olen ajatellut erota miehestäni, mutta vielä en ole saanut postitettua avioero-hakemusta jo senkin takia, että meillä on kaksi yhteistä lasta. nyt tuntuu että riitelemme kaikesta ja minua alkaa tämä tilanne ahdistaa. tuntuu että pärjäisin paljon paremmin ilman ukkoa. joskus riidellessämme olen sanonut hakevani eroa ja siitäkös hän on pillastunut enemmän. hän on sen luonteinen ihminen, että sopuero ei olisi kysymyksessä vaan kaikesta saisi tapella. olemme olleet naimisissa reilu neljä vuotta ja emme ole tehneet avioehto sopimusta. hänen eräs kaveri on luvannut tehdä sen (on lakimies), mutta ei ole kiireiltään saanut aikaiseksi. nyt kun eroa on väläytelty puolin jos toisin mieheni on alkanut kiristämään minua että hän ei suostu allekirjoittamaankaan kyseistä paperia. kysymys kuuluu siis jos meillä ei ole avioehtoa niin kuinka omaisuus silloin jaetaan? onko kaikki kipot ja kupit yhteisiä, vaikka minä olisin saanut ne henkilökohtaisina lahjoina (esim. syntymäpäivä tms.) aikoinani. onko sillä merkitystä onko tavarat ostettu ennen avioliittoa vai sen aikana? kun muutimme yhteen minulla oli enemmän irtainta omaisuutta. tappelemmeko siis vanhoista huonekaluistammekin? minulla on myös omia säästöjä, jotka olen säästänyt ennen avioliittoamme eli onko nekin eron sattuessa mieheni? tehdäänkö eron sattuessa samanlainen tasitus kuin esim. perunkirjoituksissa? on tämä kyllä aika väärin jos minä olen säästänyt rahaa ja mies vain tuhlaa ja pelaa ja sitten hän saa loppujen lopuksi minunkin rahat ja vain kun ei suostu allekirjoittamaan avioehtoa. sattuukohan netistä löytymään valmiita kaavakkeita avioehto sopimuksista? lapsista tappeleminen tulee olemaan ehkä kaikista rankinta. mies on uhannut ottaa lapsemme. kuinka viranomaiset päättää kummalle lapset jää? olen lukenut että isien olisi jo helpompi saada huoltajuus? mitä seikkoja siinä otetaan huomioon? itse olen hoitovapaalla vielä tämän vuoden ja sitten palaan työelämään. minulla on vakituinen työ ja virka-aika, miehelläni myös vakituinen mutta vuorotyö. en käytä alkoholia enkä polta. mieheni kumpaakin ja alkoholin käytöstä en pidä koska hänestä tulee todella häijy. en todellakaan tiedä mitä tekisin koska kaiken lisäksi tuntuu kuin rakkautta ei olisi enää ollenkaan. jos vain joku osaisi neuvoa näissä kysymyksissä niin olisin todella kiitollinen!
osaako joku sanoa
neuvottomalle
2972
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kyllä se niin on, että ilman avioehtoa olevassa avioliitossa omaisuus menee puoliksi, tasingot lasketaan.
Eli se on fifty-fifty. Sen sijaan se ei ole määrätty, että millä omaisuudella/rahalla tasajakotehdään. Eli voi tehdä vaikka niin, että mies lähtee niine hyvineen ja sinä jäät kippoinesi ja kuppinesi asuntoonne. Maksat sitten miehen ulos rahalla...
Aivan ... avioehtoon vaaditaan kaksi ... ei tullut muuten mieleen kun menitte vihille?
Sinun omaisuutesi on sinun, ja sinä vastaat yksin omista veloistasi. Samoin miehesi. Omistusoikeus on eri asia kuin avio-oikeus. Yhteiset velat ja yhteinen omaisuus tietenkin puoliksi kummankin (esim. asunto).
MUTTA, niiden kippojen ja kuppien, autojen ja säästöjen, jne. arvot ovat mukana kun lasketaan teidän kummankin nettovarallisuudet osituksessa. Se kumpi "rikkaampi", maksaa toiselle tasinkoa sen verran että "puntit tasan". Millä omaisuudellaan maksaa sen (tai pankkilainalla) on tasingon maksajan päätettävissä.
nettovarallisuus = oma omaisuus ja puolet yhteisistä, miinus omat velat ja puolet yhteisistä
Ei ole, ovat mukana "yhdenvertaisina" kun tuota nettovarallisuutta kummallekin lasketaan
Ette, ne ovat edelleen sinun omaisuuttasi (ja miehesi romut hänen)... mutta niiden arvo on mukana varallisuudessasi, ja vaikuttavat tasingon määrään.
Ovat mukana osituksessa, mutta eivät ne miehesi rahoiksi muutu (tai siis puolet niistä) ... jälleen, vaikuttavat tasinkoon ja kuka sitä maksaa minkä verran toiselle.
Taitaa olla saman tyyppinen kuvio....
>
... ja on se kyllä aika tyhmää mennä avioliittoon ilman avioehtoa....
On ... mutta miksi ... eikös teillä ollut se tuttu juristi?
Ei lapsia oteta, tai menetetä ... vanhempien ajateltava mikä lapselle parasta ... heillä uhkailu ja kiristäminen kummana tahansa vanhemman suunnalta vastuutonta. Vaikka puolisoiden avioliittoo päättyykin, ei vanhemmuudelle saisi käydä niin ... siitä kärsii eniten lapsi, kenen syytä koko sotku ei todellakaan ole ollut.
Te sovitte lastenne tapaamiset, huoltajuuden, ja elarit ... ellette siihe kykene keskenänne tai edes lastenvalvojan avustuksella ... niin huoltajuusriidat ratkaisee käräjäoikeus.
Aivan sama onko kyse isästä vai äidistä ... pääasia että soveltuvin huoltaja riitaisessa tilanteessa tulee lapsen lähihuoltajaksi ... ONNEKSI vanhemman sukupuoli ei ole enään ainoa kriteeri tuossa !!
Lapsenne ovat niin nuoria, että kuntanne lastensuojekun laatima olosuhdeselvitys ja suositus hyvin painavassa asemassa ... yleensä tuomari määrää sen mukaisesti, ei aina. Hyvin tapauskohtaisia asioita.