Vene lehden uusi 504 sivua oleva Suuri katsastusnumero on todella suuri pettymys.
Jos muistan oikein, niin edellisessä oli hinnat tarvike puolen osassa - nyt voi sanoa ettei niitä ole alkuunkaan.
Onko tämä Vene lehden moka - vai jokin uusi trendi - ettei kerrota hintoja?
Jos muistan oikein, niin edellisessä oli hinnat tarvike puolen osassa - nyt voi sanoa ettei niitä ole alkuunkaan.
Onko tämä Vene lehden moka - vai jokin uusi trendi - ettei kerrota hintoja?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos sun täytyy tietää etukäteen hinta mennessäsi kauppaan, sulla ei ole varaa ostaa.
Paras siis jäädä kotiin ja tilata netistä. Hinnat näkyvät, niitä voi vertailla, ja säästät 30-50 prossaa verrattuna siihen että viitsit polttaa bensaa ja ajella venetarvikeliikkeeseen saamaan "palvelua".
hyviä osoitteita
compass24.com
svb.de
segelladen.de
monessakin suhteessa. Hintojen puuttumisen voisi kuvitella johtuvan jälleenmyyjien huolestumisesta pelata itsensä ulos hintakilpailusta. Itseäni häiritsee muutkin pikkujutut kuten veneiden esittely siinä myyntiluettelossa. CE/A kategoriaan kuuluvissa veneissä osa on saanut maininnan "Itsetyhjentyvä", ei kuitenkaan kaikki. Mitähän sekin tarkoittaa? Kysymys lienee avotilan tyhjenemisestä, joka kategoria A:ssa on itsestäänselvyys ja edellytys A:lle. Matkaveneissä kiinnostaisi vaikkapa meripunkkien luku, jota ei ilmoiteta luettelossa eikä edes testeissä. Kaikissa veneissähän on runsaasti/liikaa makuupaikkoja, luettelossa usein jopa 6-8, mutta niissä tuskin voi nukkua veneen luoviessa 20-30 asteen kallistuskulmassa.
En jaksa innostua Vene-lehden testeistä muutenkaan. Purjeveneiden testaajat ovat nimistä päätellen kokeneita purjehtijoita, mutta miksi matkaveneiden testit tehdään yhtenä ainoana muutaman tunnin rantapurjehduksena Hki-Espoo? Usein vielä on sattunut hyvin kevyt keli, niinkuin viime numeron testipurjehduksessa, eikä avomerellekään ole poikettu. Tuleekohan lehdelle liian kalliiksi ajaa testiveneillä vaikka joku avomerikisa yöpurjehduksineen? Kenelle on hyötyä tällaisista pintapuolisista testeistä, joissa meriominaisuudet jäävät arvausten varaan? Nyt testit muistuttavat enemmän venemainoksia kuin kriittistä arviointia!
>Matkaveneissä kiinnostaisi vaikkapa
>meripunkkien luku, jota ei ilmoiteta
>luettelossa eikä edes testeissä.
Duncker on listannut matkoiltaan lähinnä russakoiden esiintymiset, punkeista olen kuullut puhuttavan vähemmän.
Itse tein viime kesänä tuttavuutta punkin kanssa eräässä Helsingin edustan saaressa puuceessä istuessani. En ole aivan varma, oliko kyseessä oikea meripunkki vai puutiainen. Ilmestyi jostain kaulalleni, mutta eipä onneksi ehtinyt pureutua kiinni!
Olen kuullut, että entisaikojen purjealuksilla kasvatettiin syötäväksi keripukkeja. Onko jollakulla tarkempaa tietoa asiasta? Saako tuollaisen pukin lihasta sitä kaivattua C-vitamiinia?
Verbaalisen lahjakkuutesi ja asiantuntemuksesi yhdistelmä on suorastaan tyrmäävä. Se toi tähän sinänsä asialliseen keskusteluun paljon lisäarvoa!
Olisi hienoa, jos viitsisit printata tämän keskustelun paperille ja esitellä sitä sukulaisillesi ja ystävillesi. Näin hekin oppisivat paremmin tuntemaan ja arvostamaan sinua.
Poika ei ole ollut PURJEHTIMASSA. Ei varmaan edes tiedä mikä on meripunkka, luulee nytkin puutiaiseksi. Sen takia varmaan Vene-lehden muutkaan samanhenkiset lukijatkaan eivät ole meriveneistä kiinnostuneita. Vai edustiko juttu koululaishuumoria?
Täysiverisille punkinpuremille PURJEHTIJOILLE on tuossa vieressä oma palstansa. Tämä palsta on nimeltään Yleistä veneilystä. Luulin siis saavani kirjoittaa tänne, vaikka olen yöpynyt purjeveneissä (gastina) yhteensä tuskin kahtakaan viikkoa.
Oma vesikulkuneuvoni kulkee arvokkaan vaakasuorassa eikä syydissä. Mamman kanssa pötkötetään fööripiikin muhjakassa parivuoteessa, joka aina meripunkat voittaa näillä lähivesillä, kevyissä kesäkeleissä. Purjehtijoiden valintaa mitenkään väheksymättä.
VENE-lehden kestotilaaja olen ollut pienen ihmisiän verran.
Poika? Koululaishuumoria? Miksei, jos joku haluaa niin nähdä. Kuulun kyllä ns. varttuneempaan väestönosaan. Jätin aikuistumatta jo vuosikymmeniä sitten. Jos aikamiehiin haluat tutustua, niin ehdottaisin poikiani itseni asemesta.
Punkkien puremia tulee juuri siellä saaristossa, missä sinulle ne parivuoteesikin riittävät. Meripunkalla/punkilla taas ei ole mitään käyttöä siellä rantapusikkojen seassa purjehtiessa. Punkinpuremasta voi muuten saada aivokalvontulehduksen, oletko välttynyt?
Oletko tyytyväinen lehteen, kun kerran olet sitä jo ihmisiän verran tilaillut? Onko se niin hyvä, ettet siedä muiden esittämää kritiikkiä? Oletko lukenut mitään ulkolaisia lehtiä? Ovatko huonompia/parempia?
http://www.porintekniikkaopisto.fi/jari/purje/s135.htm
Säpin saarelta sivujen mukaan.
Onko tämä nyt sitten Piicee ??
Mallia ”Aquarium” paremminkin. Vaikka onhan se lasi osittain kvartsia joka on osittain sitä piitä. Että se siitä.
”Silicon carne” on muuten tuolla Piilaakson puolessa suosittu ruokalaji, mutta kuulunee muille palstoille.
>Säpin saarelta sivujen mukaan.
No sitten luulisi, että oven saa sisäpuolelta lukkoon – tai ainakin hakaseen!
Venelehti edustaa kaikkea kaikesta, ainakin vähän - mutta mistään ei oikeastaan mitään, ainakaan meikäläiselle.
Ostin uuden vuosikerran kun tuli niin hulppea tarjous - oheistuotteilla höystettynä.
Iltalukemiseksi siitä ei paljoa löydy.
Toinen lehti, Venemestari on jo lähempänä, etenkin meikäläiselle joka ei ole Teemu Selänne tai vastaava. Vene on halpa jota on itse rempattava, ja noin 8 metrinen, vanhassa moottoriveneessä sitä löytyy.
Venemestari lehdestä olen saanut paljon uutta, hyödyllistä tietoa moneen - ja luettavaa on riittänyt.
Nuo kaksi lehteä ovat eri maailmoista. Vene lehti on veneilijälle, siitä unelmoivalle kuten "Gloria" lehti naisille. Paljon glamouria, vähän asiaa.
taas dunkkupepestä juttua (4. kerta samaa paskaa ja pari alastonkuvaa), Irma Esmeraldasta (jos vaikka 13 solmua mennyt rikki), dunkun manttelinperijästä (kaadoin löpöä vesitankkiin).