eli; en haluaisi muovia seiniin, vaan niinkuin ennenvanhaan oli, tervapahvia tmv. Miten käy ilmanvaihdon kanssa?
Haluaisin omaan taloon ekovillan ilman mitään muovisysteemeitä seinissä, mutta onnistuuko se?
Tarkoituksena olisi, että olisi leivinuuni ja hella keskellä taloa, sekä takka jossain nurkassa. Suorasähkölämmitys pattereilla, paitsi klinkkeritiloissa tietty lattialämmitys. Talosta ei tulisi iso, 100 neliön tietämillä, joten lämpö pääsisi uunista hohkamaan aika hyvin ympärilleen.
Onko ihan pakko laittaa kaikkia noita lto ja iv koneita uuteen taloon? Kaveri rakensi, eikä tarkene makkarissa, kun on niin kylmä, ei ole vissiin säädöt kohdallaan.
Terve talo tavoitteena.
Haluaisin omaan taloon ekovillan ilman mitään muovisysteemeitä seinissä, mutta onnistuuko se?
Tarkoituksena olisi, että olisi leivinuuni ja hella keskellä taloa, sekä takka jossain nurkassa. Suorasähkölämmitys pattereilla, paitsi klinkkeritiloissa tietty lattialämmitys. Talosta ei tulisi iso, 100 neliön tietämillä, joten lämpö pääsisi uunista hohkamaan aika hyvin ympärilleen.
Onko ihan pakko laittaa kaikkia noita lto ja iv koneita uuteen taloon? Kaveri rakensi, eikä tarkene makkarissa, kun on niin kylmä, ei ole vissiin säädöt kohdallaan.
Terve talo tavoitteena.
Vastaukset 25
Vanhimmat
muovia, mutta paljon se maksaa enemmän kuin normaali villa, joka leikellään????
on ainakin termex puhallusvilla, joka on ihan samanlaista, kuin ekovilla.
Ekovillatalon voi jättää ilman muovia mutta on sekin turvallisenpi, lämpimänpi ja terveenpi jos siihen laittaa sen muovin.
Esim yläpohjassa RakMk määrää käyttämään höyrynsulkua (tai niin minä ainakin sen tekstin tulkitsen).
Meillä on katossa alaslasku LVIS tekniikan kera paroc 50mm muovi ekovilla 400mm täydellisen tiivistä ja lämmin sekä terveellinen huonekosteus pysyy sisällä eikä karkaa paperien läpi mädättämään ullakkoa...
En ymmärrä ihmisiä jotka haluaa päästää sisäilman kosteuden eristeisiin, vaikka myyjä luopaisi eristeen kestävän sen.
Jos haluaa pelata varman päälle niin laittaa eko-/selluvillan ja muovin vielä höyrynsulukisi.
Muovi on paperia elastisenpaa ja siksi sillä on mahdollista tehdä lämpimänpi talo helpommin.
Eli saadaan ilmatiivis talo.
Ja ilmanvaihto pitää olla tehty kunnolla silloin tulee terve talo.
Lukaseppa vaikka Motivan hyvän talon ohje.
laittaa monimutkaisia IV laitteita. Käsittääkseni ilman täytyy vain vaihtua riittävässä määrin, mutta toteutustavan saa itse valita.
Itselläni on juuri valmistumassa muoviton talo, mutta huomasin tuloilmaikkunat liian myöhään, olin jo tilannut tavanomaisemmat ikkunat ja muutenkin hahmotellut lämmitys ja ilmanvaihtosysteemit.
Kannustaisin sinua tutkimaan edelleenkin ennekkoluulottomasti ajatustesi mukaista rakentamista. Satojen vuosien aikana koetellut ratkaisut ovat monta kertaa parempia kuin nämä nykypäivän "muotivirtaukset" ja yleensä aina paljon edullisempia hankkia. Eivätkö rakentamisen ongelmat yleensä ole syntyneet yhteensopimattomien materiaalien ja/tai ratkaisujen tuloksena?
ja kiitos kannustuksesta =)
meillä homma on ihan alussa, eli tonttia etsiskellään ja pohjaa suunnitellaan, jo etukäteen!
Höyrynsulun ymmärrän kattoon, mutta tuntuisi, että paperi olisi parempi seinissä, tietenkin vain kuivissa tiloissa. Se vaan mietityttää, että kuinka se paperi toimii iv-koneen kanssa. Paperi toimi vielä rintamamiestaloissa, mutta kuinka se toimii koneellisessa ilmastoinnissa?
Jukka-taloa tutkiskelin, se tekee yhteistyötä ekovillan kanssa, samoin lappli. Siitä en oo varma , tuleeko siihen muovi vai paperi...
Mitä tarkoittaa tuloilmaikkunat, käsittääkseni ikkunan alalaidassa on pienet raot tuloilmalle. Kerro ihmeessä enemmän talostasi, jos vain viitsit! Kuinka se ilmanvaihto esim. toimii, onko lto-konetta? KIITOS! Ihanaa, että löytyy näitä samalla tavalla ajattelevia ihmisiä.
Osasyynä tuollaisen talon rakentamiseen on rahansäästö. Moni valittaa jäätyvänsä pakkasilla, kiitos iv ja lto koneiden, ja niiden säätöjen, itse haluan mutkattoman talon. Ymmärtääkseni myös iv-talojen röörejä pitäisi välillä nuohota, ainakin meillä töissä puhutaan. Vaikka on suodattimet....
Kaikki vesi-pisteet sijoitetaan myös lähelle toisiaan, teknisen tilan ja lämminvesivaraajan lähelle, joka on helppoa pienen perheen talossa. Kun vain suunnittelee.
Odottelen vinkkejä =)
Jos haluaa lämmittää talon keskusuunilla, käyttää kuusin kertaisen määrän energiaa ja peseytyä piharakennuksessa, niin kyllähän ne vanhat systeemitkin silloin toimii.
amatööri. Niin se sanoi poitsu siinä remppaohjelmassakin kun tuli pelkkää sutta. Tätähän se rakentaminen tällä palstalla on, kissanhännän vetoa. Yksi sanoo sitä, toinen tätä. Ketä sitä uskoo?
Insinööriä, Diplomi-insinööriä, ekomiestä, vai Panu Kailaa?
Nyt kun alkaa miettii näitä asioita, kerkee hakee kaupungilta montaa tonttia saamatta niitä. Asia lienee sitten selvä, kun sen tontin joskus sitten saa...
Niitä tuloilmaikkunoita löytyy ainakin Domukselta, Fenestralta, Pihlalta ja muutamilta muilta. Olisin itsekin varmaan päätynyt tuloilmaikkunat ja keskitetty poisto systeemiin jos olisin ajoissa huomannut tuon mahdollisuuden.
Nyt tulee poistoilmalämpöpumppu joka lämmittää alakerran lattian ja käyttöveden, sekä vaihtaa ilman.
Ajattelimme aluksi hirsitaloa, mutta "matkan varrella" päädyimme Siporexiin. Tavoitteena on ollut massiivinen ja homogeninen (siis mahdollisimman yksinkertainen) rakenne ja oman työn osuus ratkaisi viimekädessä Sipoon päätymisen.
Jos nyt aloittaisin projektin alusta, niin todennäköisesti tekisin seinät "vapaa-ajan asunnon" normien mukaan ja katsoisin mitä viranomaiset voivat/tekevät. Nämä nykyiset viranomaismääräykset menevät mielestäni yksityiskohtaisuudessaan jo liiallisuuksiin ja palvelevat ennen kaikkea rakentamisen ympärillä toimivia yrityksiä. Asukkaalla itsellään on enää vain maksajan rooli jäljellä.
Rakensin 1991 selluvilla talon täysin ilman muovia, oli lämmin eikä ollut homeongelmia. Ilmanvaihtokone oli eikä siinäkään ongelmia. Myin 2001 sen pois ja teetin kuntokartoituksen eikä ollut villa edes painunut kuten jotkut väittää. Uuden talon tein myös ilman muovia termexillä.
KYLLÄ asia on oikeasti näin että painovoimaisella ilmanvaihdolla ja hirsirakeneteella (tai höyrysuluton) saadaan tervein ralo.
Te saatanan pellet (minä mukana) rakensitte niinkuin markkinavoimat halusivat ja mikä on lopputulos?
Nytkin sisäilman kosteus 22-25% ja limakalvot kuivuvat. Kyllä "koti kotona" vuosisadan alussa tehty hirsirunkoinen rempattu talo on helvetisti parempi taloa asua talvella. Tää saatanan kärsimys alkoi taas kun palattiin omaan taloon.
Kaksi ilmankostutinta laulaa yötä päivää...hyvin on tännekkin uponnut mainokset. SUURIN huijaus on pyöriväkennoisen iv-koneen "kyky" palauttaa kosteutta takaisin huoneilmaan, tai sitten pitäisi saunoa 2krt päivässä.
Kyllä se terve talo syntyy ihan muista aineksista kuin höyrysulkumuovista ja LTO:sta.
terv "yksi saatanan huono yö taas takana"
kaivaa nenästä noilla kosteusarvoilla, ja parketti vinkuu kuivuttaan nostellen laitojaan. Me asutaan nyt kaukolämpöisessä rivarissa, ja lämpöä on ollut pakko laskea, koska todellakin parketti ja limakalvot kärsii.
On meillä Ufox, mutta yritetty pärjätä ilman sitä, koska sen kalkinpoisto on ainainen inhottava operaatio. Nyt kosteus on suht normaali, joskus oli alle 20 prossaa!
Tuntuu hullulta, että Motiva, Jukka-talo ja Lappli suosii käsittääkseni Ekovillaa, jos se kerta on niiiin huono. Ainakin Ekovillan sivuilla on maininta yhteistyökumppaneista.
Isäni remontoi lähes 20 vuotta sitten rintamamiestalon, muoveilla. Nyt sanoo, että ei olis tullut muovia seiniin, jos nyt uudelleen rakentaisi. Tuntuu että nykyisin asutaan pullossa.
Toivoisin myös, että kun tälläisiä asioita täällä kyselee, niin ei tarviis noita -keleitä ja elimiä täällä lukea, vaan jokainen osaisi perustella vastauksensa ilman kiroilua. Onneksi meillä kaikilla on vapaa valinta, millaisen talon rakentaa ja ostaa.
Miksi meillä on liian paljon hometaloja ? Hometalot on samanikäinen käsite kuin muovi rakentamisessa.
jos insinöörien hieno keksintö, muovi seinissä, tulevaisuudessa kiellettäisiin, tai sitä ei suositeltaisi.
Tuleeko muovista samanlainen hetken kupla kuin tasakatosta?
taloa jossa seiniin ja katton laitettiin tervapaperi, vanhan tavan mukaan.
Se oli jo arkkitehdin piirtämissä kuvissa, ei hekään kaikki suosi enää muovia.
Selvää kehitysrä parempaan suuntaan.
jos jotain tietämisen arvoista asiasta on ! Minä en tiedä muuta kuin, että kun tontti jostain löytyy, niin siihen pykätään heti mahd. terve talo. Eli vielä on meillä aikaa suunnitella ja perehtyä asioihin =)
kiittäen vaimoke...
ei siinä sen kummempaa ollut, mutta tosiaan muovia ei tullut ei seiniin eikä kattoon.
Puhakkusvillat vinttiin ja kivivilla seiniin.
Tapauksesta on jo kolmisen vuotta kuuleman mukaan
asumismukavuus on hyvä ei ole edes koneellista ilmastintoia eikä varmaan tarviikkaan kun hormeihin menee.
Juu, se tiedetään, että joissain arkkitehtipiireissä ilmanvaihtoa pidetään edelleen lähinnä Saatanasta olevana keksintönä, jota ei pitäisi laittaa edes sellaisiin rakennuksiin, joissa hlömäärät ovat paljon omakotitaloa suuremmat. Talothan ovat monumenttejä ja asukkaat / käyttäjät pelkkä haitta (tekevät, penteleet muutoksia ja kuluttavat paikkoja).
Kummasti vain tuntuu tosielämässä säästömallin ilmanvaihtoratkaisut ja sisäilmaongelmat korreloivan julkisissa rakennuksissa... Omakotiladoissa sentään suurempi pinta-ala suhteessa tilavuuteen sekä pienempi hlömäärä sekä tarkoituksella vuotavat = lämpöä haaskaavat rakenteet antavat jossain määrin anteeksi ilmanvaihdon puutteet.
kuka ja miten on päätynyt nyt käytössä oleviin ilmanvaihdon määriin. Onko koko ilmamäärän vaihto kerran kahdessa (2) tunnissa myös OK-talossa tosiaan tarpeellista?
Minua ainakin askarruttaa noiden normien järkevyys.
kuten meitä on, niin paljon ilmaa, ettei normaali ilmanvaihto ilman koneita riitä?
Meillä ei käy kuin joskus vieraita, joten silloin voidaan aukoa vähän ikkunoita ilmanvaihdon takaamiseksi....
Rahanmenoa sanon minä kaikki älteeoot, iiveet, iiälpeet.
Ilmanvaihtosuosituksilla on takanaan pitkä historia.
Ilmanvaihdon tarvetta aiheuttavat mm.
- CO2-pitoisuuden nousu
- happipitoisuuden lasku
- ylim. kosteuden poisto (pyykin kuivaus sisällä yms.)
- aistitun ilmanlaadun pitäminen tyydyttävänä (ihmisperäiset hajut)
- rakennusmateriaalien päästöt (sekä aistittavissa olevat että ne, mitä ei pystytä haitallisuudestaan huolimatta aistimaan)
- flunssan yms. tautien leviämisen ehkäisy
Kahden ensinmainitun kriteerin perusteella riittäisi mainiosti 2 l/s nuppia kohti. Kosteuden poisto vaatii jo enemmän -> mm. suositus 15 l/s poistoilmavirralle pesuhuoneista.
Aistittu ilmanlaatu onkin jo vaativuudeltaan ihan eri luokassa. Tiloissa, joissa ihmiset ovat merkittävin päästölähde, tarvitaan noin 10 l/s nuppia kohti ilman pitämiseksi edes tyydyttävänä ja ilman pitäminen raikkaana 20-30 l/s nuppia kohti. -> Neljän hengen asunnossa tarvittaisiin väh. 40 l/s, mikä tekisi 120 m²/300 m³ talossa ilmanvaihtokertoimeksi 0,48 vaihtoa tunnissa. Vastaavasti 70 m² kerrostalokämpässä kertoimeksi tulisi 0,8.
Materiaalipäästöjen kannalta vaadittavan ilmanvaihtomäärän arviointi hyvin vaikeaa, mutta esim. toimistoissa on havaittu, ettei vanhan kriteerin mukainen 1 l/s neliölle (= ilmanvaihtokerroin n. 1,4) mitoitus tahdo riittää - ei, vaikka nuppia kohti lasketut ilmamäärät olisivatkin tällöin 10-20 l/s. Nykyvaatimus onkin 1,5 l/s neliölle, mikä tekee ilmanvaihtokertoimena tasan 2. Toki toimistoissa on vähän useampi hyllymetri papereita kopiokoneita yms. ilmaa pilaamassa kuin kodeissa...
Käytännössä suomalaisissa tutkimuksissa ilmanvaihdon riskirajaksi on asuinrakennuksissa paljastunut 0,4 vaihtoa tunnissa. Ongelmia, kuten selvää tunkkaisuutta, alkaa tulla tällä tasolla. Keskimääräinen asuntojen ilmanvaihto onkin, yllätys, yllätys, hyvin tarkkaan 0,5 vaihtoa tunnissa, mutta "tasan ei käy onnen lahjat" ts. on paljon asuntoja, joissa kerroin on alle 0,4 ja vastaavasti myös niitä, joissa se on tarpeettoman suuri, yli 0,8.
Huom. em. luvut ovat keskimääräisiä ja sisältävät sekä ilmanvaihtolaitteiston läpi kulkevan ilman, ikkunatuuletuksen että vuodot rakenteiden läpi. Pientaloissa lasketaan yleensä vuotoilmanvaihdon ilmanvaihtokertoimeksi 0,1...0,2, mutta käytännössä haarukka on laaja, nollasta (eritt. hyvin tiivistetty uusi talo) varmaankin täysin riittävään (yli 0,5 vaihtoa tunnissa) pelkästään vuotoina, koska ns. vuotolukukin (50 Pa paine-erolla mitattuna) voi olla mitä tahansa alle ykkösen ja kympin välillä.
Vielä hauskempaa on miettiä keskimääräisten ilmanvaihtuvuuksien sijaan esim. 2 hlö makuuhuoneessa vaadittavaa ilmanvaihtoa. Tarve ilman laadun pitämiseksi tyydyttävänä olisi (vuodot ml.) noin 18 l/s (nukkuville riittää hieman vähempi kuin valveilla oleville). Käytännössä useimmissa makuuhuoneissa ilma vaihtuu riittävästi ainoastaan pitämällä väliovet auki (jolloin voidaan kysyä, mitä järkeä on ovissa, joita ei voi pitää kiinni?). Makuuhuoneessa olijat eivät itse kovin hyvin huomaa asiaa hajuaistin turtumisen vuoksi, mutta kokeilepa käydä aamulla haukkaamassa raitista ilmaa pihalla ja palaa välittömästi takaisin...
Julkisissa rakennuksissa (koulut & päiväkodit ja työpaikat) tulee eteen myös kysymys sairauksien leviämisestä, mihin voidaan myös vaikuttaa ilmanvaihdolla (eikä ole uusi juttu, tutkimuksia on yli 100 vuoden takaa). Vaadittava ilmanvaihtuvuus on vain paljon suurempi kuin nykyisten koulujen ja päiväkotien ilmanvaihto (säälittävät 5-6 l/s nuppia kohti ja pakkasilla vielä puolet vähemmän), joten ei ole ihme, että flunssat sun muut leviävät tehokkaasti näissä.
Mut ainahan sitä voi toivoa, että kaikki nämä tutkimukset olivat väärässä ja joku "wanhoihin ja ainoisiin oikeisiin" rakentamistapoihin (pl. tietenkin kaikki ikävät piirteet, kuten erilliseen rakennukseen sijoitetut pesutilat ja ulkovessat) sekä hengittävyyteen yms. muotisanoihin hurahtanut arkkitehti tietää paremmin.
Tärkein mitoituskriteeri on aistittu laatu - niin tiivistä taloa ei ole, että siellä tukehtuisi - mutta ilma alkaa muuttua tunkkaiseksi, jos hiilidioksidipitoisuus nousee yli 1000 ppm.
Hiilidioksidi itsessään ei haise eikä ole haitallista tällaisina pitoisuuksina, mutta sen määrä korreloi hyvin kaikkien muiden ihmisten tuottamien päästöjen (sekä kemiallisia että hiukkasia; hilsettä, yskänpärskeitä yms. yms.) määrän kanssa.
CO2 -pitoisuuden pitäminen alle 1000 ppm vaatii suunnilleen 10 l/s tuloilmavirtaa nuppia kohti. Ei taida teillä olla ilmanvaihto sittenkään riittävä, kun kerran pitää ikkunoita aukoa pakkasillakin ... vai tykkäätkö niin kovin jäisistä lattioista? Sehän nyt ei ole mikään ihme, että ikkunat levällään ilma riittää. Näillä keleillä lämpötilaero pistää ilmaan vauhtia yli 1 m/s (alareunasta sisään ja yläreunasta ulos, jolloin kapeasta raostakin tulee kymmeniä litroja / s ja levällään olevasta ikkunasta satoja.
Toki ilmaa voidaan vaihtaa ikkunatuuletuksen sijaan myös tekemällä talosta "harakanpesä". Ikkunatuuletusta ei vain ole kovin kiva käyttää kylmillä ilmoilla, joten rakenteiden vuodot pitäisi mitoittaa riittämään jo nollakeleilläkin ja tyynellä säällä. Tästä saakin sitten palkakseen pahimmillaan tarpeeseen nähden 3-4 kertaisen ilmanvaihtuvuuden ja lämmönhukan kylmällä ja tuulisella säällä. Kas kun rakenteiden ilmavuodot eivät ole säädettävissä tarpeen mukaan.
Paljon fiksumpaa on tehdä tiivis talo, johon taataan riittävä sekä tarpeen mukaan säädettävissä oleva ilmanvaihto joko
- koneellisesti (varmin ja helpoin suunnitella)
- painovoimaisesti, säädettävien korvausilmaventtiilien avulla
Jälkimmäinen on haastavampi, koska se pitää alusta alkaen ottaa huomioon rakennuksen suunnittelussa. Yksikerroksisessa tasakattolättänässä se ei tule ikinä toimimaan, koska "käyttövoimaa" luodaan pääasiassa poistoilmakanavissa, sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron voimalla (huimat 1 Pa metriä kohti).
Painovoimaisen kanssa on myös sellainen ongelma ettei se toimi kesällä, vaan silloin pitää turvautua ikkunatuuletukseen, mikä ei välttämättä olekaan niin kauhean hyvä vaihtoehto kaupunkialueilla (liikennemelu & pöly puskevat sisään).
Hyvät "tieteilijät"
Siinäpäs pyörittelette ja säätelette ropeleitanne, jos parempaa puuhaa ei ole.
Minä kannatan 50-luvun talossa asustellessani tällaisia luonnollisia ja edullisia menetelmiä ilmanvaihdon, ilmankosteuden sekä muun asumisviihtyvyyden alalla.
Ilma vaihtuu tuulen avulla juuri sen verran kun on tarvis, takka humisee tupoaan nopeasti miellyttävää lämpöä, ja välillä vähän öljyllä autellaan.Nopea tuuletus ikkunasta aamulla takaa parhaan sisäilman. Saunaosastolta nousee iltasella yläkerroksiin miellyttävästi jo kerran lämmitetty jälkilöyly ja hitunen lisää kosteutta.
ps.Mitäs tarkoittaa ilman talteenotto? Tai ilmankostuttaja? Mihin niitä omakotiasuja tarvitsee?
Heh. Älkääs hölmöilkö enempiä.
pökköä pesään meikäläisen hellaan =)
Vanhempani asuvat sotien jälkeen rakennetussa, peruskorjatussa (ikävä kyllä muoveilla eristetyssä) talossa, ja mikä on sen ihanampaa kuin mennä kotiin uuniin viereen seisomaan. Lämmintä riittää, eikä veto pyörittele sukkia jalassa, sen enempää kuin ilmastointikaan.
Tiesittekö että esim. taisi olla Kiinassa, ihmiset kärsii ilmastoinnista todella konkreettisesti. Taisi olla kuuluisa Panu Kaila, joka kirjoitteli kuulumisia. Minä kyllä edelleen, ja edelleen ja edelleen olen sitä mieltä, että luonnollisin vaihtoehto on ei-koneellinen ilmanvaihto ihmiselle. Kannatan sitä julkisissa tiloissa, mutta en kotioloissa.
Meillä on aukeavat ikkunat kotona, ja niistä tulee raitista ilmaa, kun haluaa. Kyllä on ihana käydä nukkumaan, kun on tuuletettu huone, ja se on eri asia kuin koneellisesti tehty ilmanvaihto.
Jos joskus löydämme uudehkon talon (jos käy ettemme saa tonttia ja itse pysty taloa rakentamaan), jossa on kaikki nykyaikaiset vempaimet ja mieleni muuttuu, ilmoitan siitä tällä palstalla, ja olen valmis myöntämään virheeni kaikkine perusteluineen. Toivottavasti onni ja kaupunki suo meille kuitenkin tontin. Saan sen puuhellankin sitten.