lapsemme käy esikoulua ja siellä on tullut hänen ujouden ja arkuuden takia ongelman poikasta.eli hän ei vieläkään suostu esim. heti ottamaan itse ruokaa lautaselleen voi viedä 20minuuttiakin että ottaa itse ruuan,sitten temppuilee päälleen laitossakin eli hän ei sitäkään mielellään itse tekisi vaikka kotona kyllä osaa kaikki hommat.ja vielä lapsi ei ole vieraille puhunut yli 4vuoteen mitään.ollaan käyty puheterapeutillakin ilman tulosta.nyt sitten eskarin opettaja sanoi että starttiluokallekaan ne ei ota jos ei itse pue päälleen eikä ole tarpeeksi oma-aloitteinenkaan.pitääkö paikkansa että tulisi mahdollinen välivuosi?mut mun mielestä lapsi lukkiutuisi vaan kotona enemmän.vai mitä sille sitten keksisi vuodeksi tekemistä että tulisi sitä rohkeutta lisää?on meidän lapsemme kuitenkin jo itsestään ulkonakin että sillain on rohkeutta tullut ja ollut naapuri talon tyttöjen kanssa leikkimässäkin.että kavereita kyllä on jo vaikka sitä puhetta ei vielä muualla tule kuin kotona.onko vielä toivoa?hyvää kevättä.
apukouluun vai minne??
harmidikkaa
3604
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikea sanoa näin netin välityksellä, mikä teidän lapsen paikka on ensi syksynä, mutta se pitäisi olla varmaa, ettei mitään kotona vietettävää välivuotta tule. Yksi vaihtoehto on olla eskarissa toinen vuosi. Mutta sitten se, että puhumattomuus on kestänyt neljä vuotta on kuitenkin aika iso asia. Ja toivon mukaan teidän kunnassa tehdään asian eteen muutakin kuin pyöritellään peukaloita. En usko, että kyse on ihan tavallisesta ujoudesta. Vaikka kotona puhuukin, niin silti muualla puhumattomuuteenkin voi olla joku syy. Esim. selektiivinen mustismi eli valikoiva puhumattomuus. Olisi tärkeää, että lapsenne pääsisi tutkimuksiin, ja sen seurauksena saisitte lapselle riittävät tukitoimet koulun aloittamiseen. Se koulu voi sitten olla ihan tavallinen koulu tai joku erityisluokka, riippuen lapsenne kehitystasosta ja muista liitännäisoireista. Tsemppiä teille ja vaatikaa tutkimuksia ja toimintaa!
Ehkä lapsellesi tekisi hyvää käydä toinen vuosi esikoulua.
Kannattaisi käyttää lasta lääkärissä, ja tarkistaa, onko esim. joku sairaus, esim. lapsen masennus tai jotain muuta. Tapauksia voi hoitaa, joten ei sitä kannata pelästyä, vaan pitää hakea apua. Hieno asia, että lapsesi osaa kuitenkin puhua, joten ainakaan hän ei ole mykkä. Se olisi jo hiukan hankalampi tilanne. Sosiaalisia taitoja voi oppia ja arkuudestakin päästä. Terapiaakin on ja se vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä ei tulokset heti hetkessä näy vaan pitemmän ajan saatossa.
Tuttavani lapsi alkoi puhua vasta 4-vuotiaana. Olivat luulleet, ettei hän osaa edes puhua, mutta yhtäkkiä oli vaan alkanut jutella. Lapsi oli ollut siihen asti jotenkin "lukossa". Oli käynyt kyllä puheterapeutilla jo pitkän aikaa ja ilmeisesti se oli sitten tuottanut tulosta.
Ei saa luovuttaa. Asiat kyllä selviävät ajan kanssa, kun vaan sinnikkäästi yrittää. Kannattaa jutella myös niiden eskarin opettajien kanssa asiasta sekä lapsen neuvolassa. Viimeistään kouluunlähdön terveystarkastuksessa asia esille ja vaadit niin kauan, että lasta hoidetaan tosissaan. Kaikkea hyvää teille koko perheelle!
Akuutin sivuilla oli juttua lapsen ujoudesta. Kannattaa lukea läpi ja katsoa jos saisit siitä vinkkejä teidän arkeen.
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/301104_b.htm