TM rakennusmaailma 5E/09 pääkirjoituksessa järkevä kannanotto. " On vaikea kuvitella, että lämmöneristysmääräysten kiristäminen olisi materiaaliteollisuuden lobbausten seurausta. Mutta muutakaan selitystä on myös vaikea kuvitella, niin yksisilmäisesti asiaa ajetaan. Eristebisnekselle uudet vaatimukset ovat tietysti riemukkaita.
Tuntuvaa energiansäästöä lisää kiristyvillä vaatimuksilla ei enää saada - ei ole, mistä ottaa. Tämä olisi syytä tiedoittaa ympäristöministeriössä mahdollisimman selkeästi.
Olisi korkea aika tarttua todellisiin energiatuhlareihin: teollisuuteen, liike- ja toimistorakennuksiin. Ja nimen omaan vanhaan rakennuskantaan.
Pienrakentajien kurittamisella ei Suomen päästövähennysvelvotteita hoideta kuntoon ".
Voiko asiaa selkeämmin sanoa ?
Tuntuvaa energiansäästöä lisää kiristyvillä vaatimuksilla ei enää saada - ei ole, mistä ottaa. Tämä olisi syytä tiedoittaa ympäristöministeriössä mahdollisimman selkeästi.
Olisi korkea aika tarttua todellisiin energiatuhlareihin: teollisuuteen, liike- ja toimistorakennuksiin. Ja nimen omaan vanhaan rakennuskantaan.
Pienrakentajien kurittamisella ei Suomen päästövähennysvelvotteita hoideta kuntoon ".
Voiko asiaa selkeämmin sanoa ?
Vastaukset 31
Vanhimmat
http://www.metsalehti.fi/Page/e6c835a1-14cb-4e98-9edc-5ad88f64a262.aspx?groupId=a25a96de-2e11-470c-a39d-51193e5fd6d7&announcementId=e863f238-2245-4406-a240-20ff3490ada4
40% Suomen pientaloista lämpeää päästökauppavapaasti. Luku on kyllä suurempikin koska maalämmittäjät ja ilppi vilppiläiset käyttävät eivät käytä 100% sähköä lämmittämiseen.
Vanhan rakennuskannan lisäeristäminen ei lyö leiville jos säästöjä alkaa etsimään verrattuna kustannuksiin.
Vanhan rakennuksen liitosrakenteiden tiivistäminen on edullista sekä nopeasti suoritettavissa. Nykyiset matalaenergia ym vastaavien rakennusten energiatehokkuus perustuu rakenteiden tiiveyteen. TIIVISTYS (tiiveys) TAI LISÄERISTÄMINEN ON KAKSI ERI ASIAA.
Lisätietoa saat mm Tampereen teknillinen yliopisto. 2009 tutkimusraportti 141.
"2.2 Ilmapitävyys nykyisissä pien-ja kerrostaloissa- yleisimmät vuotokohdat.
Pientaloissa ....... ikkunat ja ovet 31 %
Kerrostaloissa..... ikkunat ja ovet 72 %
Tiedoksi rakenteiden tiivistystarpeista esim
Ikkunoiden ja ovien elinkaaren aikana niiden tiivisteet on uusittava vähintään 5 jopa 40 kertaa. Riippuen tiivisteiden laadusta.
mielestäni vanhoissa taloissa ei kannata "hätäillä" tiivistämään muutoin kuin nuiden ovien ja ikkunoiden tiivisteiden osalta
rintamamiestyylin taloissa ilmavuodot kun on osa ilmanvaihtoa
Yksikään talo ei hengitä ilman ilman vaihtumista
Nyt on tainnut mennä raksaajalla puurot,vellit ja vielä lautasetkin sekaisin.
Kannattaisi varmaan avata kirja ja opiskella ilmanvaihtoa,hengittämistä,rintamamiestalon toimintaa ja paria muutakin kirjaa....
On tullut opiskeltua toistakymmentä vuotta ja isännöityä samoin.
No hiukan kannattaa vielä jatkaa opintoja tai toisaalta ehkä katella jotakin muuta jo....
Esimerkiksi passiivitalot on höpötystä jota toitotetaan lämmöneristeiden myynnin lisäämiseksi.
VTT sanoo passiivitalojen kokonaiskulutustavoitteeksi 50-90kwh/m2/a. Mutta meillä kuluu vain 45kwh/m2/a, eikä talomme eristetaso ole ns. passiivitaloluokkaa.
(vain hieman normia parempi eristystaso maalämpö energiatehokas kodinsähkö)
Kansa vaatimaan lisää ydinvoimaa, että saadaan energian hintaa alas.
Muuten se nousee törkeästi.
eli naapurin kesämökkikin on alle passiiivitaloluokan kulutuksen... Eikä sitä ole edes eristetty, ihme juttu?
Vaiko vitsi?
"Nyt on tainnut mennä raksaajalla puurot,vellit ja vielä lautasetkin sekaisin."
ikävää...
luetun ymmärtäminen on ilmeisen tärkeä asia... ikävää...
Sinä olet tässä ketjussa se vitsi.
Ei se paranna talosi energiatehokkuutta että saat osan kilowateista ilmaisesi.
Eikä raenteiden läpi myöskään tehdä ilmanvaihtoa, tiivisteiden raoista jossain vanhoissa systeemeisä kyllä.
"Ei se paranna talosi energiatehokkuutta että saat osan kilowateista ilmaisesi."
Se nimen omaan on energiatehokkuutta.
Lisäksi se on yksi passiivitalon kulmakivistä, hyödyntää ilmaisenergiat.
(sen voi lukea esim. viittaamistani matskuista)
Ja kyllä se ilma vaihtuu myös (/nimen omaan) rakenteiden läpi. Esim. anoppilan rintsussa ei ole ainoatakaan tuloilmakanavaa. Kesällä edes poisto ei toimi. Tuulella ilma vaihtuu kesälläkin tai kun akkunat on auki. Talvella kylmä ullakko on paksussa kuurassa kun yläpohja falskaa.
Mutta sen verran voin alkaa myöntymään että rintsussa ei kannata vaihtaa edes akkunan tiivisteitä, jos haluaa kohtalaisen sisäilman laadun.
Minä ymmärrän energiataloudella sen että paljonko käytetään enegiaa ja energian käytön hötysuhteen. Energian hinnalla ei ole siihen mitään merkitystä.
Mielestäni se ei paranna energiatehokkuutta että ottaa lämpöpumpulla energiaa maasta tai ilmasta, tai että polttaa takassa ilmaisia puita.
Energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi eristeillä, tiivillä rakenteella ja lämmön talteenotolla.
Tuo ritsikan ullakon huurtuminen ei ainakaan minusta ole lainkaan tavoiteltava tilanne... Homeeseenhan se menee, ellei muka ole jo.
Eriste maksaa jotain 35€/kuutio. 150 neliön talon eristeen maksaa noin 3000€. Jos parantaa eristävyyttä vaikka niin että se maksaa 1000€ enemmän, niin tuo tonni säästyy lämmityskuluissa viidessä vuodessa.
Eristettä saa halvemmallakin eli 8-20e/m2 mutta paikalleen sitä ei aina saa kovin halvalla.
Eritämisen kannattavuus riippuu aina työn hinnasta ja varsinkin remonttikohteissa sen osuus voi olla huomattava.
Lisäksi lisälämmöneristyksen hyödyt muuttuu teoreettisiksi jonkun rajan jälkeen jolloin vahvuuksien kasvattaminen ei johda hyötyihin koska myös rakenteiden kasvattaminen lisääntyvälle eristämiselle tuo ylimääräisiä kustannuksia.
Kirjoitin eristeen KUUTIOhinnasta, en neliöstä.
Talon hinta ei kyllä kasva merkittävästi, vaikka eristepaksuuden kasvattaa rakentaesta vaikka 250mm -> 350mm. Välikatolle eristepaksuuden kasvattaminen maksaa vain eristeen hinnan.
Jälkikäteen eristäminen on tietysti kertaluokkaa kalliimpaa.
Kuutioista minäkin vaikka tuli näpyttelyvirhepaholainen.
Jos seinää kasvatetaan 250mm vaikka siihen 350mm niin kyllähän siitä ylimääräistä kustannusta tulee melkein yhden rungon verran ja miettiä voi koska sen saa säästämällä takaisin.
Katolla ei tietenkään väliä jos ei ole vinokatot.
Eristämisessäkin kuten kaikessa muussakin pitäisi olla joku järki ja kohtuus. Varsinkin kun vielä ei tiedetä ns.passiivitalojen pitkän aikavälin riskeistä.
Jos laskee ensin hinnan 250mm seinälle ja lisää siihen eristettä 100mm, niin ei se nyt kyllä älyttömästi maksa, kantava runkohan on jo laskettu hintaan. Periaatteessa tarvikkekulut on 750m pattinkia plus naulat, eli noin tonni.
on kaksi eri asiaa. Lisäeristeillä voidaan jopa pilata koko kiinteistö. Varokaa sairaan talon syngroomaa. Lämpöeristeiden paksuus ei ole mikään mittapuu tehokkaaseen energiakäyttöön.
Rakennetiiveyden parantaminen on todella edullista ja hinta laatu/ suhde tosi hyvä. Rakennetiiveyden parantuessa, myös ilmavaihdosta saadaan toimiva.
Kun rakennetiiveyttä on parannettu niin harvoin tarvitsee lisätä lämpöeristeitä.
Tuossa edelä tarkoitin lisäeristämisellä uuden talon eristämistä normien vaatimuksia paremmin. Uudessa talossa tiiveys pitäisi olla itsestään selvyys.
TM Rakennusmaailman kirjoitus oli lähinnä kannanotto Suomenn päästövähennysvelvotteisiin.
Passiivi- ja matalaenergiataloja rakennetaan vuosittain alle 2 % nykyiseen rakennuskantaan nähden. Tällä vauhdilla energiasäästö- sekä päästövähennystavoitteiden täyttymiseen menee aikaa yli 200 vuotta.
Pientalo-omistajien kannattaa muutenkin olla tarkkana. Millä toimilla tai hankinnoilla saadaan todellista energiasäästöä ja mitkä asiat ovat pelkkää bisnestä.
Todellisia energiatuhlareita ovat liike-, toimisto- ja hoitoalan rakennukset sekä koulut ja oppilaitokset.
Kiinteistöjen energiasäästö- sekä päästövelvoitetavoitteissa on päättäjienkin "pallo" hukassa. Tällä hetkellä pääpaino on uudisrakentaminen ja niiden osuus tavoitteiden täyttymiseen on vain rikka rokassa.
eli lämmitysenergian tehokas käyttö koituu aina ennemmin tai myöhemmin yksilön hyödyksi.
Mitä vähemmän kiinteistö kuluttaa lämmitysenergiaa sen pienempi on energialasku. Energialaskusta säästyneitä varoja voidaan käyttää kiinteistön muihin parannustoimiin. Säästäminen siellä tuo hyötyä täällä.
Ikkunoiden sekä ovien tiivistäminen on liian edukas sekä yksinkertainen tapa pienentää lämmityskuluja ja parantaa asumismukavutta.
Virallisesti hyväksytyt sekä käyttöön otetut lämmitysenergiasäästötavat perustuvat ainoastaan hyvätuottoiseen "bisnekseen".
Esimerkkinä voi käyttää TM 5E/09 Remontti-Reiskan sanomaa lämmönvaihtojärjestelmästä: " Hopealoimun keksinnössä on Reiskan mielestä vain yksi vika: se on niin yksinkertainen, että siitä on vaikea tehdä bisnestä... "Tätä ei voi myydä kahdellakymmenellä tonnilla.
Voiko energiasäästöbisnestä tämän selkeämmin sanoa.... ja kansa uskoo vain myyntiesitteitä.
Rakennetaan ilman lämmön talteenottoa tai reilummilla eristeillä.
Kuutioita on kerrostaloissa reilusti samoin liikerakennukset joissa lämmöntalteenotto heikkoa
rakentamisesta vastaa grynderit eikä niitä kiinnosta energiasäästö. Kerrostalojen rakennuttajille ei voi myydä kaikenlaisia "energiasäästövempaimia" niin helposti kuin omakotitalojen omistajille.
Eikä uusien talojen enegiasäästöt vaikuta tämänpäivän ilmastostrategiaan eikä energiasäästötavoitteisiin.
sekä toisenlaisen keskustelun avaajana.
Onko lämmitysenergiasäästötoimet sekä pienemmät hiilidioksidipäästöt suurilta osiltaan vain bisnestä.
Aika tulee näyttämään tosiasiat.
Mutta kuinka paljon siihen mennessä on palannut turhia euroja laite- tai muihin energiasäästöhankintoihin.
Ilmaston lämpeneminen on suurimpia huijauksia, vertaa Itä-Suomen ja Länsi-Suomen lämpötiloja. Aina lännessä 5 astetta lämpimämpää ja Vaasaa mainostetaan aurinkoisimpana kaupunkina.
Miksi me ahaluamme mennä Kanarian lämpöö ja miksei Espanjasta juuri kukaan tule Suomeen.
Vastaus on KYLMYYS, joka meillä hankaloittaa elämää monenlla sektorilla.
täysin käsittämätön. Rakennetiiveys ei tarkoita lisälämpöeristeen- tai lisärakenteen tekemistä. Tiedoksi!
Rakennetiiveyden parantaminen on edullisin tapa vähentää lämmityskuluja yli 10%. Rakennetiiveyden parantaminen varmistaa toimivan ilmanvaihdon sekä puhtaamman sisäilman.
Halvinta lämmitysenergiaa on käyttämätön energia.
Kiinteistöveroon tulee lähivuosina rajut korotukset. Korotukset kohottavat asumiskustannuksia.
Vain lämmityskuluja pienentämällä voi korotuksen vaikutusta vuokriin ja vastikkeisiin pienentää.