Olen matkustamassa eu-maahan, mutta nyt pohdin kuinka pakkaan lääkkeet. Onko totta etten voi laittaa niitä dosettiin (kuten kotona teen viikon annoksen kanssa)? Onko totta, että reseptit on lääkkeistä oltava mukana? Syön masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä myös ja siksi tätä mietin.
Kiitos, jos joku osaa vastata!
Kiitos, jos joku osaa vastata!
Vastaukset 7
Vanhimmat
päivätolkussa sitä matkaa täältä sinne kohteeseen tee?!
Lääkkeet pitää olla alkuperäisissä pakkauksissa ja reseptit mukana, kaikkein mieluiten engl.kielinen lääk.lausunto tarvitsemistasi lääkkeistä.
pitää alkuperäispakkauksissaan, ei siis saa laittaa niitä dosettiin. Ja reseptit on oltava mukana matkalla. Eihän niitä aina rajalla tai lentokentällä tarkasteta, mutta tekemällä näin varmistat, ettei lääkkeitä takavarikoida.
Juu, en päivätolkulla matkusta ;) kohteeseeni, mutta niin naiivi olen (olin?) ettei mieleen juolahtanut mikään englanninkielinen lääkärin"todistelu" tarvitsemistani lääkkeistä.
Onneksi nyt tuli tämä asia selväksi, koska matkaani on vain vähän (viikko!) aikaa. Täytyy alkaa selvittämään nyt pikaisesti nämä kaikki "kiemurat".
Kiitos teille tosi paljon!
nj1977
PS: Onneksi kyseessä on EU-maa!
kansainvälinen kela kortti. saat lääkäri- ja sairaalapalvelut ko maasta samoilla ehdoilla kuin alkuasukkaat. kortti on ilmainen.
mukavaa matkaa sinulle!
Kyllä tosiaan tarvitset reseptit mukaan lääkkeistä.Ja vaikka matkustaisit tääl suomes ja lääkkeet muka ja pollarit pysäyttää ja huomaa sun lääkkeet ni on oltava reseptit näyttää...
Intiassa tulliherra nosti laukustani Trileptal-paketin ja vinkkasi minut takahuoneeseen. Siellä vartijoiden ympäröiminä sain kuulla, että Trileptalia käytetään siellä huumausaineen tavoin ja siksi sen maahantuonti on vakava rikos!
Minulla ei tietenkään ollut reseptiä mukana ja niinpä sitten alkoi matka paikallisen miliisin tiloihin. Mukana ollut omaisuuteni takavarikoitiin ja minua piestiin kuulustelujen välillä.
Minulle luettiin syyte huumausaineiden salakuljetuksesta ja lisäksi huumausainerikoksesta, koska olin myöntänyt ottaneeni lääkettä. Jäin haisevaan selliin odottamaan oikeudenkäyntiä.
Onneksi paahtava kuumuus teki tehtävänsä ja sain äärimmäisen vaikean epikohtauksen ja minut kiidätettiin paikalliseen sairaalaan (mikä on ihan oma lukunsa). Sairaala oli ottanut yhteyttä vakuutusyhtiöni ja sieltä älyttiin ottaa yhteyttä Suomen edustustoon. Edustuston välityksellä sain sukulaisilta kerätyn huomattavan suuren takuusumman kasaan ja minut vapautettiin - tosin ilman lääkkeitä.
Vapautukseni ehtona olin, että kielsin minuun kohdistuneen väkivaltaa ja tunnustin joutuneeni liikenneonnettomuuteen. Viranomaiset pidättivät takuusumman itsellään, kuten paikalliseen kulttuuriin kuuluu.
Mutta selvisinpä!