Betonilla on taipumusta kutistua. Kuinka pystytään estämään valuharkkojen saumojen halkeilut. Käytännössä ei mitenkään.
Miten käy rappauksen kun kosteus tiivistyy eristeen pintaan ulkoseinässä. Siinä on ns rajapinta. Jäätyykö talvella ja tipahtaakko rappaus seinästä?
Kuinka halkeamat korjataan? Timanttilaikalla ajellaan halkeamat auki ja sitten täytetään? Kovin työlästä.
Kertokaa edes yksikin hyvä syy miksi rakentaa työläästä valuharkosta.
Miten käy rappauksen kun kosteus tiivistyy eristeen pintaan ulkoseinässä. Siinä on ns rajapinta. Jäätyykö talvella ja tipahtaakko rappaus seinästä?
Kuinka halkeamat korjataan? Timanttilaikalla ajellaan halkeamat auki ja sitten täytetään? Kovin työlästä.
Kertokaa edes yksikin hyvä syy miksi rakentaa työläästä valuharkosta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
valuharkon halkeilut siten, että tasoite raavittiin pois halkeaman ympäriltä ja sitten silottella kipsilevyseinissä käytettävä paperinauha kiinni ja tasoitus yli. Sen jälkeen ei ole enää samaan paikkaa halkeamia tullut.
Mutta siitä huolimatta vastaan tapani mukaan asiallisesti.
>Betonilla on taipumusta kutistua. Kuinka pystytään estämään valuharkkojen saumojen halkeilut.
1) Valuharkot ei halkeile saumoista.
2) Kutistumahalkeamat estetään täsmälleen samoin kuten muissakin harkkoseinissä eli ohjeen mukaisella raudoituksella.
>Miten käy rappauksen kun kosteus tiivistyy eristeen pintaan ulkoseinässä. Siinä on ns rajapinta. Jäätyykö talvella ja tipahtaakko rappaus seinästä?
1) kosteus ei tiivisty rappauksen taakse (vrt siporex)
2) kosteus ei myöskään tiivisty eristeen pintaan, kosteus tiivistyy siihen kohtaan missä syntyy kastepiste (FYSIIKAN LAKI). Eli valubetoniharkkoseinässä (samoin kuin esim siporexissa ja muissa eristeissä) kosteus tiivistyy EPS:n sisälle. Paitsi että LATEX maalista ei kosteus mene läpi (JÄMERÄ SUUNNITTELIJAN KÄSIKIRJA).
3) ulkokuoreen päässyt kosteus kulkee harkon huokoisia kannaksia pitkin koska kapillaarinen imu on siinä voimakas (kts esim. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000023313748)
4) betonirakenteiden pintakerroksissa käytetään huokoistettua betonia pakkasvaurioiden estämiseksi . Velubetonilämpöharkkojen ulkopinta on huokoista betonia. (www.betoni.com)
>Kuinka halkeamat korjataan?
Samoin kuin muissakin harkkotaloissa. Kaikissa harkkotaloissa on hyvin samanlainen rappauspinta ja niihin pätee täsmälleen samat korjaustavat.
Jos runko on tehty huolella eikä ole hätäilty rappauksen kanssa niin korjattavaa ei jää.
>Kertokaa edes yksikin hyvä syy miksi rakentaa työläästä valuharkosta.
No jos vaikka haluaa raskaamman materiaalin tai haluaa välttää sementin kanssa lutraamisen.
Työ ei ole juurikaan sen työläämpää kuin muilla harkoilla. Osin jopa yksinkertaisenpaa ja helpompaa.
Lisäksi: lue aikaisemmat keskustelut.
t. raksaaja
Sinä se vietät aikaa kivitalopalstalla oikein urakalla=)
tai ainakin melkein
Eipä mulla muuta harrastetta ole. Iltalehteä, iltasanomia tai kalevaa en kerkiä lukemaan, ne linkit on näissä labran koneissa aivan turhaan. ;)
- raksaaja (ehkä keltatakkinen mutta ei myyjä)
Hiukan tässä viilailen sanomaasi, jollet pahastu:
> Kutistumahalkeamat estetään täsmälleen samoin > kuten muissakin harkkoseinissä eli ohjeen
> mukaisella raudoituksella.
Pitäähän asiallinen raudoitus tietty olla, mutta sitäkin tärkeämpänä painottaisin kunnollista kuivatusta ennen tasoitusta/rappausta. Mikään raudoitus ei pysty ottaa vastaan kutistumisesta aiheutuvaa halkeamista. Kysyjä on tietty oikeilla jäljillä, kun puhuu valuharkkojen halkeilusta. Käytännössä se ei ole ongelma, jos kuivattaa rakenteet kunnolla. Tämän lisäksi kunnon verkotus kriittisiin kohtiin on paikallaan. Näillä ohjeilla ei itsellä halkeillut yhtään, mutta olen monella nähnyt niin käyvän.
Sitä minäkin tarkoitin että ei saa hätäillä rappauksen kanssa. Jos on hoppu rapata niin sitten kaikki seinät kääritään kankaisiin (tyyliin jämerän ohje). Muutoin riittänee se että on kriittisissä paikoissa pinnanvahvistuskangas.
LAMMI työohje: "Kovettumisesta ja kutistumasta ta-pahtuu suurin osa muutaman ensimmäisen kuukau-den aikana.Jos seinä on rapattu varhaisessa vaihees-sa, on suurempi riski, että valmiiseen seinäpintaan syntyy kutistumishalkeamia, jolloin halkeamat jäävät luonnollisesti näkyviin. Rakenne ei tästä vaurioidu eikä mene pilalle, joten kyseessä on esteettinen haitta. Jos seinä rapataan vasta täyden lämmityskauden jälkeen, ovat kutistumishalkeamat yleensä jo syntyneet ja rap-paus peittää ne lopullisesti." "Ulkopinnoissa suositellaan normaalitilanteissa pin-noitus tehtäväksi ensimmäisen lämmityskauden jäl-keen, jolloin rakenne on löytänyt tasapainokosteu-tensa. Samalla mahdolliset kutistumisen aiheuttami-en muodonmuutoksien haitat minimoituvat. Kuivu-miskutistuma on normaali ilmiö kaikilla sementti- ja betonipohjaisilla rakenteilla."
Mutta ne raudoitteet on kuitenkin se tärkein kutistumien estäjä harkkotaloissa.
LAMMI suunnittelu: "Kutistumasta aiheutuvan halkeilun rajoittamiseksi on vaakasuunnassa oltava raudoitusta vähintään φ 8 k 400."
Ei niitä rautoja muuten kait tarvittaisikaan muualla kuin palkeissa ja maanpaineseinissä. Kevytsorat, kasubetonit ja valuharkot on kyllin kantavia ja jäykkiä muutoinkin.
Näköjään esim siporexissa pitää lisäksi olla vaararaudoiteet jotta tuuli ei puhalla seinää kumoon.
"Suomen Rakentamismääräyskokoelman B5-julkaisu
edellyttää, että harkkoseiniin asennetaan vähintään 0,3
‰ seinän pystyleikkauksen pinta-alasta oleva symmetrinen
raudoitus, jotta annettuja liimatun harkkoseinän
lujuuksia voidaan käyttää mitoitettaessa seinää vaakasuunnassa
tuulivoiman aiheuttamia rasituksia vastaan
myös laastittomien pystysaumojen yhteydessä."
Ja vaakaraudoituksesta lisää..
"Koska harkkoseinä kestää varsin vähän vetojännityksiä,
voisivat lämpö- ja kosteusliikkeet sekä esimerkiksi
perustusten painuminen tai sokkelipalkkien viruma
aiheuttaa harkkoseiniin halkeamia. Edellä mainittu
raudoitus toimii tehokkaasti myös näitä rasituksia vastaan.
Kun kaikkiin seiniin sijoitetaan nämä ns. kutistumateräkset,
ja seinä jaetaan riittävän pieniin kenttiin
liikuntasaumoilla, voidaan haitalliset halkeamat oikealla
suunnittelulla välttää."
Muutoin siporexillakin normaalit kutistumaraudoitteet...
"Kutistumaraudoitus
Siporex- harkkoseiniin asennetaan ympäri menevät teräkset,
ns. kutistumaraudoitus. Kutistumaraudoituksena
käytetään normaalisti 8 mm:n harjaterästankoja.
Raudoitusta varten tehdään harkkoihin urat, joihin si-joitettavat terästangot ympäröidään notkealla sementtilaastilla.
Teräksen etäisyyden harkon ulkopinnasta tulee
olla noin 60 mm.
Raudoitus sijoitetaan normaalisti joka neljänteen vaakasaumaan.
Tällöin rakentamismääräyskokoelman pinta-
alavaatimus täyttyy, kun 250 mm:n ja paksummissa
harkoissa käytetään kaksoisraudoitusta ja 200 mm:n
ja ohuemmissa seinissä yhtä 8 mm:n terästä. Erityisen
tärkeää on, että harkkoseinän ala- ja yläosassa on jatkuva
raudoitus, jolla seinä sidotaan yhtenäiseksi kentäksi.
Kutistumaterästen sijainti eri harkkoseinätyyppien
poikkileikkauksissa on esitetty kuvassa D28. Lisäksi
ikkunoiden alapuolelle on aina laitettava teräkset,
jotka sijoitetaan aukon alapuoliseen saumaan ja ulottuvat
vähintään 900 mm ikkunan pielen ohi, kts. kuva
D39."
Kaikissa harkkotaloissa raudoitusta pitäisi valvoa tarkasti, sillä välttyy monelta harmilta.
Halkeamaongelma koskee ainoastaan betonivaluharkkotaloja, sekä muurattavia harkkotaloja.
Eps-harkkotaloihin ei tule halkeamia, eikä lämpörapattuihin muihinkaan kivitaloihin.
markkinoilla on muitakin tuotteita
juu, kyllä ne vaakaraudat on just sitä varten. Yks tärkeä asia hakeamien syntyyn on kans rakenteen pituus. Paikalla valetun betonirakenteen järkevä maximi ilman liikuntasaumoja on about 15 m:n tienoilla. Itse en muuten luottanut pintavahvistuskankaaseen, vaan valitsin sisällekin Maxitin nailonisen rappausverkon, vaikka olikin hieman kalliimpaa.