Tässä on nyt useammassakin ketjussa (mm. Päivähoitoremontista! ja Tiedoksi) sivuttu aiheita, jotka kertovat tyytymättömyydestä päivähoidon nykytilaa kohtaan, mm. päivähoidon kurjaa tilaa, varsinkin lastentarhanopettajien laiskuutta, lapsuuden riistämistä päivähoito koulutoimen alaisuuteen siirtämällä jne.
Mitä vanhemmat ajattelette, minkälaista sen lapsen lapsuuden pitäisi olla? Mitä haluatte lastenne tulevaisuudelta? Mitä se lapsen hyvä elämä sitten on? Mitä haluatte lapsillenne antaa ja miten se toteutetaan, kuka sen toteuttaa?
Millä tavalla vanhemmat voisivat vaikuttaa siihen, että lasten päivähoitoa voitaisiin oikeasti kehittää, saada sinne lisää riittävän ammattitaitoisia ihmisiä, pystyä antamaan lapsille sitä, mitä he oikeasti tarvitsevat hyvään elämään lapsena ja myös tulevaisuudessa?
Minkälainen kasvatus on lapselle hyvä? Sellainen, että huolehditaan pääasiassa perushoidosta ja siinä sivussa vastataan lapsen älyllisiin tarpeisiin vai perushoidon lisäksi tarjotaan myös ajatellusti ja suunnitellusti jotain, minkä avulla lapsen on mahdollista myös kehittää omaa kykyään ajatella ja sitä kautta oppia uutta?
Minusta se, että päiväkodin sijaiset ja vessapaperihankinnat menevät samasta pienestä budjetista on jo erittäin räikeä esimerkki siitä, miten vähän tässä yhteiskunnassa arvostetaan lasta. Samanlaista lapsen halveksuntaa on se, että ryhmäkoot ovat kauttaaltaan liian suuria ja niiden käyttöasteita syynätään jatkuvasti suurennuslasilla. Ihan kuin päiväoti olisi jokin tuotantoyksikkö.
Mitä vanhemmat ajattelette, minkälaista sen lapsen lapsuuden pitäisi olla? Mitä haluatte lastenne tulevaisuudelta? Mitä se lapsen hyvä elämä sitten on? Mitä haluatte lapsillenne antaa ja miten se toteutetaan, kuka sen toteuttaa?
Millä tavalla vanhemmat voisivat vaikuttaa siihen, että lasten päivähoitoa voitaisiin oikeasti kehittää, saada sinne lisää riittävän ammattitaitoisia ihmisiä, pystyä antamaan lapsille sitä, mitä he oikeasti tarvitsevat hyvään elämään lapsena ja myös tulevaisuudessa?
Minkälainen kasvatus on lapselle hyvä? Sellainen, että huolehditaan pääasiassa perushoidosta ja siinä sivussa vastataan lapsen älyllisiin tarpeisiin vai perushoidon lisäksi tarjotaan myös ajatellusti ja suunnitellusti jotain, minkä avulla lapsen on mahdollista myös kehittää omaa kykyään ajatella ja sitä kautta oppia uutta?
Minusta se, että päiväkodin sijaiset ja vessapaperihankinnat menevät samasta pienestä budjetista on jo erittäin räikeä esimerkki siitä, miten vähän tässä yhteiskunnassa arvostetaan lasta. Samanlaista lapsen halveksuntaa on se, että ryhmäkoot ovat kauttaaltaan liian suuria ja niiden käyttöasteita syynätään jatkuvasti suurennuslasilla. Ihan kuin päiväoti olisi jokin tuotantoyksikkö.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Päiväkoti ei varsinaisesti ole tuotantoyksikkö, mutta talousajattelulla sekin pelaa kuten kaikki palvelut. vanhemmat voivat halutessaanostaa palvelun jostain muualta jos eivät olekunnalliseen tarjontaan tyytyväisiä. Hinta/laatusuhde pätee tässäkin, kutenkaikessa muussakin.
Mutta varsinaisesti siellä kyllä tuotetaan lasten hyvinvointia. Tai niin ainakin pitäisi olla. Ja sen laadun mittarin pitäisi olla joku muu kuin euromääräinen.
Teoriassa on niin, että vanhemmat voivat kilpailuttaa päivähoitoa, mutta kuinkahan usein käytännössä? Ja onko ihan järkevää, että sitä aletaan tuottaa mahdollisimman pienellä rahalla? Pikku hinnalla ei useinkaan saa hyvää. Joten joku tässä yhtälössä nyt mättää.
Hinta-laatu - ajattelulla kannattaisi alkaa nyt tähyillä pimeitä markkinoita, ettei tarvitsisi maksaa edes veroja! Kunnallisella puolella ei halvemmalla enää saa. Ja jos nyt ajattelisi ihan laillisesti yksityisen perustaa, niin maksu/lapsi pitäisi olla ihan perustasollakin siinä 500€/lapsi (yli 3-vuotiaat), alle 3-v lähemmäs 1000€/lapsi, eikä sisarusalennusta. Tuohon hintaan ei sisälly kiinteistönhoitokuluja eikä ruokakuluja. Toistaiseksi sentään yhteiskunta tulee vanhempia vastaan erilaisten tukien muodossa.
Kovin suurta kilpailutusta ei voi järjestää päivähoidon tarjonnassa.
Ne, ketkä hauavat lapselleen parasta ovat siitä myös valmiit maksamaan.
Siksi on yksityisiäkin päivähoteja/perhepäivähoitajia/kotiin tulevia hoitajia.
Tai voi jäädä itse hoitamaan lastaan mikäli on varaa.
Olisko kannattanut miettiä tätä jo ennen kuin hankkii lapsia, että miten on varaa heidät kasvattaa...
Jos ei ole varaa näihin, on tyydyttävä siihen palveluun mihin oamt rahat riittävät.
Ja kunta kyllä tulee vastaan myös yksityisen hodon maksuissa. Ihmiset vain eivät viitsi ottaa näistä asioista selvää, kun haluavat helpoimmin saatavan ja halvimman hoitopaikan omalla lapselleen. Käsitämätöntä välinpitämättömyyttä. Ja sitten valitetaan hoidon tasosta.
olet sitä mieltä, että vain rikkaiden lapset ansaitsevat laatua. Kyllä laadukas varhaiskasvatus on kaikkien oikeus, kuten peruskoulukin.
siellä yksityisissä päiväkodeissa on, kuin kunnallisissakin ja ihan samaan malliin joutuvat syynäämään täyttö- ja käyttöasteita. Siis samat pätevyydet ja ryhmien suhdeluvutkin samat. Ei ole sen pienempiä ryhmiä tai yksilöllisempää se hoito. Joten miten se nyt sitten on sen laadukkaampaa hoitoa, jos siitä joutuu ehkäpä vielä maksamaan enemmän? Tekeekö se taloudellinen ajattelu, mikä täytyy yksityisessä yrittämisessä pitää koko ajan mielessä konkurssin ehkäisemiseksi, siitä yksityisestä hoidosta sitten laadukkaampaa? Vai mikä?
Perhepäivähoitajat toimivat toki kodinomaisemmin, kun ympäristö on oma koti, mutta pätevyyden ja tason suhteen on varmasti aika paljon enemmän variaatiota, kuin kunnallisessa päivähoidossa toimivan henkilöstön suhteen. Ja jos hoitaja sairastuu tai hänelle sattuu päivän aikana jotain, niin yksin on sitten niiden lasten kanssa siinä tilanteessa.
Jos päivähoidolta ei odoteta muuta, kuin että joku nyt pitää niistä lapsista huolen sen päivän, niin voinpa vaan vinkata siellä työskenteleville ammattilaisille, että jos kynnelle kykenette, kouluttautukaa ihmeessä johonkin itsellenne tuottavampaan ammattiin, jossa teidän työtä myös muut aikuiset arvostavat. Tiedän, että hyvin moni teistä pystyy siihen.
voihan päivähoidon (oli se kotihoitoa tai päivähoidon instituutioissa tapahtuvaa) nähdä investointina, mikä tuottaa sitä rahallista voittoa sitten tulevaisuudessa sellaisina ihmisinä, jotka ihan oikeasti voivat hyvin ja pystyvät elämään yhteiskunnassa.
Vanhemmat ja muut veronmaksajat ovat niitä sijoittajia, jotka sijoittavat rahansa tuotantoyksikköön eli päivähoitoon.
Mutta ilman riittävää investointia, tuotantoyksikkö tuottaa sekundaa.
Tässähän ihan häivähtelee sellaisia tiedostamattomi ajatuksia, että jospa saataisiin se 60-70-luvun järjestelmä takaisin!
Silloin niiden lapsia, joilla oli riittävästi rahaa (esim jopa talouksissa, joissa toinen kävi töissä ja toinen opiskeli)ei otettu ollenkaan kunnalliseen päivähoitoon ja ääritapauksissa ehkä puolipäivähoitoon. Nähkääs kun rahat riitti näissä tapauksissa myös hoitajan palkkaamiseen kotiin tai naapurin tädille hoidosta maksamiseen. Nykyversiossa varmaan sitten siihen yksityiseen päivähoitoon.
Esimerkiksi kun itse olin 3kk:n ikäinen ja äitini sai viran (isäni oli tehdasduunari, eikä oltaisi tultu toimeen ilman äidin palkkaa), meille palkattiin 14-vuotias tätini hoitamaan minua ja 2-vuotiasta sisartani. Sellaista oli saatavilla silloin. Ja tätini hoiti meitä kylläkin ihan mallikelpoisesti 3 vuotta. Sen jälkeen se rumba järjestyi niin, että vietiin ensin joksikin aikaa naapurin tädille (ei mitään alan koulutusta, toimi jatkossa kukkakioskin myyjänä)ja sitten saatiin puolipäiväpaikka päiväkodista. Sieltä eläkeläistäti haki yhden maissa iltapäivällä kotiinsa hoitoon. Ja tästä eläkeläispariskunnasta muistan sen, että eivät kyllä muuta kuin jotain leipää tarjosivat ja muuten ei sen kummempaa ollut.
Ainakin tällä retro-tyylisellä systeemillä saataisiin taas vähän lisää rahaa päivähoidon elvyttämiseen.
Siis ne, jotka haluavat lapsen parasta ja ovat siitä valmiita maksamaan, eivät taida sitten tarvita näitä kunnallisia palveluja. Varmaan muidenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on sama juttu.
Kyllä muissa palveluissa ollaan jo sillä linjalla että laatu maksaa eikä kaikilla ole siihen varaa esim. yksityiset lääkärit ovat tästä hyvä esimerkki. Huonompituoiset tyytyvät sitten terveyskeskusten palveluihin.
Onko se yksityinen päivähoito sen parempaa, kuin kunnallinen, kun on henkilökunta samoilla pätevyysvaatimuksilla ja lapsiryhmien koot ja henkilökunnan suhdeluvut samanlaiset? Lisäksi yksityinen palvelun tarjoaja joutuu todellakin seuraamaan sen toiminnan taloudellista kannattavuutta, ettei menisi koko lafka nurin.
Että maksakaa vaan rikkaat siitä, minkä luulette olevan parempaa, kun on kalliimpaa. Päivähoito ja terveydenhuolto eivät ole tässä asiassa ihan yksi yhteen.
Muistaakseni monissa niissä tapauksissa, kun päivähoito on joutunut ikävässä asioissa lööppeihin, on ollut kysymys yksityisestä palveluntarjoajasta.
Mutta sitä kyllä kannatan, että rikkaammilta otettaisiin sitten kautta linjan, sekä yksityisellä että kunnallisella puolella isompi maksu päivähoidosta, kun kerran pystyvät maksamaan. Sillä tavalla olisi ehkä toiveita saada lisää turvallisuutta ja laatua lasten ulottuville.
Ollaan tällä linjalla USA:ssa ja Portugalissa ja Suomessa. Tutustukaapa näiden kahden muun maan hyvinvointijärjestelmiin ja niiden toimivuuteen ja miettikääpä haluatteko samaa.
Kyllä se ainakin sitten jatkossa voi poikia vielä vähän isompia ongelmia lastensuojelun ja sitä kautta henkisesti sairaiden ihmisten lisääntymisenä, jos kaikkia lapsia ei nähdä niin tärkeinä, että annetaan mahdollisuudet turvalliseen lapsuuteen. Varsinkin siihen lastensuojelun tarpeen lisääntymiseen on jo nyt kiinnitetty huomiota.
Nyt en tarkoita, että pelkällä kunnallisella päivähoidolla saadaan lastensuojeluongelmia ratkaistua, mutta yleensä sillä asenteella, että lapsiin pitää myös yhteiskunnan investoida, saataisiin myös parempaa ja turvallisempaa elämää lapsille. Siitähän tälläkin keskustelupalstalla jatkuvasti nostetaan haloota, että ei ole turvallista ja ei ole hyvin. Ja tapellaan, hoitaako oma äiti, perhepäivähoitaja, lastenhoitaja vai lastentarhanopettaja nämä hommat parhaiten.
Miehet varmaan ajattelvat näistä asioista paljon enemmän bisneksen kannalta, kuin lasten kannalta.
vanhempainilloissa ollut aika aktiivinen, yksinhuoltajana en jaksaisi hirveesti TEHDÄ (siis laittaa aikaa ) konkreettisesti asioihin.
olen kiinnostunut päiväkodista , henkilökunnasta, ruuasta ja hoidosta, mutta kun esim. kysyin päiväkodista ruokavalion epäterveellisyydetsä eivät oikein edes ymmärtäneet mistä puhuin, ainakin tuntui siltä...
mä veronmaksajana vähän ihmettelen miten koko ajan otetaan lapsilta pois rahaa, minne meidän verorahat menee, vaikka helsinki (asuinkuntamme) on rikkaampi kuin koskaan suomen itsenäisyyden aikana. musta tää on suurempi, hyvinvointiyhteiskuntakysymys!
mihin ne rahat menee?????
terveydenhoitopalvelut huononee, lastenhoito huononee, ei kaupungilla ole edes puistotätejä enää kuten lapsuudessani! mitä tällanen oikein tarkoittaa. vai pitäiskö lakata maksamasta veroja ja yksityistää kaikki? en ole sitä mieltä! tiedän kyllä ketä en äänestä , ja se ei ole mikään eduskuntapuolueista, eikä oikeisto!
että olen ollut todella positiivisen yllättynyt päiväkodistamme, kaikki nämä puutteet johtuvta nähdäkseni resurssipulasta, henkilökunta on meillä aivan ihanaa! ja se korvaa PALJON!