Miten paljon ihmiset ulkomailla kiinnostuvatkaan kun Suomessa kävellään vähän joka työpaikassa raitisilmakypärät päässä, hoidetaan potilaita raitisilmakypärät päässä, JEE mikä matkailuvaltti.
Matkailunedistämisvaltti
raitisilmakypärä ja suojapuku
4295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomessa on paljon vähemmän homeita ympäristössä kuin esim. Etelä-Euroopassa tai puhumattakaan todella kosteista maista. Luulisi siis homeiden aiheuttamien oireiden olevan huomattavasti yleisempiä esim. Britanniassa tai Etelä-Ranskassa puhumattakaan vaikkapa Intiasta tai tropiikista tai vaikkapa monsuunisateiden alueista, joilla saattaa sataa putkeen viikkoja ja joka paikka märkänä ja homeessa.
toksisuus ja vaarallisuus. Eli me itse teemme itsellemme ongelmia kaiken maailman levyillä yms. teollisella moskalla mihin home juuttuu ja kasvaa ja muuttuu myrkylliseksi.
Tropiikissa ei näitä eristeitä yms. taida rakennuksissa olla?
Ahaa, että siis ainoastaan rakennusmateriaaleissa aksvava home onkin vaarallista ja muuttuu siinä kasvaessaan myrkylliseksi vai? Just joo. Esim. sädesientä kasvaa maaperässä luonnossa siellä täällä, ei se mikään kosteusvaurioissa kasvava eliö ole vain. Samaten Stachybotrus kasvaa luonnossa siinä missä rakennuksessakin.
Eniten allergioita ihmisillä on juuri luonnossa kasvaville yleisimmille homeille, mikä on toki loogistakin, koska niille altistutaan eniten. Eniten Prick-testeissä näkyy näitä yleisiä luonnon homeita paukaman aiheuttajina kylläkin. Ai niin mutta eihän kyseess olekaan nyt tietysti enää allergia. Siis rakennuksessa kasvaessaan ainoastaan home tuottaa toksiineja, vai?
On jo näyttöä siitä, että kasvualusta ja ravinneolosuhteet vaikuttavat mikrobien käyttäytymiseen. Tämä selittää sen, miksi monet ulkoilmassa harmittomat mikrobit sisäilmaan joutuessaan saattavat pieninäkin pitoisuuksina aiheuttaa ongelmia. Erilaiseen ravinneilmastoon ja kasvualustaan joutuessaan ne voivat alkaa tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, vaikka eivät sitä luonnonolosuhteissa tekisikään.
Esimerkiksi, kun mainitsemasi Stachybotrys atran toksiinituotantoa on tutkittu, niin on havaittu että sama kanta, joka tuottaa toksiinia kipsilevyllä ei tehnyt sitä mäntypaneelilla kasvaessaan.
On kai itsestään selvää, että kun mikrobi hajottaa kemian tuotteita, niin myös sen aineenvaihduntatuotteet poikkeavat merkittävästi luonnontuotteiden hajottamisprosessissa syntyvistä yhdisteistä.
Aiheesta on paljon tutkimuksia. Tässä yksi väitöskirja, johon kannattaa tutustua: : " Microbial growth in building materials and toxigenic microbes in indoor environment" - Joanna Peltola