Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Yksin asustellessa

    Olen asunut yksin 16 vuotiaasta asti. Ensin asuin vuokralla ja sitten sain oman omistusasunnon, koska vanhempani ovat kuolleet.18 vuotiaaksi asti adoptiovanhempani elattivat minua joiltakin osin ja ruokakulut sun muut maksoin eri tukirahoilla.
    Nyt täysi-ikäisenä riivin elämiseeni rahaa tuista ja perintö rahoista, joita on vielä säästössä onneksi, koska hädintuskin jaksan käydä koulua. En tiedä miten jaksaisin käydä vielä lisäksi töissä melko vaikean masennukseni takia. Tuntuu siltä että pääsen liian helpolla elämässäni vain käymällä koulua... No tämmöisiä hölmöjä itsesyytöksiä.. Toivoisin vain joskus pystyväni käymään töissä ja elämään ilman muiden tukea..
    4875
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Panosta koulunkäyntiin ja mene yliopistoon - tutustu ihmisiin ja ajattele pitkäjänteisesti. Työt jotka saat nyt ovat huonosti palkattuja ja turhauttavia, opiskelijaelämä kasvattaa ja antaa aikaa kasvaa - sekä ihmisenä että osaamisen kannalta.

    Äänestä

    vaikka sinusta nyt tuntuu, että opiskelijana olet yhteiskunnan elätti niin ajattele sitä, että kun olet valmistunut maksat töissäkäydessäsi veroissa kaiken takaisin korkojen kera. mitään huonoa omatuntoa ei kannata tuista potea
    yhteiskunta tukee sinua nyt, jotta myöhemmin kantaisit rahaa yhteiseen verokirstuun. mitä paremmin saat keskittyä opiskeluun, sitä nopeammin pääset työelämään

    Äänestä

    Eikö "kelaa" ole kiinnostanut saamasi perintörahat ja omaisuus kela saa perinnöt ym tiedot automaattisesti ?.Viittaan paljon perijänä omaan osaani kuinka perintö tiedot menee pakosta verottajalle ja kelalle,"tuet".Masennuksesi on jo pitkällä koska et tunne siitä haittaa itsellesi olevan "pääset liian helpolla".

    Äänestä

    ..sitä perintöä on tuntuvasti, niin sijoita rahat ja elä koroilla.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    miuskis.,. kirjoitti:

    Olen asunut yksin 16 vuotiaasta asti. Ensin asuin vuokralla ja sitten sain oman omistusasunnon, koska vanhempani ovat kuolleet.18 vuotiaaksi asti adoptiovanhempani elattivat minua joiltakin osin ja ruokakulut sun muut maksoin eri tukirahoilla.
    Nyt täysi-ikäisenä riivin elämiseeni rahaa tuista ja perintö rahoista, joita on vielä säästössä onneksi, koska hädintuskin jaksan käydä koulua. En tiedä miten jaksaisin käydä vielä lisäksi töissä melko vaikean masennukseni takia. Tuntuu siltä että pääsen liian helpolla elämässäni vain käymällä koulua... No tämmöisiä hölmöjä itsesyytöksiä.. Toivoisin vain joskus pystyväni käymään töissä ja elämään ilman muiden tukea..

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu