Ne, jotka kuvittelevat että ilmanvaihto voidaan hoitaa tarkoituksellisesti ilmastointilaitteilla,
ilman rakennuksen ulkovaipan "hengittävyyttä" eli kykyä tasoittaa kosteuspitoisuuksia ja hiilidioksiidi ja muita haitallisia kaasuja ovat yksinkertaisia!
Ensinnäkään höyrynsulkumuovia ei koskaan tulla saamaan tiiviiksi joka paikasta (rakenteiden liittymiset, muovin haurastuminen jne.) Kun vielä muovin kanssa käytetään mineraalivilloja jotka eivät kykene ottamaan vastaa ja luovuttamaan kosteutta
syntyy epätiiviyskohtaan kosteusvairio ja hometta.
Edelleenkin pitää joitakin valistaa, että hengittävällä rakenteella ei tarkoiteta seinärakennetta, joka päästää rakenteeseen hallitsemattomasti kosteutta, vaan rakennuspaperin höyrynvastus on oltava riittävä. rakennuspaperin epätiiveys kohdista konvektion mukana kuljettaman kosteuden, pystyy puukuitu tai vastaava eriste ottmaan vastaan ilman kosteusvaurion ja homehtumisen vaaraa. Lisäksi on näitä yksinkertaisia valistettava siitä että rakenteen hengittävyydellä ei yleisesti tarkoiteta rakenteen hataruutta vaan kykyä tasaamaan ilman hiilidioksiidi ja kosteuspitoisuuksia diffuusoitumalla seinärakenteen molemmin puolin.
Odotan asiallisia kommentteja! kiitos.
ilman rakennuksen ulkovaipan "hengittävyyttä" eli kykyä tasoittaa kosteuspitoisuuksia ja hiilidioksiidi ja muita haitallisia kaasuja ovat yksinkertaisia!
Ensinnäkään höyrynsulkumuovia ei koskaan tulla saamaan tiiviiksi joka paikasta (rakenteiden liittymiset, muovin haurastuminen jne.) Kun vielä muovin kanssa käytetään mineraalivilloja jotka eivät kykene ottamaan vastaa ja luovuttamaan kosteutta
syntyy epätiiviyskohtaan kosteusvairio ja hometta.
Edelleenkin pitää joitakin valistaa, että hengittävällä rakenteella ei tarkoiteta seinärakennetta, joka päästää rakenteeseen hallitsemattomasti kosteutta, vaan rakennuspaperin höyrynvastus on oltava riittävä. rakennuspaperin epätiiveys kohdista konvektion mukana kuljettaman kosteuden, pystyy puukuitu tai vastaava eriste ottmaan vastaan ilman kosteusvaurion ja homehtumisen vaaraa. Lisäksi on näitä yksinkertaisia valistettava siitä että rakenteen hengittävyydellä ei yleisesti tarkoiteta rakenteen hataruutta vaan kykyä tasaamaan ilman hiilidioksiidi ja kosteuspitoisuuksia diffuusoitumalla seinärakenteen molemmin puolin.
Odotan asiallisia kommentteja! kiitos.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ihanko itse ajattelit?
Vai onko Sinulla jokin kilpaileva tutkimuslaitteisto kotonasi käytössä?
Tuloksia olet kai jotenkin tilastoinut ja taulukoinut? Vai ihanko pers´tuntumalla?
Kerro ja esittele laitteistosi ja mittausmenetelmäsi!
Varsinkin tämä hiilidioksiidin "tasaaminen" tuntuu mielenkiintoiselta!
Huom!
Jos ei tositietoa löydy; lopeta "yksinkertaisten" valistaminen.
VTT tekee mielestäni ihan puolueettomia tutkimuksia ja käyttävät varmasti ihan asianmukaisia mittauslaitteita ja tutkimusmenetelmiä.
Ihan hyvä varmaan meille vähemmän älykkäillekin lukea niitä.
http://64.4.22.250/cgi-bin/linkrd?_lang=EN&lah=ee1f805858e8a6b2920d4727eb6cca27&lat=1046860822&hm___action=http://www.ekovilla.com/gfx/ekovilla_heng_rak_opas.pdf
Tietäjätekijä maitsikin tuossa rakennuslehdessä käydystä asiallisesta keskustelusta "hengittävä" vs "hengittämätön" rakenne. Kannattaa tutustua myös uusimpaan rakennuslehden numeroon 7 (27.2.2003)
Mielipidepalstaan "Kostusturvalliset rakenteet tunnetaan" ja siinä viitattuihin tutkimuksiin ja artikkeleihin.
Ps. Tarkoituksena ei ollut loukata kenenkään älykkyyttä vaan provosoida hieman, jotta saataisiin vipinää keskusteluihin.
Uskon kyllä että höyrynsulkumuovi rakenteilla ja oikealla ilmanvaihdollakin saadaan aikaan hyviä ja toimivia rakennuksia, mutta jos olisin itse rakentamassa, rakentaisin tällaisen "hengittävän" talon tiilestä.
että talon rakenteet eivät ole mikään paikka "hengitellä" tai "liikutella" kosteutta, hiilidioksiideja tai ylipäätänsä mitään, kyllähän noita erillaisia tutkimuksia on ilmestynyt, valitettavasti vain ne yleensä ovat olleet "kovasti kallellaan" noihin "hengittäviä" materiaaleja valmistaviin ja markkinoiviin yrityksiin ja yrityksenä on ollut yleensä vedota "ekologisuuteen" mutta tuotteethan ovat niin myrkytettyjä homeen varalle ettei todellakaan ole syytä käyttää rakenteita palautuvan kosteuden tai ilman varastona takaisin huonetilaan - mitenkähän tuokin olisi sitten hallitusti oikein toteutettavissa turvallisesti. Eli nuo touhut nykypäivän vaatimuksilla ja säädöksillä alkaa olla todellisia elämäntapa-intiaanien koohotusta, joka muuten on jo muualla euroopassa pitkälti ohitettu. Tämä maininta intiaaneista ei suinkaan ole tarkoitettu loukkaamaan kyseisiä alkuperäiskansoja - vaan näitä erillaisia kuvitteellisia "luonnon kanssa yhtä olevia urbaaneja citi-tyypejä.
...valitettavasti vain ne yleensä ovat olleet "kovasti kallellaan" noihin "hengittäviä" materiaaleja valmistaviin ja markkinoiviin yrityksiin...
Onkai selvää, että jonkunhan nuo tutkimukset on rahoitettava ja tuotava julkisuuteen.
Jos haluaa saada puolueetonta tietoa kannattaa kääntyä yleishyödyllisten ja puolueettomien laitosten puoleen kuten esim. koulut, VTT ja mahdolliset järjestöt. Tosin näiden tahojen tutkimuksien saaminen käsiin voi vaatia hieman vaivaa.
Valmistajien suorittamiin tai teettämiin tutkimuksiin kannattaa suhtautua varauksella.
...mutta tuotteethan ovat niin myrkytettyjä homeen varalle ettei...
On myös olemassa hengittäviä eristeitä, joissa ei ole käytetty tuota "myrkyllistä" booria.
Esim. kutterinlastu, jota saa edullisesti sahoilta, ja on varmasti toimiva ja edullinen eriste.
Sinun mielestäsi vissiin kaikki tieto, mitä ei löydy Parocin tai Isoverin tuotekansiosta on "elämäntapaintiaanien koohotusta"?
Kuten aloituksessa jo mainittiin hengittäminen ei tarkoita ilmavuotoja vaipassa ja rakenteen sisäpinnassa täytyy olla RIITTÄVÄ höyryn vastus. Tämä riittävä vastus tarkoittaa käytännössä sitä että ulkopinnasta kosteus pääsee läpi sisäpinsta viisikertaa pienemmllä suuremmalla vastuksella kuin ulkopinnasta. Paperi riittää useinmiten höyrynsuluksi, mutta muovi hoitaa tehtävän moninverroin paremmin.
Hiilidioksiidi on ilmassa, joten en ymmärrä rakennetta joka läpäisee hiilitioksidin, muttei ilmaa?!?!? Ja kosteusrasitushan on aina rakennuksen sisällä, joten puheet kosteustasoittumiseta ovat lähinnä teoreettinen mahdollisuus.
kysymys on kaasujen diffuusiosta, eikä ilman liikkumisesta eli konvektiosta.
Tietysti jos talossa ei ole ilmastointia tai se toimii väärin, noinkin voi käydä, että eristeet kostuvat. Mutta pieni alipaine pitää virtauksen aina sisäänpäin eikä kosteusongelmia pitäisi syntyä edes muovin vuotaessakaan. Tietysti talo tulee pitää lämpimänä, jotta homma toimii oikein.
Se taas, kuinka muovi seinärakenteen sisässä haurastuu, onkin jo mutkikkaampi juttu. Noin äkiksestään veikkaisin, että jos muovi on uv-säteilyltä ja otsonilta suojassa eikä lämpötilakaan nouse kohtuuttomaksi, niin kestoikä on N kymmentä vuotta.
Mutta ei rakenteiden toiminnasata nyt kannata isosti ryhtyä inttämäänkään, sillä oikea vastaus löytyy rakennusfysiikan kirjoista.
rakennusfysiikankirjoista löytyy kirjan kirjoittamis hetken viisaus
Jos odotat noinkin provosoivalla kirjoituksella saavasi pelkästään asiallista palautetta niin et taida ajatella asioista kovinkaan realistisesti!
Vähän sama kun kirjoittaisit liikennepalstalle ajonopeuksia/perässä roikkumista/vilkun tai valojen käyttöä puoltavan tai vastustavan kommentin: Vastineet on suurelta osin vittuilua...
Asiallisesti: Näiden väittelyiden seuraaminen on antanut kipinän ottaa asioista selvää vähän laajemminkin. Netistä löytää paljon tietoa, kunhan suodattaa suurimman paatoksen pois. Tutkimuksien tekijöillä on usein "oma lehmä ojassa". Joko aatteellinen tai taloudellinen.
Rakennuslehden palstoilla on käyty asiasta asiallista keskustelua pitkin kevättä!
www.rakennuslehti.fi
Uusimman lehden keskusteluotsikko:
"Tiivis vai hengittävä rakennus".
VTT:n tiedon lisäksi kannattaa lukea TTY:n tutkimukset. (vehkeet on siellä)
Kaikille rakennushanketta harkitseville tiedoksi:
Edellisessä numerossa (Nro 6) on MESTARI-INSINÖÖRI -liitteessä Klaus Pelkosen (Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja) kirjoitelma: "Pientalon pääsuunnittelija". Lukemisen jälkeen saattaa tosin mennä hankkeessa moni asia uusiksi! "Mutta ei se mitään. Me kolminkertaistamme" suunnitelubudjetin.
Ja jätämme kristallikruunut ostamatta!
enempää.
Miten voin helposti poistaa höyrynsulkumuovin taloni yläpohjasta? Tarvitseeko laittaa jotakin tilalle? Riittääkö, jos poraan yläpohjaan reikiä, joista vaarallinen hiilidioksi pääsee pois?
Ajaako saman asian, jos otan taloni katon pois? Voinko pitää muovin paikoillaan, jos käyn hengittämässä vain parvekkeella?
Auta pliis!
Kyllähän se on niin että se joka rakentaa hengittävän talon ei tiedä mitä on tekemässä. On vain uskottu se paska mitä myyjän suusta on sattunut tulemaan. Hauskinta on se että tästä ominaisuudesta ollaan jopa valmiita maksamaan ylimääräistä.
Täytyy muistaa, että puukuitueristeet ovat turvallisempia "pitkässä juoksussa", muovin heikentyvän rakenteen vuoksi ajan kuluessa. Muovi kovettuu vuosien kuluessa ja hapertuu ja sille ei voida vieläkään mitään.
Puukuitueristeet ovat paljon turvallisempi vaihtoehto pitkän ajan kuluessa !
T. Ei ikinä enää mineraalivillaa meille
Perustuuko väittämäsi ISOisän muistiin ja juoksuu Kannaksen halki?
Tanskanmaalla tehdyn laajan tutkimuksen mukaan nämä esittämäsi terveys- ja turvallisuusasiat kääntyvät päälaelleen eli ns. vaihtoehtoiset eristeet muodostavat oletettua suuremman terveysriskin!
Sinun käsityksesihän ei perustu tutkimuksiin, eihän?
Tiedoksi Sinulle ja Muille "Kiihkoilijoille":
Puukuituvillalla huoneilmaa hapettava Vital -valmistaja on ajautunut konkurssiin. www.aislo.fi
sotkemaan tosiasioita ja tutkimustietoa, senttäs isoisän peruilta olevan sähköttömän ja ilman muitakin mukavuuksia olevan vetoisan mökin "terveiden" rakenteiden käytön esteeksi nykypäivän rakentamisessa.
Osaatko kertoa miksi nuo muovisella höyrynsululla varustetut talot ovat kelvanneet ja kelpaavat Nokialle ja bioalan tutkijoille? Ovatko he niitä mistään mitään ymmärtämättömiä yksinkertaisia?
NE NYT KAIKEN VÄHITEN TIETÄVÄT RAKENTAMISESTA YHTÄÄN MITÄÄN !!!
Mitä olen rakennuksia ollut mainituille tekemässä, niin täytyy sanoa, että varsin hyvin tietävät rakennusasioista, myös siitä mitä eri puolilla maailmaa on tapana rakentamisessa tehdä.
No, ehkä heillä on ollut vähemmän kokeneet rakennuttajat (eri henkilöt siis) niissä sinun heille toteuttamissa kohteissa...