......

Taiteilijan herkässä päässä kuohui. Aina vain samat sanat paperilla, ei tietoakaan uusista. Missä olivat kaikki raikkaat, uudet lauseet, joiden luulisi jo tulevan piiloistaan?
Ja ärsytyskynnys vain madaltui kaikenaikaa.Itsetunto kolisi tyhjyyttään ja pieni ääni aivoissa käski sen pysyäkin tyhjänä. Ei se ollut koskaan saanut ketään hyvälle tuulelle, vaikka oli väkisinkin yrittänyt.
Käsi kopeloi kipulääkepurkkia, se oli vain tapa. Vaikka nielaisisikin lääkkeen, ei se toisi lohtua, ei veisi kipua, ei toisi unta. Se antaisi vain harhaisen hyvän olon tunteen, että asialle oli muka tehty jotain.
Ja jotainhan asialle pitäisi tehdäkin.
Se varmaan auttaisi, kun laittaisi.:en. Kaikelle.
1124
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

- Lopeta! Pääni mylvi, kun istuin koneella ja tuijotin valkoista näyttöä. Sanoja oli ollut aivoissa ainakin miljoona, mihin ne olivat kadonneet?

Pitäisi heittää koko helvetinkone kartanolle, mitä järkeä tuijottaa tyhjää ruutua päivä päivän jälkeen. Tunsin kyllä itseni ja tiesin että ennen kuin aamuteeveen englannin kieliset uutiset olisivat ohi, surffailisin pornosivuilla, muistamatta miksi alun perin koneelle istuin.

Kirjailija, luki veroilmoituksessa, tyhjäntoimittaja olisi ollut osuvampi nimi, ei se että kerran saa jutun julki merkitse mitään, tai ehkä kuitenkin jotain, sitä että toisella kertaa pelko epäonnistumisesta saa hengittämään vain puolella keuhkojen kapasiteetista.

Blondi levitti anteliaasti reitensä kun hiukan hiirellä hiersin.

Troijalainen!!

Hälytyssummeri soi samaan aikaan kun näyttöön välähti punainen varoituslaatikko.
- Saamarin, saamari, mutisin ja suljin koneen. Tältä päivältä kirjoitus jäisi.
Nousin koneelta ja mulkaisin sekaista asuntoa, viitsimättä puuttua mihinkään, etsin takkini ja astuin ulos pakkaseen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pirkko . kirjoitti:

Taiteilijan herkässä päässä kuohui. Aina vain samat sanat paperilla, ei tietoakaan uusista. Missä olivat kaikki raikkaat, uudet lauseet, joiden luulisi jo tulevan piiloistaan?
Ja ärsytyskynnys vain madaltui kaikenaikaa.Itsetunto kolisi tyhjyyttään ja pieni ääni aivoissa käski sen pysyäkin tyhjänä. Ei se ollut koskaan saanut ketään hyvälle tuulelle, vaikka oli väkisinkin yrittänyt.
Käsi kopeloi kipulääkepurkkia, se oli vain tapa. Vaikka nielaisisikin lääkkeen, ei se toisi lohtua, ei veisi kipua, ei toisi unta. Se antaisi vain harhaisen hyvän olon tunteen, että asialle oli muka tehty jotain.
Ja jotainhan asialle pitäisi tehdäkin.
Se varmaan auttaisi, kun laittaisi.:en. Kaikelle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu