Tälläkin keskustelupalstalla ihmeteltiin naisia, jotka elävät väkivallan alla eivätkä lähde suhteesta. Tähän näyttää liittyvän eräs toinenkin ilmiö. Satuin sivusta seuraamaan erästä naista jonka ukko joutu istumaan. Tämä nainen parku ympäriinsä ettei muka ollut tietänyt ukkonsa asiasta mitään. Ihmetteli jopa mihin kaikki rahat joutu jne...Avioerohan siitä tuli.Asuntoa itelle, kun piti lähtä ettiin. Alko uusi parku. Eihän niitä saa. Eikä ole rahaa edes kalusteisiin. Vaikka töissä ite kävi. Minnehän ite rahansa laitto? Löytyhän se apu lopulta. Uusi ukko ja elättäjä. Näyttää siltä, että jotku naiset eivät vaan yksinkertaisesti pysty elättään itte itseään. Siksi ollaan vaikka minkälaisen kanssa. Pääasia, ettei itse tarvi maksaa?
Elättäjiä etsivät naiset
sinkkutyttö
112208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
aina perseestä, eikö yhteiskunta voisi jotenkin elättää näitä muutamaa % naisista, jotka eivät osaa fyffnaa työllä ansaita tai ei suostu hommaamaan itte rahnaa
toimii ainostaan rahan voimalla. "Luuserimies" joka on tämän naisen ottanut siipiensä alle, huomaa jonain päivänä, ettei nainen häntä rakastanutkaan. Mies parka, mut oppiipahan, kantapään kautta kylläkin!
Samaan tyyliin tarpovia miehiä on hyväksikäyttäjien joukossa myös.
Tässä viisaus;
Olipa kerran nuori mies, joka syntyi sairaana.
Sairaus, josta ei voinut parantua.
17-vuotias ja hän voisi kuolla milloin tahansa.
Hän aina eli kotona äitinsä hoidossa. Hän oli todella
väsynyt/kyllästynyt ja päätti lähteä edes yhdeksi kerraksi ulos
ja pyysi lupaa äidiltään. Äiti suostui.
Kun hän käveli kortteliansa pitkin, hän näki paljon kauppoja.
Hän käveli musiikkiliikkeen ohitse ja tuijottaessa ikkunaa hän
huomasi samanikäisen, sievän ja herttaisen tytön. Hän koki rakkautta
ensisilmäyksellä. Hän avasi oven ja astui kauppaan katsomatta mitään
muuta kuin tyttöä. Lähestyessä vähitellen hän saapui näyteikkunaan
jossa tyttö oli. Tyttö katsoi häntä ja hymyillen kysyi: "Voinko olla avuksi"?
Samalla poika ajatteli, että tytön hymy oli kaunein näkemänsä hymy,
minkä oli koskaan elämässään nähnyt. Hän tunsi halun suudella tyttöä
heti. Änkyttäen hän sanoi: "haluaisin ostaa CD-levyn".
Miettimättä mitään hän otti ensimmäisen CD:n, joka osui käteen ja
ojensi tytölle rahaa. "Haluatko, että paketoin sen", kysyi tyttö.
"Kyllä", vastasi poika ja käänsi ujosti päänsä pois.
Tyttö meni, paketoi CD:n ja ojensi sen pojalle. Poika otti sen ja
lähti kaupasta. Hän meni kotiinsa ja kävi siitä päivästä lähtien
musiikkikaupassa päivittäin ostaakseen CD:n. Sen paketoi aina sama
tyttö. Poika vei CD:t kotiinsa ja työnsi ne vaatekaappiinsa. Poika
oli liian ujo kutsuakseen tyttöä ulos, vaikka hän yritti.
HÄN EI KYENNYT. Äiti sai tietää tästä ja yritti auttaa poikaansa,
että hän uskaltautuisi.
Seuraavana päivänä hän laittautui ja lähti kohti kauppaa ostamaan
uutta CD:tä ja kuten aina, tyttö meni paketoimaan sen.
Kun tyttö ei katsonut häntä, hän kirjoitti pikaisesti
puhelinnumeronsa, jätti sen tytölle pöytään ja juoksi pois.
RINGGGG!!!!!!!! Hänen äitinsä vastasi puhelimeen. No?
Se oli kaupan tyttö, joka kysyi poikaa. Äiti surullisena rupesi
itkemään ja kysyi tytöltä: "Etkö tiennyt, että hän kuoli eilen?"
Syntyi pitkä hiljaisuus, jonka rikkoi vaan äidin itku.
Myöhemmin äiti astui poikansa huoneeseen muistaakseen poikaansa.
Hän aloitti vaatteista, joten hän avasi vaatekaapin. Hänen
yllätyksekseen hän törmäsi suureen kasaan CD:tä, jotka oli edelleen
paketeissa. YHTÄKÄÄN NIISTÄ OLLUT AVATTU.
Hän yllättyi nähdessään, että niitä oli niin paljon.
Hän istuutui sänkyyn katsoakseen niitä. Näitä tutkiessaan huomasi hän,
että CD-kannen sisällä oli pikku lappu, jossa luki: "Hei, olet todella söpö.
Haluaisitko lähteä kanssani ulos? T. Sofia."
Äiti oli niin yllättynyt, että avasi seuraavan ja seuraavan CD:n ja
löysi aina toisensa jälkeen samanlaisen kirjeen.
Aivan hipoo omia kokemuksiani, paitsi etä mä oon vielä elossa!
Joskus tilanne myös toisinpäin, itsenäiset työssäkäyvät naiset elättävät miehensä. Yleensä nämä miehet tosin renttuja, mutta joskus myös kunnollisia. Kätevää, voivat esim. jäädä hoitamaan lapsia kotiin.
Taitaa parisuhdeväkivaltaan liittyä yleensä enemmänkin läheisriippuvuus kuin raha.
Alkoholistiperheissä usein riippuvaisuus ja väkivaltatilanteita.Se on niin ,että juova mies tai nainen ei muutu niinkauan ,kuin juominen jatkuu.TYhjiä lupauksia,kuin veteen piirrettyjä viivoja.
kireellä hermo tuollaisen tapauksen jälkeen. Toiseksi ajattele mikä menoerä on hankkia kaikki oma uusiksi ja kolmanneksi työttömyyspäiväraha on esim. niin toivottoman pieni, ettei hyvässä ruoassa ja harrastuksissa sillä mitään pysty ottaan. Siksi usein puhutaan työttömistä alkoholisteista esim. Yksi juttu on kanssa se, ettet voi harrastaa esim. liikuntaa turvallisesti, kun raha ei riitä tarpeelliseen ruokaan tai varusteisiin eikä varsinkaan mihinkään erikoisruokavalioihin, joita moni laji vaatii. Kato esim. jugurttipurkin hintaa. Eli saatat yhtäkkiä joutua esim. myymään huonekalujasi.
Ei kai kukaan voi pokka päällä väittää että työkkärit on paljon rahaa ja sillä elää ja voi hyvin ja mukavasti? Missä ne työttömät on?
Sitten tällä rahalla pitäisi vielä käydä mahdollisesti ilmaiseksi a. töissä ja b. huolehtia itsensä pysymisestä työkykyisenä. Työkykyisyyttä alentaa esim.
1. Syrjäytyneisyys
2. Kaventuneet sosiaaliset suhteet, joita saattaa aiheuttaa jopa iho-ongelmat
3. Liikunnan puute
4. Ruoan puute
5. Köyhyys (esim. kampaamopalvelut maksaa, tunnet itsesi rähjäiseksi ja muuten oot ihan out of style)
kyllä muutama kirjoitusvirhe. Johtui varmaan päiväunista, joissa tehtiin arvatenkin englannin koetta yhditettynä jalkapallon sääntökirjaan ja vielä englantilaiseen jalkapalloslangiin, joka täytyi vieläpä kehittää Suomen oloihin sopivaksi. Tosi vaativaa... Mut ah niin toimivaa työttömille. Sääliks käy syrjäpaikkakuntien työttömiä. Ei näy Eurosport, eikä Sub, eikä Nelonen.
Esim. ei elämä ottamisesta ole kiinni, vaan ostamisesta. Mm. Maslowin tarvehierarkia voisi helposti tukea tätä teoriaa. No koulutus kannattaa aina, jos ei, niin laitetaan kannattamaan. Toiseksi jugurttipurkin saa helposti kerjättyäkin. Tosin on aika inhaa seisoo Anttilan nurkalla käsi ojossa, varsinkin jos kummin kaima asuu vieressä.
Työttömätkään ei useinkaan näy missään, kun heidät lasketaan usein syrjäytyneisiin ihmisiin. Muita syrjäytyneitä ovat esim. mielenterveyskuntoutujat. Lasketaankohan opiskelijat myös tähän ryhmään ja millä perusteella? Tulojen, vaatetuksen, käytöksen, sosiaalisen toimintaympäristön, tulevan työpaikan, painon tms. perusteella?
P.S Tiesitttekö, et jotkut uskonnolliset ryhmittymät eivät tue muunlaista avustustyötä esim. kolehtia, keräyksiä, arpajaisia yms., vaan VAIN pelkkää SANAN jakamista?
syyllistät. Älä edes aloita viemään keskustelua siihen suuntaan.
tarvi maksaa? No hei, onhan siinä parisuhteessaa nyt muutakin kuin raha. Ja toisessa ihmisessä? Miltä vuosikymmeneltä olet?
Jos ihmisellä ei edes ole halua yrittää etsiä uutta elämää ja itsenäistyä. vaan ainoastaan pelkoa elämää kohtaan. Silloin tämmöiset naiset ripustautuvat kaulaan kuin kaulaan, kuten ensiksi mainitussa tapauksessa. Muutaman kirjeen jälkeen tuskin voi olla kyseessä rakkaus? Pelkkä selviytyminen hölmön hyväksi käyttö!