mukaan eriste. Eriste ei johda lämpöä ja siksi se tuntuu käteen tai takapuoleen lämpimältä. Käden lämpö jää eristeen ja käden väliseen rajapintaan. Metalli taas johtaa hyvin lämpöä. Riippuen potentiaalista ja sen voimakkuudesta (eli onko tosi kuuma tai kylmä) aistimus on sen mukainen. Eli käden lämpö ei riitä tuottamaan niin paljon lämpöä siihen rajapintaan, etteikö se tuntuisi kylmältä, sillä kylmää tulee metallia pitkin enemmän kuin käsi ehtii tuottamaan.

        Kannattaakin valite sellainen EPS-harkko, jossa on mahdollisimman ohut lämmöneriste sisäpuolella. Tällöin talvisaikaan lämpövuo etenee siitä läpi ja lämmittää myös betonia. Samalla paksuin lämmöneriste on ulkopuolella, jolloin betoni on suojassa koko ajan lämpimällä puolella. Kastepistekään ei ole ongelma, kun betoni on koko ajan plussanpuolella ja kastepiste on eristeessä.

        Suurin osa muottiharkoista on tosin sellaisia, joissa molemmilla puolilla on samanpaksuinen eristekerros. Neopron harkoissa on ainakin kaikissa ja jossain finneps:n mallissa sisäpuolen eriste ohuempi kuin ulkopuolen. Kannattaa tutustua niihin, sillä vain ne toimivat mielestäni rakennusfysikaalisesti oikealla tavalla.

    • --o\ /o--

      No on aikoihin eletty, kun EPS-harkkoketjussa on vain asiallisia kommentteja... :) :)

      • raksaaja--sh

        U arvon merkitys on rakentee massaa tärkeämpi seikka.



        (ja kaikki luulee että mulla on jäänyt lääke ottamatta)

    • Rakentaja 2007

      Erittäin antoisa keskustelu... ja se kannattaa pitää asialinjalla. Rakentaja.fi jäsenpalvelussa eivät halunneet kommentoida kyseisistä harkoista mitään. Heille kun on annettu selvät ohjeet suositeltavista rakennusmateriaaleista ;)

    • KUULOLLA!

      Olen nyt surffannut tätäkin palstaa, nyyssejä yms. noin 3 vuoden ajan. Aina näillä anonyymipalstoilla palikkataloja on rakennettu useita kappaleita...mutta KOSKAAN (lue: ikinä) näistä rakennetuista taloista, työvaiheista yms. en ole törmännyt yhteenkään kuvaan, rakennuskertomukseen, yms. referenssikohteeseen.

      Palikan sivuilla olevat kuvat ovat täyttä tuubaa...ja tämänkin ketjun ovat perustaneet ko. palikoiden myyjät, ennen kuin toisin todistetaan. Alanderin sivuilla kuvat ovat samankaltaisia...missä ovat rakennuskertomukset eps-harkkorakentamisesta?

      Juha

      • Referenssiä

        Tässä esimerkiksi melkoisen kattava EPS-talon rakennuskertomus. Olkaapa hyvät:

        http://koti.mbnet.fi/aih/talo/talo1.html

        Ja niitä referenssikohteita kannattaa kysellä myyjiltä, vaikka onpa tälläkin palstalla jokunen aika sitten muistaakseni asiaa sivuttu.

      • tehnyt

        Olen myöskin ahkera palstojen surffari, mutta jätän yleensä kirjoittamisen muille, kun suurin osa ketjuista menee löysälle betonille. Tämä ketju alkoi niin asiallisesti, että oli pakko kirjoittaa

        Kokemukseni mukaan kuvia ei sen vuoksi netissä pyöri, kun rakentaminen on vähäistä ja ne vähätkin valtavirta tyrmää heti tietämättä asiasta kovinkaan paljoa.

        Ja kun on kuvista maksanut tuhansia euroja, niin ei niitä viitsisi ihan sellaisenaan laittaa suoraan nettiin kopioitavaksi.

        Pitää myös tietää mistä etsii. Teen nyt poikkeuksen ja sohaisen ampiaispesää, mutta esim. meidän talon pohjat löytyvät malliesimerkkinä schneiderin sivuilta kohdasta älysähkötalo http://fi.snb.leon.se/produkter/products.asp?ID=100840 (selaa loppuun bdf tiedosto)

        Tällä haluan kertoa, että kyllä eps talotkin ovat esillä, mutta jostakin syystä niistä ei vain huudella täällä.

        Rakentaja

      • eps-on

        "Kell' onni on, se onnen kätkeköön..."

        :)

        Ihan oikeasti arvelen kyllä, että EPS-taloja rakennetaan kuitenkin melko vähän ja nekin yleensä kai maksimaalisella omalla työllä. Siten näillä itserakentajilla ei välttämättä riitä energiaa projektiensa dokumentointiin.

        Toisaalta EPS-harkot on täälläkin suuren ja "kaikkitietävän" yleisön toimesta lytätty jo valmiiksi maan rakoon, että en ihmettele, josko rakentaneet kostoksi pitävät hyvät ideat omana tietonaan...

      • Tietoa jaossa
      • me-zu

        paikalla rakennettu. kolmas menossa, neljäs alkaa ensikesänä (anturat valettu) vanhimmasta kokemus jo yli 10v. erinomainen ratkaisu.
        -ulkokuori kantava (tiili tai paikalla valettu betoni elementti.
        -Ilmarako (tiilessä ei välttämätön ja betonissa varmuuden vuoksi)
        -EPS-lämmöneriste kuoreen kiinni (ruuvi tai l-eristekiinnike)
        -Tartunta laasti kammattuna kiinni(laattalaasti tai tiilitasoite tai savisementti seos tai fillerihiekkasementti seos.)
        -rappaus tai tiilitasoite
        -hienotasoite ja maali tms pinnoite.
        nämä on eri variaatioita joita olen käyttänyt. itse suosin omana työnä tehtyä savisementti seosta 1/1 ja käsin rappausta so. luja ja halpa.
        Arvon raatilaiset ja -:kset.

      • joskus hieman epäillyt
        Referenssiä kirjoitti:

        Tässä esimerkiksi melkoisen kattava EPS-talon rakennuskertomus. Olkaapa hyvät:

        http://koti.mbnet.fi/aih/talo/talo1.html

        Ja niitä referenssikohteita kannattaa kysellä myyjiltä, vaikka onpa tälläkin palstalla jokunen aika sitten muistaakseni asiaa sivuttu.

        Oli kiva nähdä miten mitkäkin vaiheet tehty . Hyvin oot dokumentoinut eri rakennusvaiheita . Kyllä näköjään palikallakin uskaltaa ruveta rakentamaan vaikka sen omat kotisivut pistääkin epäilyttämään melko lujasti .

    • myös rakentanut

      - - - - -
      - - - -
      - - -
      - -
      Kun näin asiallisesti kerrankin EPS-valuharkoista keskustellaan - ajattelin ilmoittautua rohkaisuksi muillekin niitä harkitseville. Itselleni EPS-harkko oli myös pitkän harkinnan tulos, kun mitään pätevää syytä sen huonoudesta en löytänyt, siitä myös sitten rakensin 180m2 yksikerroksisen omakotitalon avokalliolle.

      Yksi syy juuri EPS-harkkoon (Palikkaan) oli juuri tuo kallio pohja, pistosahalla vain harkot osapuilleen kallion muotoon ja uretaanilla loppureiät tukkoo. Kalliota ei louhittu yhtään vaan perustus tuli suoraan kallion päälle.
      Itse valoimme noin metrin/autokuorman(8m3) verran yhdellä kertaa jolloin valun tukemiseen ei tarvinnut erityisemmin kiinnittää huomiota.

      EPS-harkko mahdollistaa, ei pakota, monimuotoisen rakentamisen. Seinästä tulee varmasti ilmatiiviit myös nurkista ja erkkereistä. Kivijalan jatkuminen samana rakenteena ei aiheuta kylmäsiltoja alapohjaan, itsellä "uiva" betonilaatta-200mm EPSin ja lajitellun 32/16mm sepelin päällä. Yläpohjassa 400-500mm selluvillaa.
      Sisäpinnassa on Serpon värillinen eristerappaus lasikuituverkolla vahvistettuna, jo ensimmäinen kerros 2-3 mm kestää potkuja vahigoittumatta, testattu on. Ulkopintaan samaa tavaraa roiskerappauksena.

      Itse rakentamiseen EPS-sopii hyvinkin juuri keveytensä takia, valuvaiheessa kannattaa olla apuri.
      Syksyn ja talven myrskyjä ei sisälle ole kuulunut eikä tuntunut ja lämmön pitää erinomaisesti.
      Seiniin kiinnitys ei mielestäni ole ongelma koska ulkoseiniin itselläni ainakaan ei paljon kiinnitettävää tule ja jos jotain isompaa niin 55 millin takana on jo betoni jossa pysyy vähän raskaampikin tavara helposti.
      En törmännyt mihinkään negatiiviseen asiaan Palikan kohdalla, toimitukset toimi niin kuin sovittiin ja rakenne ja rakentaminen on vastannut odotuksia.

      Nyt oma rakentaminen jatkuu sisäpintoja tehden.
      Joten hyvää jatkoa muidenkin EPS- rakennusprojekteille.

      • Rakentaja 2007

        Kiitos edelliselle kirjoittajalle... Itse keskustelun avanneena voin todeta, että mitään suurempaa negatiivista sanottavaa ei ole tullut esille (vielä). Tuntuisi kuin padot olisivat aukeamassa ja EPS-harkkotalon rakentajat uskaltavat tuoda omia kokemuksia esille pelkäämättä, että kymmenen kateellista puutalon ja perinteisen kivitalon kannattajaa polkee ja haukkuu tuotteen lyttyyn. Kuitenkin jokaisella hankkeeseen ryhtyvällä on omat pelkonsa rakennusprojektin etenemisestä ja rakennusmateriaalin kestävyydestä ym.

        EPS on saamassa jalansijaa palstoilla ja mitä tunnetumpi tuote, sitä vähemmän panettelijoita ja ikuisia pessimistejä näillä palstoilla levittämässä skeidaa.

      • epsman
        Rakentaja 2007 kirjoitti:

        Kiitos edelliselle kirjoittajalle... Itse keskustelun avanneena voin todeta, että mitään suurempaa negatiivista sanottavaa ei ole tullut esille (vielä). Tuntuisi kuin padot olisivat aukeamassa ja EPS-harkkotalon rakentajat uskaltavat tuoda omia kokemuksia esille pelkäämättä, että kymmenen kateellista puutalon ja perinteisen kivitalon kannattajaa polkee ja haukkuu tuotteen lyttyyn. Kuitenkin jokaisella hankkeeseen ryhtyvällä on omat pelkonsa rakennusprojektin etenemisestä ja rakennusmateriaalin kestävyydestä ym.

        EPS on saamassa jalansijaa palstoilla ja mitä tunnetumpi tuote, sitä vähemmän panettelijoita ja ikuisia pessimistejä näillä palstoilla levittämässä skeidaa.

        ...ollut, että kaikkeen uuteen suhtaudutaan varmuuden vuoksi (terveen) ennakkoluuloisesti. Ja epäilystä on aina helpompi kylvää kuin luottamusta herättää, vrt. Siporex/lusikka -herjat ym.

        Onneksi aina on riittävä joukko ihmisiä, jotka ajattelevat omilla aivoillaan, ottavat asioista selvää ja suhtautuvat saamiinsa tietoihin terveen kriittisesti. Näistä aineksilla yleensä sitten erottuvat ajan kanssa jyvät akanoista.

      • Kohta sama vaihe

        "Sisäpinnassa on Serpon värillinen eristerappaus lasikuituverkolla vahvistettuna, jo ensimmäinen kerros 2-3 mm kestää potkuja vahigoittumatta, testattu on. Ulkopintaan samaa tavaraa roiskerappauksena."

        Meillä EPS-talo tulossa kevään aikana sisäpinnoitusvaiheeseen. Tähän asti olen ollut liimattavien EK-kipsilevyjen kannalla, mutta aina matkan varrella yrittänyt pohtia tuota sisäpuolen rappaamistakin. Sillä olisi mahdollista myös oikaista joitakin kohtia.

        Millaiset arkikokemukset tuosta sisäpuolisesta rappauspinnasta ovat ? Entä mistä hommasit rappausverkot ynnä muut materiaalit ?

      • levyttäjä
        Kohta sama vaihe kirjoitti:

        "Sisäpinnassa on Serpon värillinen eristerappaus lasikuituverkolla vahvistettuna, jo ensimmäinen kerros 2-3 mm kestää potkuja vahigoittumatta, testattu on. Ulkopintaan samaa tavaraa roiskerappauksena."

        Meillä EPS-talo tulossa kevään aikana sisäpinnoitusvaiheeseen. Tähän asti olen ollut liimattavien EK-kipsilevyjen kannalla, mutta aina matkan varrella yrittänyt pohtia tuota sisäpuolen rappaamistakin. Sillä olisi mahdollista myös oikaista joitakin kohtia.

        Millaiset arkikokemukset tuosta sisäpuolisesta rappauspinnasta ovat ? Entä mistä hommasit rappausverkot ynnä muut materiaalit ?

        Minulla tulee EPS-harkkotalo myös keväällä levytysvaiheeseen. Taitaa olla yleistä että pinta levytetään EK-kipsilevyllä.

        Miksi nuo levyt on EK-levyä? Eikö tavallinen kipsilevy käy tuohon touhuun? Tavallinen kipsilevy olisi hieman kevyempi käsitellä ja olisi edullisempi...

        Entäs kylppäri, oletteko laittaneet vedeneristyksen suoraan EPS:iin, vai levyttäneet EPS:n ensin, ja vedeneristys vasta sen päälle?

      • Eps-rakentaja
        levyttäjä kirjoitti:

        Minulla tulee EPS-harkkotalo myös keväällä levytysvaiheeseen. Taitaa olla yleistä että pinta levytetään EK-kipsilevyllä.

        Miksi nuo levyt on EK-levyä? Eikö tavallinen kipsilevy käy tuohon touhuun? Tavallinen kipsilevy olisi hieman kevyempi käsitellä ja olisi edullisempi...

        Entäs kylppäri, oletteko laittaneet vedeneristyksen suoraan EPS:iin, vai levyttäneet EPS:n ensin, ja vedeneristys vasta sen päälle?

        EK on tukevampaa ja siihen on helpompi kiinniittää. Se myös kestää varstoidessa kosteutta hieman paremmin.
        Kipsilevyjä varastoidessa olisi syytä kiinnittää huomiota pinon tuentaan, etteivät pääse vääntymään käyriksi. Myös liika kosteus saattaa vääntää levyä ja asentaminen seinään saneerauslaastilla voi vaikeutua, kun levy ei meinaa asettua paikoilleen.
        Pesuhuoneen laatoituksen voi huoletta asentaa ilman kipsilevyä. Eps-pinta on kosteutta imemättömänä paras mahdollinen laatoistusalusta. Vesieristettä kuitenkin käytetään, koska ohjeet sen vaativat.

      • EPS-anja
        Eps-rakentaja kirjoitti:

        EK on tukevampaa ja siihen on helpompi kiinniittää. Se myös kestää varstoidessa kosteutta hieman paremmin.
        Kipsilevyjä varastoidessa olisi syytä kiinnittää huomiota pinon tuentaan, etteivät pääse vääntymään käyriksi. Myös liika kosteus saattaa vääntää levyä ja asentaminen seinään saneerauslaastilla voi vaikeutua, kun levy ei meinaa asettua paikoilleen.
        Pesuhuoneen laatoituksen voi huoletta asentaa ilman kipsilevyä. Eps-pinta on kosteutta imemättömänä paras mahdollinen laatoistusalusta. Vesieristettä kuitenkin käytetään, koska ohjeet sen vaativat.

        ...sertifioitu EPS:n kanssa käytettäväksi ?

        Itse olen vähän kallistumassa verhomuuraukseen kylppärin ulkoseinän osalle juuri vedeneristeen takia. Vaikuttaa kyllä omasta mielestänikin vähän overkill-rakenteelta, mutta...

      • kuinka paras
        Eps-rakentaja kirjoitti:

        EK on tukevampaa ja siihen on helpompi kiinniittää. Se myös kestää varstoidessa kosteutta hieman paremmin.
        Kipsilevyjä varastoidessa olisi syytä kiinnittää huomiota pinon tuentaan, etteivät pääse vääntymään käyriksi. Myös liika kosteus saattaa vääntää levyä ja asentaminen seinään saneerauslaastilla voi vaikeutua, kun levy ei meinaa asettua paikoilleen.
        Pesuhuoneen laatoituksen voi huoletta asentaa ilman kipsilevyä. Eps-pinta on kosteutta imemättömänä paras mahdollinen laatoistusalusta. Vesieristettä kuitenkin käytetään, koska ohjeet sen vaativat.

        "Myös liika kosteus saattaa vääntää levyä ja asentaminen seinään saneerauslaastilla voi vaikeutua, kun levy ei meinaa asettua paikoilleen."

        Miten kannattaa liimaus tehdä käytännössä ? Kammataanko saneerauslaasti koko alalle vai laitetaanko pieninä täppinä ?

        Remontti-Reiska kiinnitteli viime jaksossa kipsi-PUR -yhdistelmälevyjä kiviseinään uretaanivaahtokaistaleilla. Onnistunee myös kipsilevyn kiinnitys EPSiin, olisiko vähän nopeampaa ja halvempaakin ?

        Mutta jos seinässä on oikaisutarvetta, niin kannattaako veistää EPSiä moottorisahalla vai ylitasoittaa kipsilevyt ?

      • tehnyt
        kuinka paras kirjoitti:

        "Myös liika kosteus saattaa vääntää levyä ja asentaminen seinään saneerauslaastilla voi vaikeutua, kun levy ei meinaa asettua paikoilleen."

        Miten kannattaa liimaus tehdä käytännössä ? Kammataanko saneerauslaasti koko alalle vai laitetaanko pieninä täppinä ?

        Remontti-Reiska kiinnitteli viime jaksossa kipsi-PUR -yhdistelmälevyjä kiviseinään uretaanivaahtokaistaleilla. Onnistunee myös kipsilevyn kiinnitys EPSiin, olisiko vähän nopeampaa ja halvempaakin ?

        Mutta jos seinässä on oikaisutarvetta, niin kannattaako veistää EPSiä moottorisahalla vai ylitasoittaa kipsilevyt ?

        Itse kiinnitin palikkaan sisäpuolelle uretaanilla kipsilevyt kiinni. Urtsupistoolilla vain vedät sormenpaksuset viivat palikkaan, siihen harkkojen väliseen seinään 20 cm välein koko levyn leveydeltä. Muutamalla pitkällä naulalla per levy kiinni siksi aikaa, kun urtsu kuivuu. Lyö naulat vinoon.

        Tämä on todella nopeaa (halpaa) ja levyt pysyy seinäsä kun tauti.

      • Eps-rakentaja
        EPS-anja kirjoitti:

        ...sertifioitu EPS:n kanssa käytettäväksi ?

        Itse olen vähän kallistumassa verhomuuraukseen kylppärin ulkoseinän osalle juuri vedeneristeen takia. Vaikuttaa kyllä omasta mielestänikin vähän overkill-rakenteelta, mutta...

        Verhomuuraus on turhaa, vie neliöitä ja materiaali imee vettä itseensä, sekä lisäksi syö myös budjettia.
        Verhomuurausta tarvitaan ainoastaan kiukaan ympärillä, mikäli on puulämmitteinen.
        Myös verhomuurauksen tasoittaminen vie enemmän kallista laastia.
        Vesieristeeksi käy kaikki liutteettomat tuotteet. Itse olen käyttänyt Icopalin telattavia tuotteita.
        Verhomuuraus myös saattaa hankaloittaa vesiputkien ja sähkön asentamista, mikä juuri Eps-pintaan on erinomaisen helppoa ja putket ovat samalla lämmöneristettyjä.
        Pesuhuoneen väliseinissä voidaan käyttää myös 200 mm kapeampia harkkoja, jolloin seinistä saadaan inhimmillisen ohuita, sekä kaikki toteutuu yhdellä valulla.

      • Eps-rakentaja
        kuinka paras kirjoitti:

        "Myös liika kosteus saattaa vääntää levyä ja asentaminen seinään saneerauslaastilla voi vaikeutua, kun levy ei meinaa asettua paikoilleen."

        Miten kannattaa liimaus tehdä käytännössä ? Kammataanko saneerauslaasti koko alalle vai laitetaanko pieninä täppinä ?

        Remontti-Reiska kiinnitteli viime jaksossa kipsi-PUR -yhdistelmälevyjä kiviseinään uretaanivaahtokaistaleilla. Onnistunee myös kipsilevyn kiinnitys EPSiin, olisiko vähän nopeampaa ja halvempaakin ?

        Mutta jos seinässä on oikaisutarvetta, niin kannattaako veistää EPSiä moottorisahalla vai ylitasoittaa kipsilevyt ?

        Saneerauslaastilla 8 tai 10 mm kammalla kauttaaltaan. Tarttuu kiinni heti, eikä tarvita tönkiä kannattelemassa.
        Hyvä konsti jalkalistojen kiinnitykseen on 5 mm vesivanerisuikaleen asentaminen levytyksen alaosaan tai ohuen peltisuikaleen laittaminen kipsilevyn ja Eps-seinän väliin.
        Mikäli Eps-seinä on koottu oikein huolellisesti, ei siinä todellakaan ole oikaisutarvetta.
        Mutta voihan materiaalia työstää varsin helposti, vaikka konehöylällä, mikäli tarvetta esiintyy.
        Työstäminen ja keveys onkin tuotteen parhaita puolia ja vanhan selkäkin kestää hyvin.
        Raskas betonityö on todella järkevintä suorittaa betonipumpulla.

    • styrostone referenssit?

      Tietääkö kukaan että täällä olisi tehty yhtäkään stryrostone taloa?

      • sellaista tehnyt?

        Onko tosiaan niin että kukaan ei ole vielä tehnyt Styrostone valuharkoista taloaan? Jos näin on kannattaisi varmaan alkaa leipoa diiliä suomen edustjan kanssa , jotta sasi edes yhden referenssin...

      • sulla on
        sellaista tehnyt? kirjoitti:

        Onko tosiaan niin että kukaan ei ole vielä tehnyt Styrostone valuharkoista taloaan? Jos näin on kannattaisi varmaan alkaa leipoa diiliä suomen edustjan kanssa , jotta sasi edes yhden referenssin...

        housuissas. Ehe-ehe.

      • asiaton kommentti!!
        sulla on kirjoitti:

        housuissas. Ehe-ehe.

        Lyhyt, mutta asiaton!!!

    • tehnyt

      Toteutuneita runkokustannuksia viimekesältä (seinämateriaali Palikka eps harkko)

      talo: kellari kaksi täyttä kerrosta = 270m2 ulkomitoin (90m2 per kerros)
      maanvarainen perustus ja välipohjat 200 onteloilla ja 80mm pintavalulla (ei kantavia väliseiniä)
      seinäpinta-ala yhteensä 386 m2 josta maan alla 61m2 ja ikkuna/ovi pintaa 40m2

      antura betoni laatta teräkset eristeet 4500 €
      Palikka harkot maksoi tontille tuotuna 14 800 €
      betonit seiniin 5900 € (tässä mukana 20 metrin puomilla varustettu betoniauto, kävi 6 kertaa)
      raudat seiniin 1900 €
      ontelolaatat saumavalu lattiapintavalu 80 mm nosturi 10450 €    (mukana betoniauton kulut)
      kattoristikot räystäät nosturi 2000€
      vähän puutavaraa (lautaa/kakkosnelosta) n. 400 € (käytin linjoina/telineinä)

      Eli pelkät seinät (runko) maksoi 22600€ = 58 € / m2 (itse tehtynä) ei mielestäni paha hinta kolmelle kerrokselle ja 270m2

      sisäpuolelle uretaanilla kipsilevy (n. 7€/m2) kiinni haluttu pinta
      ulos rappaus joka maksoi 65€/m2 (oli avaimet käteen urakkana isolla rappausfirmalla)

      Käytännössä mulla meni n.100 000 euroa siihen, kun kaivuri iski ensimmäisen kerran kauhan ja kun vesikatto (ikkunat ovet) oli sitten päällä (reunatäytöt tehty, mutta ei vielä rappausta) eli tämän jälkeen alkoi sisätyöt ja ulkorappaus maksoi sitten sen 18500€

      rakennuskunta Helsinki

      • Rakentaja 2007

        Tuntui aika kohtuu hintaiselta tuo rappaus. Joku on väläytellyt, että pääkaupunkiseudulla rappauksen neliöhinta huitelee 100-150 Egee/m2.

        Perusteliko rappausfirma hintaansa? Vois kuvitella, että EPS-harkon rappaus olisi jonkunverran edullisempaa, kuin Leca ym. harkkojen rappaus. Koska EPS-harkot ovat mittatarkkoja ja suurempia porrastuksia harkkojen välillä ei ole---> Vähemmän tasoitettavaa...

      • Akio
        Rakentaja 2007 kirjoitti:

        Tuntui aika kohtuu hintaiselta tuo rappaus. Joku on väläytellyt, että pääkaupunkiseudulla rappauksen neliöhinta huitelee 100-150 Egee/m2.

        Perusteliko rappausfirma hintaansa? Vois kuvitella, että EPS-harkon rappaus olisi jonkunverran edullisempaa, kuin Leca ym. harkkojen rappaus. Koska EPS-harkot ovat mittatarkkoja ja suurempia porrastuksia harkkojen välillä ei ole---> Vähemmän tasoitettavaa...

        Eikös EPS rapata periaatteessa lasikuituverkolla vahvistettuna kaksikerrosrappauksena (pohjalaasti, johon verkko kulmavahvikkeet sekä pinnoite)? Olettaisi että tuon hinta liikkuu samalla tasolla kaksikerrosrappauksen kanssa. Leca vaatii kolmikerrosrappauksen, joka tulee varmastikin kalliimmaksi. Mahdolliset harkkojen hamastukset saa varmasti EPS:stä helpommin hiottua kuin muista harkoista. Sitä en sitten tiedä, tekevätkö läheskään kaikki rapparit myös EPS rappauksia.

      • tehnyt
        Akio kirjoitti:

        Eikös EPS rapata periaatteessa lasikuituverkolla vahvistettuna kaksikerrosrappauksena (pohjalaasti, johon verkko kulmavahvikkeet sekä pinnoite)? Olettaisi että tuon hinta liikkuu samalla tasolla kaksikerrosrappauksen kanssa. Leca vaatii kolmikerrosrappauksen, joka tulee varmastikin kalliimmaksi. Mahdolliset harkkojen hamastukset saa varmasti EPS:stä helpommin hiottua kuin muista harkoista. Sitä en sitten tiedä, tekevätkö läheskään kaikki rapparit myös EPS rappauksia.

        Juuri näin rapattiin, kolme kaveria hoiti homman todella ammattimaisesti ja nopeasti ja jälkeä on kehuttu todella paljon. Kaverit karhentivat (hioivat) pohjan käsin (kova työ!) sitten pohjalaasti -> verkkokiinni -> kulmavahvikkeet pintarappaus. Kolmekaveria teki oman kirjanpitoni mukaan töitä talon kimpussa n. 300 tuntia yhteensä. Voin lämpimästi suositella tätä Turkulaista firmaa hyvästä työstä. Mielestäni maksamani hinta oli kohtuullinen työmäärään nähden ja lopputulos on kyllä aivan huippu.

        On totta että kaikki firmat eivät varmasti rappaa eps taloja (kaikki eivät varmasti edes osaa oikeea työmenetelmää/materiaaleja)

        Helsinkiin rakentanut

      • Rakentaja 2007
        tehnyt kirjoitti:

        Juuri näin rapattiin, kolme kaveria hoiti homman todella ammattimaisesti ja nopeasti ja jälkeä on kehuttu todella paljon. Kaverit karhentivat (hioivat) pohjan käsin (kova työ!) sitten pohjalaasti -> verkkokiinni -> kulmavahvikkeet pintarappaus. Kolmekaveria teki oman kirjanpitoni mukaan töitä talon kimpussa n. 300 tuntia yhteensä. Voin lämpimästi suositella tätä Turkulaista firmaa hyvästä työstä. Mielestäni maksamani hinta oli kohtuullinen työmäärään nähden ja lopputulos on kyllä aivan huippu.

        On totta että kaikki firmat eivät varmasti rappaa eps taloja (kaikki eivät varmasti edes osaa oikeea työmenetelmää/materiaaleja)

        Helsinkiin rakentanut

        Nimimerkillä "tehnyt". Voisitko mainostaa sitä rappariporukkaa minullekin? Minun tuleva torppani tulee tänne turun seudulle, joten voisin kysäistä heidänkin tarjousta sitten aikanaan...

        Tänään käytiin tontilla ja talon paikkakin alkoi hahmottua... ;) Siitä se lähtee...

      • tehnyt
        Rakentaja 2007 kirjoitti:

        Nimimerkillä "tehnyt". Voisitko mainostaa sitä rappariporukkaa minullekin? Minun tuleva torppani tulee tänne turun seudulle, joten voisin kysäistä heidänkin tarjousta sitten aikanaan...

        Tänään käytiin tontilla ja talon paikkakin alkoi hahmottua... ;) Siitä se lähtee...

        käypä sivuilla www.alsecco.net

        sivuilta löytyy muutenkin hyödyllistä tietoa eps rappauksesta

        Narmapinnoitus Oy / Turku

        Löytyy vielä Suomesta rakennusalan yrittäjiä, jotka pitävät sanansa ja tekevät työnsä.
        (hoitivat ainakin meidän talon loistavasti)


        tehnyt (tyytyväinen Palikka rakentaja)

      • Rapannut
        tehnyt kirjoitti:

        käypä sivuilla www.alsecco.net

        sivuilta löytyy muutenkin hyödyllistä tietoa eps rappauksesta

        Narmapinnoitus Oy / Turku

        Löytyy vielä Suomesta rakennusalan yrittäjiä, jotka pitävät sanansa ja tekevät työnsä.
        (hoitivat ainakin meidän talon loistavasti)


        tehnyt (tyytyväinen Palikka rakentaja)

        Eps-pintaan rappaaminen on varsin helppoa, kun on oikeataineet.
        Pinta on erittäin tasainen, mikäli on koottu oikein.
        Rappauslaastin menekki on myös todella pieni, mikä tietysti vaikuttaa hintaan.
        Koska Eps eristys ei käytännössä ime laisinkaan kosteutta on käytettävä Silikaattilaasteja, jotka kuivuvat hitaammin. Kalkkisementtilaastit kuivuvat liian nopeasti ja silloin syntyy pintaan helposti halkeamia.
        Silikaattilaastit eivät muutenkaan ime itseensä kosteutta, jolloin jäätymisvaarakin pienenee.
        Myös pinnan tasalaatuisuus on aivan omaa luokkaansa, eikä minkäänlaista kirjavuutta ole havaittavissa.
        Eniten aikaa kuluu ikkunanpielissä ja siksi yleensä veloitetaankin läpi seinäneliöt rappaushinnassa.
        Solupolystyreenipinnasta rapattuna tulee myös erittäin pitkäikäinen, eikä halkeamiasynny edes vuosien varrella. Paljon parempi rakenne olisi kiviharkkorakentajillekkin siirtää eristekerros keskeltä ulos, niin rappausalustana, kuin kosteus- ja lämpöteknillisen toimivuudenkin kannalta.
        Alseccon rappauslaastit ovat huippukamaa, voin yhtyä edellisiin kehuihin.

      • EPSanja
        Rapannut kirjoitti:

        Eps-pintaan rappaaminen on varsin helppoa, kun on oikeataineet.
        Pinta on erittäin tasainen, mikäli on koottu oikein.
        Rappauslaastin menekki on myös todella pieni, mikä tietysti vaikuttaa hintaan.
        Koska Eps eristys ei käytännössä ime laisinkaan kosteutta on käytettävä Silikaattilaasteja, jotka kuivuvat hitaammin. Kalkkisementtilaastit kuivuvat liian nopeasti ja silloin syntyy pintaan helposti halkeamia.
        Silikaattilaastit eivät muutenkaan ime itseensä kosteutta, jolloin jäätymisvaarakin pienenee.
        Myös pinnan tasalaatuisuus on aivan omaa luokkaansa, eikä minkäänlaista kirjavuutta ole havaittavissa.
        Eniten aikaa kuluu ikkunanpielissä ja siksi yleensä veloitetaankin läpi seinäneliöt rappaushinnassa.
        Solupolystyreenipinnasta rapattuna tulee myös erittäin pitkäikäinen, eikä halkeamiasynny edes vuosien varrella. Paljon parempi rakenne olisi kiviharkkorakentajillekkin siirtää eristekerros keskeltä ulos, niin rappausalustana, kuin kosteus- ja lämpöteknillisen toimivuudenkin kannalta.
        Alseccon rappauslaastit ovat huippukamaa, voin yhtyä edellisiin kehuihin.

        "Paljon parempi rakenne olisi kiviharkkorakentajillekkin siirtää eristekerros keskeltä ulos, niin rappausalustana, kuin kosteus- ja lämpöteknillisen toimivuudenkin kannalta."

        Oikeastaan kyse on vain sen ulomman kivikerroksen paksuudesta. Eristeharkoilla se on luokkaa 100mm rappauskerros, EPS-harkkoseinällä vain sen rappauskerroksen paksuus.

      • Nostradamus2
        EPSanja kirjoitti:

        "Paljon parempi rakenne olisi kiviharkkorakentajillekkin siirtää eristekerros keskeltä ulos, niin rappausalustana, kuin kosteus- ja lämpöteknillisen toimivuudenkin kannalta."

        Oikeastaan kyse on vain sen ulomman kivikerroksen paksuudesta. Eristeharkoilla se on luokkaa 100mm rappauskerros, EPS-harkkoseinällä vain sen rappauskerroksen paksuus.

        Tulevaisuuden harkkoseinät ovat juuri tällaisia: harkot valettu ilman eristeitä, eriste ulkopinnassa rappaus tarvittavine lisukkeineen. Ja sitten on tietysti eräs menetelmä, jossa tällaisia seikkoja ei tarvitse pähkäillä.
        Terv. nimim. "ei muovia kiven sisään"

      • raksaaja--sh
        EPSanja kirjoitti:

        "Paljon parempi rakenne olisi kiviharkkorakentajillekkin siirtää eristekerros keskeltä ulos, niin rappausalustana, kuin kosteus- ja lämpöteknillisen toimivuudenkin kannalta."

        Oikeastaan kyse on vain sen ulomman kivikerroksen paksuudesta. Eristeharkoilla se on luokkaa 100mm rappauskerros, EPS-harkkoseinällä vain sen rappauskerroksen paksuus.

        Ihan pikkasen se ehkä huonontaa sitä kun "lämpötyyny" poistuu seinän ulkopinnasta.

        kts. esim. Jämerän tarina kivirakenteen toiminnasta "lämpötyynynä"


        Toki vaikutus lämmitysenergiankulutukseen lienee promillen luokkaa tjsp.

    • M/63

      ...tai hiotaan kätevimmin EPS-pinta ennen tartuntarappausta / liimausta / laatoitusta ?

      • WvW

        Vedettiin ristiin rastiin poikittaisella sahanterällä. Helppo, hyvä ja nopea tapa.

    • wannabe-eps

      ...miten teitte ikkuna- ja ovismyygit sisäpuolelle ? Onnistuuko esim. kipsilevysuikaleilla kuten siporoxissa ?

      • WvW

        ...juuri mainitsemallasi tavalla, eli liimattiin kipsilevysuikaleet ikkuna-aukkojen reunoihin. Sitten kulmavahvikkeet, kittaukset, jne...

        Meillä ikkunat asennettiin sen verran ulospäin, että kipsilevysoirot saatiin ruuvattua reunastaan siihen kestopuiseen apukarmiinkin. Ikkunalauta tosin kiinnitettiin sikaflexillä.

      • vinkistä
        WvW kirjoitti:

        ...juuri mainitsemallasi tavalla, eli liimattiin kipsilevysuikaleet ikkuna-aukkojen reunoihin. Sitten kulmavahvikkeet, kittaukset, jne...

        Meillä ikkunat asennettiin sen verran ulospäin, että kipsilevysoirot saatiin ruuvattua reunastaan siihen kestopuiseen apukarmiinkin. Ikkunalauta tosin kiinnitettiin sikaflexillä.

        Tuohan olikin hyvä vinkki. Itsellä on keväällä myös smyygien teko edessä. Tuolla gyproc-suikaleellahan smyygistä saisi helposti suoran. Kipsitasoitteella sitten loppusilaus.

        Ikkunoiden alasmyygin ajattelin laittaa puusta, siis ikkunalaudan...

    • seiniin?

      Onkos kukaan laittanut eps-taloonsa puu/kipsilevyä?!? Tällöin monasti parjattu esineiden kiinnitys seiniin on helppoa kuin heinänteko.

      • depeke

        urakoitsijoita pystyttämään eps-taloja kun on kuitenkin (ainakin) vielä aika harvassa nämä "styroksi" talo? ; )

    • gene80

      Pitääpä myös itse osallistua tähän keskusteluun. Meillä on kanssa suunnitteilla tuollainen EPS - talo. Tietääkö teistä kukaan tekeekö joku arkkitehti- / insinööritoimisto rakennesuunnittelua, yms. noille EPS - taloille?

      • koko paketti

        Naapuri sai kuvat ja harkot eliittitalo.fi:ltä

    • TM

      Mielestäni kivitalorakentamista ei pitäisi sekoittaa esp-valuharkkotaloihin ollenkaan. Itsellä on asuin kokemusta esp-valuharkkotalosta muutaman kuukauden ajalta ja rehellisesti voin sanoa, että en suosittelisi taloa kenellekkään.

      1. Ulkopuolen rappauspinnalla ja sisäpuolen tasoituksella talon äänieristys on perseestä. Normaali puutalossa huomattavasti parempi. Rappauksen takia ääni johtuu kämppään ja kuuluvat sisään kuin olisit pullon sisällä. Puuverhouksella ja sisäpuolen levyttämisellä voi olla jotain vaikutusta asiaan.

      2. esp-valuharkko on suhteellisen kylmä mökki. Vesikiertoinen lattialämmitys suoralla sähköllä, lämmitys ei pysy lämpötilavaihtelujen perässä.Ongelma varsinkin talvella. Kevyt seinärakenne ei varaa lämpöä samanlain kuin normaali harkko. Syy tähän ei ole lämmityksen säädöissä/anturin paikassa.

      3.Kun rakennat esp-harkoista tulee sinun tietää etukäteen paikat mihin aiot vuosien varrella esin sijoittaa esim. tauluja. roilotat seinään kolot vaikkapa vanerille, roppaat sen kiinni, jotta myöhemmin pystyt kiinnittämään siihen jotain. Kokemuksesta voin sanoa, ettei edes verhotangon kiinnittäminen ei onnistu suoraan tyroksiin. Kokeiltu on ja alle 1kk:n repsahti alas.

      Joku meinas että rappaaminen ja sisätasoitukset toimii/kestää yhtähyvin kuin norm harkkopinnalle tehnyt. Ei todellakan pidä paikkaansa. koputappa kyseisestä materiaalista rakenetun talon ulko ja sisä seinää. kopse on samanlainen, kuin olisi laatta irti saunan seinässä. Vähänkään kovempi isku ja rappaus/tasoite irtoaa. Tätä rakennetta ei voi suositella varsinkaan lapsiperheelle. Ja en ymmärrä miksi tätä rakennustapaa hehkutetaan kivirakentamisena. puutaloon teet leiviuunin niin siinä on enemmän betonia, kuin vastaavassa tyroksiviritelmässä.

      • taas täällä

        TM nimimerkki taitaa olla lammimyyjä. Eli kaikki noi kolme kohtaa on täyttä puppua ja osoittaa, ettei TM ole ko. taloa valmiina varmaan nähnytkään. netistä alkaa jo löytyä faktaakin epsitaloista. kannattaa tutustua niihin, eikä ainakaan uskoa tm:män tasoisiin provoihin...

      • raksaaja

        >1. Ulkopuolen rappauspinnalla ja sisäpuolen tasoituksella talon äänieristys on perseestä.
        >Normaali puutalossa huomattavasti parempi. Rappauksen takia ääni johtuu kämppään ja
        >kuuluvat sisään kuin olisit pullon sisällä. Puuverhouksella ja sisäpuolen levyttämisellä voi
        >olla jotain vaikutusta asiaan.

        Enpä ymmärtänyt että miten puutalo on parempi vaikka sen materiaalit on kovasti samat ulko ja sisäpinnalla. Väitätkö että villa on niin paljon EPS:ää parempi vaimentaja?

        Sinällään pitäisin mahdollisena että EPS harkkotalo vaimentaa ulkoa tulevaa melua hieman vähemmän kuin muut harkot, ihan vain siksi että sen betonivaipassa on reikiä.

        >2. esp-valuharkko on suhteellisen kylmä mökki. Vesikiertoinen lattialämmitys suoralla
        >sähköllä, lämmitys ei pysy lämpötilavaihtelujen perässä.Ongelma varsinkin talvella.

        Meinaatko että se ois herkempi jopa kuin puutalo.
        Kuitenkin jos sisäpinnassa on molemmissa cyprok ja ja väliseinätkin ois samaa matskua niin kyllä ne pitäisi olla aika samalla viivalla, EPS talo pikkasen parempi kuin puutalo.

        >3.Kun rakennat esp-harkoista tulee sinun tietää etukäteen paikat mihin aiot vuosien varrella
        >esin sijoittaa esim. tauluja. roilotat seinään kolot vaikkapa vanerille, roppaat sen kiinni, jotta
        >myöhemmin pystyt kiinnittämään siihen jotain. Kokemuksesta voin sanoa, ettei edes
        >verhotangon kiinnittäminen ei onnistu suoraan tyroksiin. Kokeiltu on ja alle 1kk:n repsahti
        >alas.

        Joo, vinkeensä varmaan kussakin. Kannattaisi käyttää lastulevyä cyprokin (tai pelkän rapin) sijaan jos haluaa helpot kiinnitykset.

        Olen päättänyt että meillä ei esim olohuoneen tauluja propata seinään vaan ne ripustetaan siimoin kuin joissain näyttelyissä.

        >Joku meinas että rappaaminen ja sisätasoitukset toimii/kestää yhtähyvin kuin norm
        >harkkopinnalle tehnyt. Ei todellakan pidä paikkaansa. koputappa kyseisestä materiaalista
        >rakenetun talon ulko ja sisä seinää. kopse on samanlainen, kuin olisi laatta irti saunan
        >seinässä. Vähänkään kovempi isku ja rappaus/tasoite irtoaa. Tätä rakennetta ei voi suositella
        >varsinkaan lapsiperheelle.

        Meidän 3v tenava saa rappauksen irti lammiharkoistakin sangen helposti. Esimerkiksi tykkää haukata paloja akkunanpielistä. No siitä saa kait kalkkia ja muita kivennäisaineita.

        >Ja en ymmärrä miksi tätä rakennustapaa hehkutetaan
        >kivirakentamisena. puutaloon teet leiviuunin niin siinä on enemmän betonia, kuin
        >vastaavassa tyroksiviritelmässä.

      • kokemuksella
        raksaaja kirjoitti:

        >1. Ulkopuolen rappauspinnalla ja sisäpuolen tasoituksella talon äänieristys on perseestä.
        >Normaali puutalossa huomattavasti parempi. Rappauksen takia ääni johtuu kämppään ja
        >kuuluvat sisään kuin olisit pullon sisällä. Puuverhouksella ja sisäpuolen levyttämisellä voi
        >olla jotain vaikutusta asiaan.

        Enpä ymmärtänyt että miten puutalo on parempi vaikka sen materiaalit on kovasti samat ulko ja sisäpinnalla. Väitätkö että villa on niin paljon EPS:ää parempi vaimentaja?

        Sinällään pitäisin mahdollisena että EPS harkkotalo vaimentaa ulkoa tulevaa melua hieman vähemmän kuin muut harkot, ihan vain siksi että sen betonivaipassa on reikiä.

        >2. esp-valuharkko on suhteellisen kylmä mökki. Vesikiertoinen lattialämmitys suoralla
        >sähköllä, lämmitys ei pysy lämpötilavaihtelujen perässä.Ongelma varsinkin talvella.

        Meinaatko että se ois herkempi jopa kuin puutalo.
        Kuitenkin jos sisäpinnassa on molemmissa cyprok ja ja väliseinätkin ois samaa matskua niin kyllä ne pitäisi olla aika samalla viivalla, EPS talo pikkasen parempi kuin puutalo.

        >3.Kun rakennat esp-harkoista tulee sinun tietää etukäteen paikat mihin aiot vuosien varrella
        >esin sijoittaa esim. tauluja. roilotat seinään kolot vaikkapa vanerille, roppaat sen kiinni, jotta
        >myöhemmin pystyt kiinnittämään siihen jotain. Kokemuksesta voin sanoa, ettei edes
        >verhotangon kiinnittäminen ei onnistu suoraan tyroksiin. Kokeiltu on ja alle 1kk:n repsahti
        >alas.

        Joo, vinkeensä varmaan kussakin. Kannattaisi käyttää lastulevyä cyprokin (tai pelkän rapin) sijaan jos haluaa helpot kiinnitykset.

        Olen päättänyt että meillä ei esim olohuoneen tauluja propata seinään vaan ne ripustetaan siimoin kuin joissain näyttelyissä.

        >Joku meinas että rappaaminen ja sisätasoitukset toimii/kestää yhtähyvin kuin norm
        >harkkopinnalle tehnyt. Ei todellakan pidä paikkaansa. koputappa kyseisestä materiaalista
        >rakenetun talon ulko ja sisä seinää. kopse on samanlainen, kuin olisi laatta irti saunan
        >seinässä. Vähänkään kovempi isku ja rappaus/tasoite irtoaa. Tätä rakennetta ei voi suositella
        >varsinkaan lapsiperheelle.

        Meidän 3v tenava saa rappauksen irti lammiharkoistakin sangen helposti. Esimerkiksi tykkää haukata paloja akkunanpielistä. No siitä saa kait kalkkia ja muita kivennäisaineita.

        >Ja en ymmärrä miksi tätä rakennustapaa hehkutetaan
        >kivirakentamisena. puutaloon teet leiviuunin niin siinä on enemmän betonia, kuin
        >vastaavassa tyroksiviritelmässä.

        täällä raksaaja ja TM:mmä höpisevät?

        mikä muu harkko pääsee EPS-valuharkkotalon arvoihin? ilmanpitävyysarvo helppo saada 0,6 lukemaan, u-arvo pyörii 0,1 paikkailla. Ja täällä raksaaja miettii, että ehkä puutalon tasoa... hmmm todella lyhyellä matikalla liikutaan?

      • raksaaja
        kokemuksella kirjoitti:

        täällä raksaaja ja TM:mmä höpisevät?

        mikä muu harkko pääsee EPS-valuharkkotalon arvoihin? ilmanpitävyysarvo helppo saada 0,6 lukemaan, u-arvo pyörii 0,1 paikkailla. Ja täällä raksaaja miettii, että ehkä puutalon tasoa... hmmm todella lyhyellä matikalla liikutaan?

        "u-arvo pyörii 0,1 paikkailla. Ja täällä raksaaja miettii, että ehkä puutalon tasoa... "

        Mie taisin puhua ääneneristävyydestä.

        U arvo tarkoittaa lämmöneristävyyttä, tiesitkö?

      • raksaaja
        kokemuksella kirjoitti:

        täällä raksaaja ja TM:mmä höpisevät?

        mikä muu harkko pääsee EPS-valuharkkotalon arvoihin? ilmanpitävyysarvo helppo saada 0,6 lukemaan, u-arvo pyörii 0,1 paikkailla. Ja täällä raksaaja miettii, että ehkä puutalon tasoa... hmmm todella lyhyellä matikalla liikutaan?

        selvennän omaa kommenttiani
        "Meinaatko että se ois herkempi jopa kuin puutalo.
        Kuitenkin jos sisäpinnassa on molemmissa cyprok ja ja väliseinätkin ois samaa matskua niin kyllä ne pitäisi olla aika samalla viivalla, EPS talo pikkasen parempi kuin puutalo."
        .
        Tässä kohtaa oli kyseessä se kuinka herkästi talo reagoi ulkoilman lämmönvaihteluihin ja kuinka hyvin se kompensoi esimerkiksi lattialämmityksen (betonilaattalattia) aiheuttamaa sisälämmön heilahtamista.
        .
        Tässäkään ei siis ollut kyse asiasta johon U-arvolla olisi mitään vaikutusta.

    • Melkein valmis

      asiallista keskustelua EPS-valuharkoista, mistä kiitos kaikille osallistuneille!

      Meillä on Palikka-talo, johon olemme erittäin tyytyväisiä. Rakentaminen sujui ongelmitta ja mukava täällä on asustella.

      Joku kaipaili dokumentteja EPS-rakentamisesta. Kyllä niitä varmasti on kaikilla talon rakentaneilla, mutta ei niitä voi esitellä, kun sipouskovaiset ja lammikauppiaat lyttäävät heti lekalla päähän, jos esittelee jotakin.

      Meillä on talon perustuksista alkaen dokumentoitu kaikki työvaiheet. Keksimme monia hyödyllisiä apuvälineitä rakentamisen aikana.

      EPS-valuharkkotalo herättää aina huomiota. Meillä kävi paikallislehti tekemässä jutun "styroxtalosta", kun toimitukseen oli soiteltu ja kyselty rakennuksesta. Paikallisessa Rautiassa tiesivät kertoa, että rotat ovat syöneet itsensä sisään taloon. Kun kysyimme myyjiltä kyseisessä rautakaupassa, että voiko olla totta, kertoi myyjä, että kyllä on rottia ja syöty on. Arvatkaa naurattiko?

      Nyt talo on "muutamaa listaa vaille valmis" ja asustelemme täällä tyytyväinesä.

      Kiitos vielä kerran kaikille asiallisille kirjoittajille.

      • raksaaja

        "Varaavia massoja on pyritty välttämään, jotta lämmityksen hallittavuus säilyy"

        Tasainen sisälämpöhän on tosiaan huono juttu, heh heh!

        On taas joitain viety kuin pässiä narussa.

      • tosiaaaan
        raksaaja kirjoitti:

        "Varaavia massoja on pyritty välttämään, jotta lämmityksen hallittavuus säilyy"

        Tasainen sisälämpöhän on tosiaan huono juttu, heh heh!

        On taas joitain viety kuin pässiä narussa.

        miten ihmeess' varaavat massat ja tasainen sisälämpötila liittyy yhteen? ilman toista ei voi siis olla toista vai???

      • nm hm
        raksaaja kirjoitti:

        "Varaavia massoja on pyritty välttämään, jotta lämmityksen hallittavuus säilyy"

        Tasainen sisälämpöhän on tosiaan huono juttu, heh heh!

        On taas joitain viety kuin pässiä narussa.

        Varaavat massat vain hidastavat lämpötilan muutoksia, mutta toisaalta tekevät muutoksista hankalammin hallittavia. Lämmitys- ja jäähdytysrahaa toki säästyy vähän, kun massa suodattaa pahimmat piikit pois.

        Tasainen sisälämpö saadaan varaamattomalla lämmityksellä, tarvittaessa yhdistettynä jäähdytykseen. Siinä ei massoista ole ainakaan hyötyä.

      • vähän ajattelinkin
        nm hm kirjoitti:

        Varaavat massat vain hidastavat lämpötilan muutoksia, mutta toisaalta tekevät muutoksista hankalammin hallittavia. Lämmitys- ja jäähdytysrahaa toki säästyy vähän, kun massa suodattaa pahimmat piikit pois.

        Tasainen sisälämpö saadaan varaamattomalla lämmityksellä, tarvittaessa yhdistettynä jäähdytykseen. Siinä ei massoista ole ainakaan hyötyä.

        kun luin ton jutun Suomelan sivuilta. Eli ovat selkeästi miettineet asioita eivätkä "uskoneet" ensimmäistä "raksaajaa", joka on tullut neuvomaan :).

        Unelmaprojektia sivuten löysin http://www.automaatioseura.fi/index/tiedostot/BAFF09_Holopainen.pdf esityksen missä mainitaan, että VTT:llä ei ole vielä tutkimustietoa taloautomaation merkityksestä passiivitalossa. Eli VTT:kin on silloin tällöin taviksia jäljessä...

      • raksaaja
        nm hm kirjoitti:

        Varaavat massat vain hidastavat lämpötilan muutoksia, mutta toisaalta tekevät muutoksista hankalammin hallittavia. Lämmitys- ja jäähdytysrahaa toki säästyy vähän, kun massa suodattaa pahimmat piikit pois.

        Tasainen sisälämpö saadaan varaamattomalla lämmityksellä, tarvittaessa yhdistettynä jäähdytykseen. Siinä ei massoista ole ainakaan hyötyä.

        mistä näitä *sillejä sataa

        "Varaavat massat vain hidastavat lämpötilan muutoksia,"

        Sehän tasaisessa sisälämpötilassa on tarkoitus. Etkö älyä sitä???

        Eli jos teroreettisesti kestää vuoden ennen kuin sisälämpö muuttuu, niin silloinhan koko vuosi on tasainen lämpö.

        "mutta toisaalta tekevät muutoksista hankalammin hallittavia."

        Päinvastoin. Mitä hitaammin sisälämpö pyrkii heilahtamaan, sen helpompi siihen on "tarttua".

        Tää on vähän niinkuin opettais kielioppia ihmisille jotka ei osaa edes aakkosia.

        Joten luovutan. ;-)

      • raksaaja
        vähän ajattelinkin kirjoitti:

        kun luin ton jutun Suomelan sivuilta. Eli ovat selkeästi miettineet asioita eivätkä "uskoneet" ensimmäistä "raksaajaa", joka on tullut neuvomaan :).

        Unelmaprojektia sivuten löysin http://www.automaatioseura.fi/index/tiedostot/BAFF09_Holopainen.pdf esityksen missä mainitaan, että VTT:llä ei ole vielä tutkimustietoa taloautomaation merkityksestä passiivitalossa. Eli VTT:kin on silloin tällöin taviksia jäljessä...

        Oli muuten hyvä linkki.
        Sivulla 4 on jälleen kivasti ilmaistuna kuinka Passiivitalon ostoenergian tarve on 55-90w per m2

        Meillä menee 45w per m2.

        Sopii ihmetellä.

      • "keskustelua"
        raksaaja kirjoitti:

        mistä näitä *sillejä sataa

        "Varaavat massat vain hidastavat lämpötilan muutoksia,"

        Sehän tasaisessa sisälämpötilassa on tarkoitus. Etkö älyä sitä???

        Eli jos teroreettisesti kestää vuoden ennen kuin sisälämpö muuttuu, niin silloinhan koko vuosi on tasainen lämpö.

        "mutta toisaalta tekevät muutoksista hankalammin hallittavia."

        Päinvastoin. Mitä hitaammin sisälämpö pyrkii heilahtamaan, sen helpompi siihen on "tarttua".

        Tää on vähän niinkuin opettais kielioppia ihmisille jotka ei osaa edes aakkosia.

        Joten luovutan. ;-)

        täällä taas...

        kenelläkään ei ole suomessa kokemusta asiasta ja täällä on monia, jotka tietävät siitä jo käytännön kokemuksia?

        raksaaja voisi kertoa lisää talostaan, että millä rakenteilla (u-arvotkin), iv-koneella, ilmanpitävyysluvulla ET-luku on alle "passiivitalorajan"... ennenkuin alkaa täällä sujuvasti opettamaan kielioppia :) tai hienoa teroteettistä analyysiä... vtt voisi olla kanssa kiinnostunut...

      • raksaaja
        "keskustelua" kirjoitti:

        täällä taas...

        kenelläkään ei ole suomessa kokemusta asiasta ja täällä on monia, jotka tietävät siitä jo käytännön kokemuksia?

        raksaaja voisi kertoa lisää talostaan, että millä rakenteilla (u-arvotkin), iv-koneella, ilmanpitävyysluvulla ET-luku on alle "passiivitalorajan"... ennenkuin alkaa täällä sujuvasti opettamaan kielioppia :) tai hienoa teroteettistä analyysiä... vtt voisi olla kanssa kiinnostunut...

        Passiivitalomääritteet on mielestäni vielä pelleilyasteella.

        Kokonaisenergiankulutuksessa passiivitalo on määritelmien mukaan 50-90kwh/m2/a kulutuksinen talo.

        Mites suu pannaan kun meillä menee vain 45kwh/m2/a.


        -> pelleilyä on passiivitalojupinat, ainakin viralliset sellaiset, esim VTT:n toimesta.

      • raksaaja
        raksaaja kirjoitti:

        Passiivitalomääritteet on mielestäni vielä pelleilyasteella.

        Kokonaisenergiankulutuksessa passiivitalo on määritelmien mukaan 50-90kwh/m2/a kulutuksinen talo.

        Mites suu pannaan kun meillä menee vain 45kwh/m2/a.


        -> pelleilyä on passiivitalojupinat, ainakin viralliset sellaiset, esim VTT:n toimesta.

        Muutkin huomanneet "pelleilyn".
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8282943

      • taisikin jo
        raksaaja kirjoitti:

        Muutkin huomanneet "pelleilyn".
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8282943

        kysellä raksaajalta jotain?

        "raksaaja voisi kertoa lisää talostaan, että millä rakenteilla (u-arvotkin), iv-koneella, ilmanpitävyysluvulla ET-luku on alle "passiivitalorajan""

        Eli melkein kaikki oikeat kesämökitkin on passiivitaloja, eikös?

        passiivitalotermi on ohimenevä, eikä oikein kuvaa mitään, vtt:n tämän hetken passiivitaloonkin kuuluu lämmitys.

        kuhan Pekkarisen seuraaja on vähän enemmän ympäristön asialla niin plusenergiatalot tulevat :)

      • raksaaja
        taisikin jo kirjoitti:

        kysellä raksaajalta jotain?

        "raksaaja voisi kertoa lisää talostaan, että millä rakenteilla (u-arvotkin), iv-koneella, ilmanpitävyysluvulla ET-luku on alle "passiivitalorajan""

        Eli melkein kaikki oikeat kesämökitkin on passiivitaloja, eikös?

        passiivitalotermi on ohimenevä, eikä oikein kuvaa mitään, vtt:n tämän hetken passiivitaloonkin kuuluu lämmitys.

        kuhan Pekkarisen seuraaja on vähän enemmän ympäristön asialla niin plusenergiatalot tulevat :)

        "raksaaja voisi kertoa lisää talostaan, että millä rakenteilla (u-arvotkin), iv-koneella, ilmanpitävyysluvulla ET-luku on alle "passiivitalorajan""

        Kaikki oleellinen on käyty läpi, moneen kertaan.

        Yksittäisiin passiivitalopelleilyparametreihin meillä ei ehkä mene monikaan asia, mutta ei niillä ole aikuisten oikeasti mitään merkitystäkään kun ympäri vuoden nautiskellen asuttu talomme vaan sattuu menemään alle "Kokonaisenergian tarve korkeintaan" -kriteerin.
        Ja tulee menemään jatkossakin vaikka IV lisääntyy ja ainavalmis alkaa lämmitä.

        "Eli melkein kaikki oikeat kesämökitkin on passiivitaloja, eikös?"

        Ensin pitää opetella aakkoset jotta oppisi lukemaan.
        Pitää oppia kävelemään ennenkuin voi juosta jne.

        Eli sun pitäisi opetella perusteet ennen kuin voit oppia lisää.


        http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
        "Yleiseurooppalaisessa PEP-projektissa taas määritettiin maksimiarvot passiivitalon vuosittaiselle energiakulutuksella. " jne....

      • oikein on
        raksaaja kirjoitti:

        "raksaaja voisi kertoa lisää talostaan, että millä rakenteilla (u-arvotkin), iv-koneella, ilmanpitävyysluvulla ET-luku on alle "passiivitalorajan""

        Kaikki oleellinen on käyty läpi, moneen kertaan.

        Yksittäisiin passiivitalopelleilyparametreihin meillä ei ehkä mene monikaan asia, mutta ei niillä ole aikuisten oikeasti mitään merkitystäkään kun ympäri vuoden nautiskellen asuttu talomme vaan sattuu menemään alle "Kokonaisenergian tarve korkeintaan" -kriteerin.
        Ja tulee menemään jatkossakin vaikka IV lisääntyy ja ainavalmis alkaa lämmitä.

        "Eli melkein kaikki oikeat kesämökitkin on passiivitaloja, eikös?"

        Ensin pitää opetella aakkoset jotta oppisi lukemaan.
        Pitää oppia kävelemään ennenkuin voi juosta jne.

        Eli sun pitäisi opetella perusteet ennen kuin voit oppia lisää.


        http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
        "Yleiseurooppalaisessa PEP-projektissa taas määritettiin maksimiarvot passiivitalon vuosittaiselle energiakulutuksella. " jne....

        ei auta vaikka raksaaja osaa aakkoset jos luetun ymmärtäminen on nolla... ikävää...

        täällä huutelee talonsa energiakulutusta, mitä se oikein kertoo? informaatioarvo on nolla, sekin...

        LOL

      • raksaaja
        oikein on kirjoitti:

        ei auta vaikka raksaaja osaa aakkoset jos luetun ymmärtäminen on nolla... ikävää...

        täällä huutelee talonsa energiakulutusta, mitä se oikein kertoo? informaatioarvo on nolla, sekin...

        LOL

        energiankulutus kertoo sen kuinka energiatehokas talo on, kai tyhmempikin sen tajuaa.

        Suomessa on julkaistu kokonaisenergiankulutusasteikot joihin voi verrata kuinka energiatehokas kunkin oma talo on. Niissä on A, B, C luokkia yms. Lisäksi nuo normi, matala, passiivi ym. luokat. Tärkeimpänä määreenä nuissa kaikissa on lämmitysenergian ja/tai kokonaisenergian (ostoenergiat) kulutus.


        Syyt sille miksi olen tuonut oman talon toteutumaa esille:
        - törmäsin passiivitaloartikkeleihin jotka olivat törkeitä (ympäristörikollisia suorastaan)
        - on väitetty että talo lämpiää kodin sähkölaitteiden lämmöllä, se ei ole mahdollista suomessa (jos ei unohda kiuasta päälle ja saunan ovia auki ym hölmöläishommaa)
        - kritisoitiin ettei puurakenteisella yläpohjalla voi tehdä energiatehokasta taloa, osoitin että voi
        - puhuttiin että huono seinän U arvo olisi mitätön asia kokonaisuudessa (totta vain toinen puoli)
        - jotkut touhottavat suorasähkölämmityksen taloudellisuutta (se tuskin koskaan on sitä, eikä sitä tule suosia ympäristön kustannuksella)


        jne...


        Joskus aikoinaan kun talomme energiankulutus oli vasta laskenta-asteella, sain lämmitysenergiantarpeeksi 22-26MWh/a. Maalämmön huomioiden laskin kokonaiskuluksessa olevan mahdollista päästä jonnekin 14-16 megan seutuville.
        (naurettavassa passiivitaloluokassa sekin siis)

        Mutta reilun 10 megan toteutuma on mielenkiintoinen. AIka näyttää kuinka se siinä pysyy....

      • ja padat erikseen...
        raksaaja kirjoitti:

        energiankulutus kertoo sen kuinka energiatehokas talo on, kai tyhmempikin sen tajuaa.

        Suomessa on julkaistu kokonaisenergiankulutusasteikot joihin voi verrata kuinka energiatehokas kunkin oma talo on. Niissä on A, B, C luokkia yms. Lisäksi nuo normi, matala, passiivi ym. luokat. Tärkeimpänä määreenä nuissa kaikissa on lämmitysenergian ja/tai kokonaisenergian (ostoenergiat) kulutus.


        Syyt sille miksi olen tuonut oman talon toteutumaa esille:
        - törmäsin passiivitaloartikkeleihin jotka olivat törkeitä (ympäristörikollisia suorastaan)
        - on väitetty että talo lämpiää kodin sähkölaitteiden lämmöllä, se ei ole mahdollista suomessa (jos ei unohda kiuasta päälle ja saunan ovia auki ym hölmöläishommaa)
        - kritisoitiin ettei puurakenteisella yläpohjalla voi tehdä energiatehokasta taloa, osoitin että voi
        - puhuttiin että huono seinän U arvo olisi mitätön asia kokonaisuudessa (totta vain toinen puoli)
        - jotkut touhottavat suorasähkölämmityksen taloudellisuutta (se tuskin koskaan on sitä, eikä sitä tule suosia ympäristön kustannuksella)


        jne...


        Joskus aikoinaan kun talomme energiankulutus oli vasta laskenta-asteella, sain lämmitysenergiantarpeeksi 22-26MWh/a. Maalämmön huomioiden laskin kokonaiskuluksessa olevan mahdollista päästä jonnekin 14-16 megan seutuville.
        (naurettavassa passiivitaloluokassa sekin siis)

        Mutta reilun 10 megan toteutuma on mielenkiintoinen. AIka näyttää kuinka se siinä pysyy....

        "energiankulutus kertoo sen kuinka energiatehokas talo on, kai tyhmempikin sen tajuaa" kulunut energia ei ole kuin suuntaa antava, siksihän koko energiatodistus on keksitty! Eli se ei kerro juuri mitään, tämähän on selvä? Täytyy olla todella tyhmä/yksinkertainen jos noin ajattelee, eikös?

        Mutta jos et millään pysty ymmärtämään, että jos rakennuksia halutaan verrata sen voi tehdä vain laskennallisilla arvoilla niin sitten pakko nostaa kädet pystyyn. Toivottavasti et ole tosissasi.

        Mitä laskuria käytitte kun laskenta-arvoilla pääsitte 22-26MWh/a lukuun?

        passiivitaloluokka on "naurettava" myös vtt:n asiantuntijoidenkin mukaan mutta jotenkin on pystyttävä laskennallisesti osoittamaan rakennusten energiakulutus.

        yli kolmannes hyvin eristetyn lämpöenergiasta tulee helposti huonolla valaisusuunnitelmalla, eli paljon hehkulampuja tai halogeeneja katossa yms...


        Muuten nopeasti luettuna syysi olivat ihan asiallisia.

      • raksaaja
        ja padat erikseen... kirjoitti:

        "energiankulutus kertoo sen kuinka energiatehokas talo on, kai tyhmempikin sen tajuaa" kulunut energia ei ole kuin suuntaa antava, siksihän koko energiatodistus on keksitty! Eli se ei kerro juuri mitään, tämähän on selvä? Täytyy olla todella tyhmä/yksinkertainen jos noin ajattelee, eikös?

        Mutta jos et millään pysty ymmärtämään, että jos rakennuksia halutaan verrata sen voi tehdä vain laskennallisilla arvoilla niin sitten pakko nostaa kädet pystyyn. Toivottavasti et ole tosissasi.

        Mitä laskuria käytitte kun laskenta-arvoilla pääsitte 22-26MWh/a lukuun?

        passiivitaloluokka on "naurettava" myös vtt:n asiantuntijoidenkin mukaan mutta jotenkin on pystyttävä laskennallisesti osoittamaan rakennusten energiakulutus.

        yli kolmannes hyvin eristetyn lämpöenergiasta tulee helposti huonolla valaisusuunnitelmalla, eli paljon hehkulampuja tai halogeeneja katossa yms...


        Muuten nopeasti luettuna syysi olivat ihan asiallisia.

        Energiankulutus:
        Minun ymmärryksessä energiankulutuksen laskennalla pyritään ohjaamaan rakentamista haluttuun suuntaan, koska toteutumaa ei tiedetä. Mutta kun talo on valmis ja siinä on asuttu muutama vuosi niin toteutumakin alkaa hahmottua.

        Mielestäni suht samanmoisia rakennuksia voidaan verrata myös toteutuman perusteella (joskaan ei tieteellisellä tarkkuudella). En ymmärrä miksi ei voisi.

        "Mitä laskuria käytitte kun laskenta-arvoilla pääsitte 22-26MWh/a lukuun?"

        Käytin useita laskureita. Osa niistä laskureista löytyy www.maalampofoorumi.fi :stä. Muistaakseni tarkin laskuri ei oo siellä. En muista mistä löysin sen, enkä uskalla jakaa kun minulla ei ole tietoa sen tekijänoikeuksista. Siinä laskettiin nähdäkseni melkein kaikki mahdollinen, mutta lisäsin siihen itse mm. arvion massiivisuuden vaikutuksesta (RakMK:n mukaan) sekä sisäisten lämpöenergioiden (kodin elektroniikka yms) hyödyntämisestä.

        Lisäksi lasketutin myös lämpöässällä tarkoilla arvoilla (IVT, thermia yms. laskivat aikoinaan arkkitehdin arvoilla ja silloin luvut olivat 30-40 megaa).

        Ehkä joku päivä tuuppaan ainakin kuvankaappaukset laskurista nettiin, kunhan saan henkiin edesmenneen laptopin jossa datat lienee.

        "passiivitaloluokka on "naurettava" myös vtt:n asiantuntijoidenkin mukaan mutta jotenkin on pystyttävä laskennallisesti osoittamaan rakennusten energiakulutus."

        Ehkäpä energiatodistukset ja passiivitaloluokitukset ei ole meikäläistä varten. ;-)
        Vähän kuin se että Raamattu ei tarjoa avioliittoa hååkkaneille. (keksiköön oman liittonsa ja saakoon samat edut/tms, *kele!)

        "yli kolmannes hyvin eristetyn lämpöenergiasta tulee helposti huonolla valaisusuunnitelmalla, "

        Jeps! Mielestäni nyt eletään murrosta jolloin energiatehokasta elektroniikkaa tulee oikeasti tarjolle. Nähdäkseni esim halogeenikantaan saatavien ledivalojen hinnat on tippuneet noin 50% vuodessa. Toki niitä pitää olla enemmän kuin halogeeneja, mutta silti niillä säästyy luokkaa 90% energiaa. Minulla on koekäytössä useita malleja ja niihin siirrytään kunhan investointihinta vielä hieman laskee.

      • raksaaja
        raksaaja kirjoitti:

        Energiankulutus:
        Minun ymmärryksessä energiankulutuksen laskennalla pyritään ohjaamaan rakentamista haluttuun suuntaan, koska toteutumaa ei tiedetä. Mutta kun talo on valmis ja siinä on asuttu muutama vuosi niin toteutumakin alkaa hahmottua.

        Mielestäni suht samanmoisia rakennuksia voidaan verrata myös toteutuman perusteella (joskaan ei tieteellisellä tarkkuudella). En ymmärrä miksi ei voisi.

        "Mitä laskuria käytitte kun laskenta-arvoilla pääsitte 22-26MWh/a lukuun?"

        Käytin useita laskureita. Osa niistä laskureista löytyy www.maalampofoorumi.fi :stä. Muistaakseni tarkin laskuri ei oo siellä. En muista mistä löysin sen, enkä uskalla jakaa kun minulla ei ole tietoa sen tekijänoikeuksista. Siinä laskettiin nähdäkseni melkein kaikki mahdollinen, mutta lisäsin siihen itse mm. arvion massiivisuuden vaikutuksesta (RakMK:n mukaan) sekä sisäisten lämpöenergioiden (kodin elektroniikka yms) hyödyntämisestä.

        Lisäksi lasketutin myös lämpöässällä tarkoilla arvoilla (IVT, thermia yms. laskivat aikoinaan arkkitehdin arvoilla ja silloin luvut olivat 30-40 megaa).

        Ehkä joku päivä tuuppaan ainakin kuvankaappaukset laskurista nettiin, kunhan saan henkiin edesmenneen laptopin jossa datat lienee.

        "passiivitaloluokka on "naurettava" myös vtt:n asiantuntijoidenkin mukaan mutta jotenkin on pystyttävä laskennallisesti osoittamaan rakennusten energiakulutus."

        Ehkäpä energiatodistukset ja passiivitaloluokitukset ei ole meikäläistä varten. ;-)
        Vähän kuin se että Raamattu ei tarjoa avioliittoa hååkkaneille. (keksiköön oman liittonsa ja saakoon samat edut/tms, *kele!)

        "yli kolmannes hyvin eristetyn lämpöenergiasta tulee helposti huonolla valaisusuunnitelmalla, "

        Jeps! Mielestäni nyt eletään murrosta jolloin energiatehokasta elektroniikkaa tulee oikeasti tarjolle. Nähdäkseni esim halogeenikantaan saatavien ledivalojen hinnat on tippuneet noin 50% vuodessa. Toki niitä pitää olla enemmän kuin halogeeneja, mutta silti niillä säästyy luokkaa 90% energiaa. Minulla on koekäytössä useita malleja ja niihin siirrytään kunhan investointihinta vielä hieman laskee.

        Vaikka energiankulutuksen laskeminen olisikin ainoa oikea energiankulutuksen vertailutapa, niin miksi kannattaa rajoittaa energian tuottotapaa?

        Eihän ole järkeä rakentaa 90kwh/m2/a passiivitaloja kun parempaan pääsee helpommallakin?

        Eli lämmitysjärjestelmiksi kelpuutettaisiin sähköllä toimivat aurinkokennot, sähköllä toimiva maalämpö ilman kompressoreita yms, jne.
        Jotkut tulkitsee että maalämpöpumppu ois kielletty tapa päästä pieneen energiankulutukseen/passiivitaloluokkaan. Mutta miksi maalämpöpumppu olisi kielletty? (sitä ei sanota että se on kielletty, se vaan jätetään "TARKOITUSHAKUISESTI" pois laskennasta)

        Mutta nähdäkseni noi passiivitalospeksit kaipaavat tarkentamista.
        Esimerkiksi siten että suorasähkölämmitys passiivitalossa 90kwh/m2/a voisi olla riittävä, mutta huomautetaisiin että maalämmöllä siitäkin saadaan pois vielä puolet.

      • ollakkin
        raksaaja kirjoitti:

        Energiankulutus:
        Minun ymmärryksessä energiankulutuksen laskennalla pyritään ohjaamaan rakentamista haluttuun suuntaan, koska toteutumaa ei tiedetä. Mutta kun talo on valmis ja siinä on asuttu muutama vuosi niin toteutumakin alkaa hahmottua.

        Mielestäni suht samanmoisia rakennuksia voidaan verrata myös toteutuman perusteella (joskaan ei tieteellisellä tarkkuudella). En ymmärrä miksi ei voisi.

        "Mitä laskuria käytitte kun laskenta-arvoilla pääsitte 22-26MWh/a lukuun?"

        Käytin useita laskureita. Osa niistä laskureista löytyy www.maalampofoorumi.fi :stä. Muistaakseni tarkin laskuri ei oo siellä. En muista mistä löysin sen, enkä uskalla jakaa kun minulla ei ole tietoa sen tekijänoikeuksista. Siinä laskettiin nähdäkseni melkein kaikki mahdollinen, mutta lisäsin siihen itse mm. arvion massiivisuuden vaikutuksesta (RakMK:n mukaan) sekä sisäisten lämpöenergioiden (kodin elektroniikka yms) hyödyntämisestä.

        Lisäksi lasketutin myös lämpöässällä tarkoilla arvoilla (IVT, thermia yms. laskivat aikoinaan arkkitehdin arvoilla ja silloin luvut olivat 30-40 megaa).

        Ehkä joku päivä tuuppaan ainakin kuvankaappaukset laskurista nettiin, kunhan saan henkiin edesmenneen laptopin jossa datat lienee.

        "passiivitaloluokka on "naurettava" myös vtt:n asiantuntijoidenkin mukaan mutta jotenkin on pystyttävä laskennallisesti osoittamaan rakennusten energiakulutus."

        Ehkäpä energiatodistukset ja passiivitaloluokitukset ei ole meikäläistä varten. ;-)
        Vähän kuin se että Raamattu ei tarjoa avioliittoa hååkkaneille. (keksiköön oman liittonsa ja saakoon samat edut/tms, *kele!)

        "yli kolmannes hyvin eristetyn lämpöenergiasta tulee helposti huonolla valaisusuunnitelmalla, "

        Jeps! Mielestäni nyt eletään murrosta jolloin energiatehokasta elektroniikkaa tulee oikeasti tarjolle. Nähdäkseni esim halogeenikantaan saatavien ledivalojen hinnat on tippuneet noin 50% vuodessa. Toki niitä pitää olla enemmän kuin halogeeneja, mutta silti niillä säästyy luokkaa 90% energiaa. Minulla on koekäytössä useita malleja ja niihin siirrytään kunhan investointihinta vielä hieman laskee.

        toteuma on aina kiinni asukkaista, se ei kerro mitään rakennuksen energiatehokkuudesta. miten se on niin vaikea sisäistää?

        käyttämäsi laskuri olisi todella mielenkiintoinen saada, onnistuisiko millään? en löytänyt maalämpöforumilta...

        Raamattu ja energiatodistuksen vertaus kuulostaa pahalta. toinen niistä on puhdasta faktaa.

      • tarkoitushakuisuus
        raksaaja kirjoitti:

        Vaikka energiankulutuksen laskeminen olisikin ainoa oikea energiankulutuksen vertailutapa, niin miksi kannattaa rajoittaa energian tuottotapaa?

        Eihän ole järkeä rakentaa 90kwh/m2/a passiivitaloja kun parempaan pääsee helpommallakin?

        Eli lämmitysjärjestelmiksi kelpuutettaisiin sähköllä toimivat aurinkokennot, sähköllä toimiva maalämpö ilman kompressoreita yms, jne.
        Jotkut tulkitsee että maalämpöpumppu ois kielletty tapa päästä pieneen energiankulutukseen/passiivitaloluokkaan. Mutta miksi maalämpöpumppu olisi kielletty? (sitä ei sanota että se on kielletty, se vaan jätetään "TARKOITUSHAKUISESTI" pois laskennasta)

        Mutta nähdäkseni noi passiivitalospeksit kaipaavat tarkentamista.
        Esimerkiksi siten että suorasähkölämmitys passiivitalossa 90kwh/m2/a voisi olla riittävä, mutta huomautetaisiin että maalämmöllä siitäkin saadaan pois vielä puolet.

        energian tuottatapaa kannattaa kiinnittää huomiota. on hyvä, että rakentajia ohjataan ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

        "Eihän ole järkeä rakentaa 90kwh/m2/a passiivitaloja kun parempaan pääsee helpommallakin?"
        edelleen energiatodistus on laskennallinen. ja siinäkin paino on lämmitysenergian kulutuksessa.

        "suorasähkölämmitys passiivitalossa 90kwh/m2/a voisi olla riittävä, mutta huomautetaisiin että maalämmöllä siitäkin saadaan pois vielä puolet."
        eikös passiivitaloissa lämmitysenergian maksimi ole 20-30 vuodessa?

      • raksaaja
        tarkoitushakuisuus kirjoitti:

        energian tuottatapaa kannattaa kiinnittää huomiota. on hyvä, että rakentajia ohjataan ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

        "Eihän ole järkeä rakentaa 90kwh/m2/a passiivitaloja kun parempaan pääsee helpommallakin?"
        edelleen energiatodistus on laskennallinen. ja siinäkin paino on lämmitysenergian kulutuksessa.

        "suorasähkölämmitys passiivitalossa 90kwh/m2/a voisi olla riittävä, mutta huomautetaisiin että maalämmöllä siitäkin saadaan pois vielä puolet."
        eikös passiivitaloissa lämmitysenergian maksimi ole 20-30 vuodessa?

        >>"suorasähkölämmitys passiivitalossa 90kwh/m2/a voisi olla riittävä, mutta huomautetaisiin että maalämmöllä siitäkin saadaan pois vielä puolet."
        >eikös passiivitaloissa lämmitysenergian maksimi ole 20-30 vuodessa?

        Joo. Lämmitysenergian maksimitarve on mainitsemaasi luokkaa.

        Mutta kokonaisenergiantarve saa olla passiivitalossa roimat 90kwh/m2/a, mikä on mielestäni melkolailla törkeää ja kun kodinelektroniikan tuottama lämpö lasketaan tolleen pertsiilleen lämmityksen avuksi niin menee kaikki laskennat keturalleen ja mukamas ekolokinen passiivitalo lisääkin huippupakkasien energiankulutuspiikkiä aiheuttaen hiilidioksidipäästöjä.

        (ja meillä siis menee vain puolet tuosta 90:ä tällä hetkellä, lämmitys vienee 65 per m2, mutta maalämpö leikkaa siitä 70% pois -> lämmitykseen mennee vain 22 per m2 ((käytetään siis passiivitaloille sallittua aurinkolämpöä maalämpökoneella kerättynä)) ja kodin erotiikan sähkölle jää jotain 23 per m2 .... tjsp.)

      • raksaaja
        ollakkin kirjoitti:

        toteuma on aina kiinni asukkaista, se ei kerro mitään rakennuksen energiatehokkuudesta. miten se on niin vaikea sisäistää?

        käyttämäsi laskuri olisi todella mielenkiintoinen saada, onnistuisiko millään? en löytänyt maalämpöforumilta...

        Raamattu ja energiatodistuksen vertaus kuulostaa pahalta. toinen niistä on puhdasta faktaa.

        "toteuma on aina kiinni asukkaista, se ei kerro mitään rakennuksen energiatehokkuudesta. miten se on niin vaikea sisäistää?"

        Tottakai se on kiinni asukkaista. Mutta rajansa kaikella.

        Jos meillä on kokonaisenergiankulutus 50% pienempi kuin passiivienergiataloissa niin se on mielestäni saastaisen roisia hommaa. Sellainen kusipäinen laskenta ohjaa rakentamaan aivan päin perzettä!

        joitain laskentakaavoja oli tuolla: http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1170834148

        Mutta se tärkein käyttämäni ei tosiaan ole.
        palaan sen käyttämäni exelin kanssa asiaan, jahka se käsiini taas löytyy

      • rajansa?
        raksaaja kirjoitti:

        "toteuma on aina kiinni asukkaista, se ei kerro mitään rakennuksen energiatehokkuudesta. miten se on niin vaikea sisäistää?"

        Tottakai se on kiinni asukkaista. Mutta rajansa kaikella.

        Jos meillä on kokonaisenergiankulutus 50% pienempi kuin passiivienergiataloissa niin se on mielestäni saastaisen roisia hommaa. Sellainen kusipäinen laskenta ohjaa rakentamaan aivan päin perzettä!

        joitain laskentakaavoja oli tuolla: http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1170834148

        Mutta se tärkein käyttämäni ei tosiaan ole.
        palaan sen käyttämäni exelin kanssa asiaan, jahka se käsiini taas löytyy

        roisiapa hyvinkin!

        kerros vielä miten "laskenta ohjaa rakentamaan aivan päin p**p"? mielellään vielä asiallisesti perustellen..

        asiallista keskustelua...

        palaa exelin kanssa kun sen löydät, ennen sitä tällä on ihan turha huudella asiattomuuksia.

      • tärkein juttu
        raksaaja kirjoitti:

        "toteuma on aina kiinni asukkaista, se ei kerro mitään rakennuksen energiatehokkuudesta. miten se on niin vaikea sisäistää?"

        Tottakai se on kiinni asukkaista. Mutta rajansa kaikella.

        Jos meillä on kokonaisenergiankulutus 50% pienempi kuin passiivienergiataloissa niin se on mielestäni saastaisen roisia hommaa. Sellainen kusipäinen laskenta ohjaa rakentamaan aivan päin perzettä!

        joitain laskentakaavoja oli tuolla: http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1170834148

        Mutta se tärkein käyttämäni ei tosiaan ole.
        palaan sen käyttämäni exelin kanssa asiaan, jahka se käsiini taas löytyy

        on lämmitysenergiankulutus, jonka laskennassa on u-arvoilla ja ilmatiiveydellä tärkein merkitys (tietenkin).

        raksaajan mielestä on varmaan tyhmää kun ohjataan rakentamaan paremmin eristettyjä ja ilmatiiviimpiä taloja, onhan se tyhmää? ja vieläpä ohjataan suunnittelemaan paremmin... on se vaan tyhmää?

        "passiivitalo lisääkin huippupakkasien energiankulutuspiikkiä aiheuttaen hiilidioksidipäästöjä."

        selittäisikö raksaaja mitä tällä tarkoitti? saa olla kyllä pitkään -30 astetta, että se rupeaa passiivitalon sisällä edes tuntumaan. Ja kaikissa Suomessa rakentaille (lehdissä, seminaareissa ja netissä mainituissa) olevissa passiivitaloissa on lämmitysjärjestelmät, jotka hyödyntävät aurinkoa/puuta/pellettiä lämmityksessä ja vieläpä todella hyvillä hyötysuhteilla (pienillä päästöillä). ja lähes kaikissa panostetaan mm. kodinkoneisiin, valaistukseen (led) ja taloautomaatioon energianhallinnassa. Eli tuollaisen kommentin kun raksaaja on "heittänyt" niin se kyllä pitäisi pystyä faktalla perustelemaan? (tosin se on mahdotonta, kun ei ole Suomessa kenelläkään kokemusta....)

      • eps-mies, tekniikalla
        tärkein juttu kirjoitti:

        on lämmitysenergiankulutus, jonka laskennassa on u-arvoilla ja ilmatiiveydellä tärkein merkitys (tietenkin).

        raksaajan mielestä on varmaan tyhmää kun ohjataan rakentamaan paremmin eristettyjä ja ilmatiiviimpiä taloja, onhan se tyhmää? ja vieläpä ohjataan suunnittelemaan paremmin... on se vaan tyhmää?

        "passiivitalo lisääkin huippupakkasien energiankulutuspiikkiä aiheuttaen hiilidioksidipäästöjä."

        selittäisikö raksaaja mitä tällä tarkoitti? saa olla kyllä pitkään -30 astetta, että se rupeaa passiivitalon sisällä edes tuntumaan. Ja kaikissa Suomessa rakentaille (lehdissä, seminaareissa ja netissä mainituissa) olevissa passiivitaloissa on lämmitysjärjestelmät, jotka hyödyntävät aurinkoa/puuta/pellettiä lämmityksessä ja vieläpä todella hyvillä hyötysuhteilla (pienillä päästöillä). ja lähes kaikissa panostetaan mm. kodinkoneisiin, valaistukseen (led) ja taloautomaatioon energianhallinnassa. Eli tuollaisen kommentin kun raksaaja on "heittänyt" niin se kyllä pitäisi pystyä faktalla perustelemaan? (tosin se on mahdotonta, kun ei ole Suomessa kenelläkään kokemusta....)

        Onko kukaan kiinnostunut teettämään eps eristeistä passiivitaloa runkovalmiina. Yksi tai puolitoistakerroksisena, pohjasta vesikattoon ulkopuoli rapattuna ja sisäpuoli tasoitettuna ilman väliseiniä. Lattiat valettuna ja LVIST-tekniikka paikoillaan.

      • Ihmetttelevä
        raksaaja kirjoitti:

        "toteuma on aina kiinni asukkaista, se ei kerro mitään rakennuksen energiatehokkuudesta. miten se on niin vaikea sisäistää?"

        Tottakai se on kiinni asukkaista. Mutta rajansa kaikella.

        Jos meillä on kokonaisenergiankulutus 50% pienempi kuin passiivienergiataloissa niin se on mielestäni saastaisen roisia hommaa. Sellainen kusipäinen laskenta ohjaa rakentamaan aivan päin perzettä!

        joitain laskentakaavoja oli tuolla: http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1170834148

        Mutta se tärkein käyttämäni ei tosiaan ole.
        palaan sen käyttämäni exelin kanssa asiaan, jahka se käsiini taas löytyy

        onkohan raksaaja löytänyt sen excelinsä?

      • raksaaja
        tärkein juttu kirjoitti:

        on lämmitysenergiankulutus, jonka laskennassa on u-arvoilla ja ilmatiiveydellä tärkein merkitys (tietenkin).

        raksaajan mielestä on varmaan tyhmää kun ohjataan rakentamaan paremmin eristettyjä ja ilmatiiviimpiä taloja, onhan se tyhmää? ja vieläpä ohjataan suunnittelemaan paremmin... on se vaan tyhmää?

        "passiivitalo lisääkin huippupakkasien energiankulutuspiikkiä aiheuttaen hiilidioksidipäästöjä."

        selittäisikö raksaaja mitä tällä tarkoitti? saa olla kyllä pitkään -30 astetta, että se rupeaa passiivitalon sisällä edes tuntumaan. Ja kaikissa Suomessa rakentaille (lehdissä, seminaareissa ja netissä mainituissa) olevissa passiivitaloissa on lämmitysjärjestelmät, jotka hyödyntävät aurinkoa/puuta/pellettiä lämmityksessä ja vieläpä todella hyvillä hyötysuhteilla (pienillä päästöillä). ja lähes kaikissa panostetaan mm. kodinkoneisiin, valaistukseen (led) ja taloautomaatioon energianhallinnassa. Eli tuollaisen kommentin kun raksaaja on "heittänyt" niin se kyllä pitäisi pystyä faktalla perustelemaan? (tosin se on mahdotonta, kun ei ole Suomessa kenelläkään kokemusta....)

        "raksaajan mielestä on varmaan tyhmää kun ohjataan rakentamaan paremmin eristettyjä ja ilmatiiviimpiä taloja, onhan se tyhmää? ja vieläpä ohjataan suunnittelemaan paremmin... on se vaan tyhmää?"

        Ei se tyhmää ole. Mutta jos rakentajaa viedään kuin pässiä narussa, sitä on ikävä vaan seurata vierestä.
        Passiivitalot saavat kuluttaa kokonaisuudessaan niin järjettömästi energiaa että siinä ei ole mitään tolkkua. Ja kun lasketaan järjettömän paljon käytettävän kotitaloussähköä niin kappas kummaa, sillähän se talo lämpiää.

        >selittäisikö raksaaja mitä tällä tarkoitti? saa olla kyllä pitkään -30 astetta, että se rupeaa passiivitalon sisällä edes tuntumaan.

        Se tuntuu välittömästi eristeen sisäpuolella. Lämmöneristeen paksuus ei juurikaan vaikuta siihen kuinka nopeasti kylmä vaikuttaa läpi, koska se ei varaa lämpöä.
        (kivitalot on asia erikseen, oli ne passiivisia tai ihan mitä vaan)


        > Ja kaikissa Suomessa rakentaille (lehdissä, seminaareissa ja netissä mainituissa) olevissa passiivitaloissa on lämmitysjärjestelmät, jotka hyödyntävät aurinkoa/puuta/pellettiä lämmityksessä ja vieläpä todella hyvillä hyötysuhteilla (pienillä päästöillä). ja lähes kaikissa panostetaan mm. kodinkoneisiin, valaistukseen (led) ja taloautomaatioon energianhallinnassa.

        Melkolailla kaikissa materiaaleissa hehkutetaan että varsinaista lämmitysjärjestelmää ei tarvita. Ja se on suomessa kusetusta.
        Silloin kun aloin rakentamaan ja kaveri laittoi passiivitalon tasoisia eristeitä eikä lainkaan lämmitysjärjestelmää... laskin jotta about 5000kw tarvitaan lämmitystehoa PELKÄSTÄÄN ilmanvaihtoon huippupakkasilla. (kaverilla 6kw sähkövastus siinä IVK:ssa, muistaakseni, ainakin suunnitelmassa)
        Jos tommoinen tuotetaan ilman ekologista lämmitysjärjestelmää, kuten maalämpöä, niin johan siinä tulee hiilidioksidia valtavat määrät (huiput katetaan hiilivoimalla).

      • raksaaja
        Ihmetttelevä kirjoitti:

        onkohan raksaaja löytänyt sen excelinsä?

        mutta niin kauan kun en löydä alkuperäistä tekijää, en voi "jakaa" laskentakaavaa muille

        palaan aiheeseen jos/kun tilanne muuttuu

      • Ihmetttelevä
        raksaaja kirjoitti:

        mutta niin kauan kun en löydä alkuperäistä tekijää, en voi "jakaa" laskentakaavaa muille

        palaan aiheeseen jos/kun tilanne muuttuu

        annatko excelin tietoja tänne, josko tekijä löytyisi sosiaalisen median voimalla?

    • matalalla menee kw/m

      Ittellä ei ole tuollasta eps-harkko taloa, mutta energian kulutuksesta sen verran että eikös tuon kw/m2 voi laskea helposti. Vuoden kulutus / talon neliöt= kw/m2?
      Tosin sis kaikki sähköt (lämmitys, vesi, kodinkoneet yms)

      Meillä tuon laskuopin jälkeen tulee lukemaksi 24.691 kw/m2.
      On ihan puurunkoinen talo ja 1 1/2krs.

    • AM

      Laskemasi lukema on pakko olla täysin väärin. Ilmoittamasi luku 24.691 kWh (huomaa yksikkö!) on ennemminkin kokonaisukulutus kuin kulutus /m2.

      • The_Rat

        Olisiko kopioitu tulos suoraan excelistä? Jenkkimerkki erottamassa desimaaleja...
        Vuoden kulutus on tietysti kWh (tai kWa jos haluaa :D).

        Mutta kaipa tuo riippuu sijainnista ja talvesta aika paljon. Viime talvena kului aika reilusti, tämä talvi näyttää tähän mennessä menevän aika vähillä kulutuksilla.

      • AM
        The_Rat kirjoitti:

        Olisiko kopioitu tulos suoraan excelistä? Jenkkimerkki erottamassa desimaaleja...
        Vuoden kulutus on tietysti kWh (tai kWa jos haluaa :D).

        Mutta kaipa tuo riippuu sijainnista ja talvesta aika paljon. Viime talvena kului aika reilusti, tämä talvi näyttää tähän mennessä menevän aika vähillä kulutuksilla.

        Jos tuo olisi pitänyt olla 24,691 kWh/m2 vuodessa, niin ei se voi oikein olla. Kaikki sähkönkulutus, joka sisältää lämmityksen, veden, kodinkoneet yms, ei voi olla noin alhainen. Tuohan on passiivitalon lämmitysenergian kulutus. Toki jos lämmitys hoidetaan jollain muulla kuin sähköllä, tuohon lukemaan on periaatteessa mahdollista päästä. Tarvitsee silti olla aika säästäväinen. Riippuu toki talon koostakin.

    • KooAmm

      naapurin miehellä vastaava luku on 10kWh/m2, osoite on laihian lähellä :D

    • huvittaa vaa

      pakko kommentoida kun itse olen miettimässä taloa tuosta malanderista ja kiinnostaisi lukea aiheesta mutta täällä enimmäkseen kinataan kuin lapset :D

      • Itepähän nostit vanhan keskustelun taas näkyviin! Siinä ne kinat jatkuu...

    • Jatkuu..

      EPS legojen myyjäät puhuvat aika paljon u-arvoista vaikka välipohjina käytetään ontelolaattaa tai vastaavaa.
      Betoni johtaa lämpöä aika lailla, lambda 1.7? Joten keskellä oleva betonirungon lämpötila on melkein sama kuin lämmin ontelolaatta, nollaten sisäpuolen eristyksen merkitystä.
      1 kerros kelluvalla lattialla sopisi paremmin. Onko tähän jotain mallinnus softaa ?

      • 450 harkko

        Kannattaa valite sellainen muottiharkko, jossa on paksumpi eriste ulkopuolella.

      • minä valitsin

        Nollaa varmaan juuri tuolta kohdalta. Valtiste siis sellainen, jossa on vain pieni (59mm) eriste sisäpuolella ja eristeen päämassa on ulkopuolinen. Siitä on muutakin hyötyä.

      • valitsija
        minä valitsin kirjoitti:

        Nollaa varmaan juuri tuolta kohdalta. Valtiste siis sellainen, jossa on vain pieni (59mm) eriste sisäpuolella ja eristeen päämassa on ulkopuolinen. Siitä on muutakin hyötyä.

        Kenen harkko?

    • J

      Monissa näissä harkoissa teräs laitetaan suoraan eps väliosan päälle, niin ettei betoni täysin suojaa terästä. Alkaako nämä sitten ruostumaan pikkuhiljaa seinän sisällä?

      • 145°

        Toki.
        Sen voisi ehkä kompensoida laittamalla 2 milliä paksumpaa terästä.
        Aika, minä teräs ruostuu joka puolelta 2 milliä on jo lähellä sataa vuotta betonin sisällä - en tiedä mitä se on tossa eps-kohdassa.

        Tosin jos katselette eps valmistajia, niin nyt muutkin ovat siirtyneet muovisiin välitukiin. Ne kun ovat muiltakin osin kuin ruostumisen kannalta paremmat.

        Vielä kun unohtaisivat nuo sisäpuolen EPS:t kokonaan ja tekisivät sisäpuolelle sopivaa valmista seinäpintaa toisen puolen, niin mä ottaisin sellasen heti.

    • risucasa

      Eps-harkkojen alkutaival on kyllä ollut melkoisen kivinen. Uskomatonta miten tietämättömiä ihmiset ovat tuotteesta vaikka siitä on valmistettu taloja suomessa jo 30-vuotta. Asuntomessuillakin näyttäisi taas olevan pari taloa rakenteilla pari taloa eps-harkoista. Meillä rahkeet talon rakentamiseen kokonaan eps-harkoista eivät riittäneet, mutta teimme sokkelin malanderin harkoista. Olivat ihan näppäriä ja valmistui 4 päivässä. Huolestunut naapuri tosin otti yhteyttä rakennusvalvontaan ja lähetti kirjeen, kun pelkäsi, että rakennamme hometaloa. Kuvia ja lisää tietoa osoitteessa: www.risucasa.blogspot.fi.

      • EPS- harkko rulez

        Eikä tietämättönyys lopu pelkästään rakentajiin. Ymmärrän toki, että on kaikenlaista skeptisyyttä uusia järjestelmiä kohtaan, mutta ei kai kuitenkaan tarvitse hyvää rakenustapaa sivuuttaa vaan sen takia, että se on uusi Suomessa. Tapa on hyvä ja terveellinen ja turvallinen. Sillä on tehty kerrostalojakin ja täällä ihmetellään, onnistuuko pientalo. Materiaalitkin on vanhoja ja ne on kestäneet nykyisissäkin taloissa jo kymmeniä vuosia. Teräsbetoni muotin sisällä on taatusti sellainen rakenne joka kestää vuosikymmeniä. Pahimpana esteenä on vastaavat mestarit ja suunnittelijat, jotka haluavat olla niin mukavuuden haluisia, etteivät halua oppia mitään uutta, vaan mennä pötköttelevät vain 30 vuotta vanhoilla opeilla. Ja pahimmassa tapauksessa ovat jo sen 30 vuotte tehneet hometaloja.

    • ei pysty

      Tein talon betoniharkoista enkä voi sitä kenellekään omatoimirakentajalla suositella. Kukaan ei voi käsittäää, kuinka paljon ne harkot painavat. Toinen on se, että ne hammastavat tosi herkasti. Pystyrautojen pujottelu on aivan järjettömän typerää touhua, kun joka reiäissä tökkäävät allaolevan betoniharkon reiän kylkeen. Pahin on ehdottomasti se paino, sillä telineille ei voi montaakaan harkkoa pistää kerralla ja kukaan ei niitä telineille kantaa, vaan kurottajaa pitää työmaalla pitä viikkotolkulla syömässä budjettia. Voisin kuvitella,että ammattirakentajienkin kannattaisi tutustua muottiharkkoihin. Naapuri talo valmistui muottiharkoista muutamassa päivässä, kun minulla meni harkkotalon pelkän rungon kanssa 1.5kk. Toisessa talossa muutettiin sisään, kun mimulta meni vielä monta kuukautta siihen. Lopuksi talo näytti vielä vuoden työmaalta, kun sitä ei voinut rapata ennen kuin kivet kuivuvat ja lopulta nyt 3 vuoden jälkeen talon rappaus on harkkosaumoista halki ja naapurilla pysyy.. kyllä harmittaa, etten ite tehnyt samasta. Naapuri vielä viihtyy talossaan ja kyl harmittaa

      • The_Rat

        Odotas nyt... Jos rungon rakentaminen kesti about kuukauden pidempään, niin miten se vaikuttaa siihen, että sisäänmuutto kesti kuukausikaupalla pidempään?

        Ja eikös tuo saumoista halkeilu ole tämä muurattavien soraharkkojen trollaajien ongelma ennemminkin?

        Ettei sinulla olisi mennyt harkot rakennusvaiheessa sekaisin. Sekä muurasit kevytsoraharkkoa, että pujottelit rautaa sinne?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      78
      5791

    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      24
      2526

    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      26
      2007

    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      62
      1765

    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1611

    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1398

    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1317

    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1311

    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1249

    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1203
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt