Onko oleellista hyötyä tästä Sunairin IV-koneen takkalämmön jakamisesta(imuputki takan päällä) muihin huoneisiin?
Muilla valmistajilla ei tunnu olevan tätä ratkaisua.
Muilla valmistajilla ei tunnu olevan tätä ratkaisua.
Sunair takkalämmön jako
Aurinko
131471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onhan noita muillakin, mutta kiertoilma saa olla enintään 30% tuloilmasta, tyypillisesti mitoitus arvoon 15L/s. Ilman lämmön varauskyky on melko olematon, joten ei tässä mistään suuresta lämmön siirrosta ole loppujen lopuksi kyse. Ehkä se nyt kuitenkin on parempi, kuin että sitä ei olisi lainkaan. Itsellä sattuu olemaan SunAir 450 vesipatterilla ja toistaiseksi olen tyytyväinen koneeseen.
Onko sinulla takkakytkin siinä?
Toimiiko kyseinen vempain hyvin takkaa sytyttäessä?
Paljonko maksoit koneesta ja milloin ostit sen?
On takkakytkinmahdollisuus, mutta en laittanut kytkintä, kun takka syttyy ja vetää muutenkin hyvin (piippu 9,5m). Takkakytkimellä koneen poisto menee minimille ja tulo maksimille... olen miettinyt muutosta kytkentään niin että ainoastaan poisto menisi minimille ja tulo pysyisi alkuperäisessä asennossaan ja kytkisin sen toimintaan liesikuvun huipparin ollessa toiminnassa.
Ostin koneen vuosi sitten ja markkahinta taisi olla 11400.
Kiertoilmaa voi olla yli 30%, mutta järjestelmää pitää silloin kutsua ilmalämmitysjärjestelmäksi.
Lämmitysjärjestelmät taas eivät kylmässä Suomessa jostain syystä kuulu ollenkaan rakennustarkastuksen piiriin, eikä lämmitysjärjestelmäkuvia edes leimata rakennusvalvonnassa.
Lämmitysjärjestelmä voi olla vaikka kuinka alitehoinen ja silti loppuleima tulee kuponkeihin rakennustarkastajalta.
Aika vähän tuosta on hyötyä. Ei se ilma takan ympärillä ole kovinkaan paljon muuta huoneilmaa lämpimämpää, joten ei siinä kovin paljoa Watteja siirry kiertoilman mukana.
Toisaalta ei siitä ole oikein mitään haittaakaan. Itse olen kyllä kerran sytyttänyt takan niin, että unohdin epähuomiossa avata pellit. Silloin kiertoilmasysteemi levitti käryn yllättävän tehokkaasti ympäri taloa.
Nykyisin suosittu valmistakka valmisosapiippu-yhdistelmä vetää normaalisti niin hyvin sellaisenaan, ettei mitään takkakytkimiä tai imureita tarvita. Ehkä keskikesällä piipun luonnollinen veto on niin huono, että ulkopuolista apua kaivattaisiin. Mutta eihän silloin ei takkatultakaan tarvita lämmitystarkoitukseen.
Ilman tehonsiirtokyky on 1280 W/'C/s/m3. Jos 15 litraa siirtää sekunnissa asteen lämpötilaerolla on teho 19,2W. Tavallisen talon tehontarve on jotain 9000 W luokassa. Tuohan tekee peräti 0,2% astetta kohti kiertoilmalle.
Siis asteko vain?? Silloinkun takkaa
lämmitetään ulkona on kylmä, ja
kiertoilma sekoitetaan tuloilmaan!
VTT on tätä asiaa tutkinut, ja
vaikka itse lämmitysteho on vaatimaton,
(oikea luku on parisensataa wattia).
Niin hyöty tuleekin siinä että ei
tarvita SUORAA sähköä ilman lämmitykseen
taloissa joissa nykyään varaavuutta
on lämmityksessä.
En oikein nyt...
Kiertoilma sekoitetaan LTO-kuution ohittaneeseen ilmaan, jolloin se samalla nostaa tuloilman lämpötilaa, ja jälkilämmitystarvetta on vähemmän. Se, onko tästä käytännön iloa, riippuu mm. talon lämmitystavasta, LTO:n jälkilämmitystavasta (sähkö vai patteri) ja LTO:n jälkilämmityspatterin tehosta. Ainakin lattialämmitykseen liitetyistä patterijälkilämmityksistä on kuulunut sellaista, että teho ei aina oikein riittäisi, jolloin kiertoilmasta voi olla apua. Samoin varaavan sähkön kanssa tarvitaan päiväsähköä vähemmän, jos päivällä riittää vähempi jälkilämmitys sähköllä.
Kiertoilma on Sunairin lisäksi ainakin Meptekillä.
Kuten ylempää vanhemman suunittelijan laskelmasta voi nähdä, tuollaisen omakotitalon IV-koneen kiertoilmatoiminnon lämmitysvaikutus on samaa luokkaa kuin yhdellä tavallisella hehkulampulla.
Kiertoilmatoimintoa vastaavan energiansäästön saa napsauttamalla turhaan päällä olevan hehkulampun sammuksiin.
Investoinnissa euron säästäminen ei saisi tulla maksamaan yli euroa.
Kiertoilman säästövaikutus riippuu niin monesta tekijästä, että yleistä vastausta siihen, saadaanko säästöjä vai ei, ei oikein voi antaa.
Sen verran täydennystä edelliseen kirjoitukseeni, että yö/päiväsähkötapauksessa on jonkinlaista teoreettista säästömahdollisuutta silloin, jos kiertoilmalla saadaan tuloilman lämpötilaa nostettua sen verran, että jälkilämmitystä (päiväsähköllä) ei enää tarvita ollenkaan. Jos joudutaan lämmittämään, on lämmitettävänä aina tietenkin koko sisään tuotavan ulkoilman määrä. Kiertoilmalla kun ei voi korvata raitisilmaa.
Hetkellisesti voi kiertoilman lämmönsiirtoteho olla paljon enemmänkin kuin hehkulampun verran. Takkaa poltettaessa lämpötilaeroa on helposti kymmenen astetta ja enemmänkin.
Säästömahdollisuudet kiertoilmalla lienevät toki yleensä aika pieniä, eikä niiden tietenkään tarvitse olla ainoa peruste kiertoilman valinnalle. Usein on muilla perusteilla päädytty laitteeseen, jossa joko on kiertoilma tai ei ole. Jos on kaksi muuten tasavahvaa ehdokasta, kiertoilma voi silloin ratkaista (suuntaan tai toiseen). Jos on päätynyt laitteeseen, jossa sellainen on, on vielä ratkaistavana paljonko putkia, venttiileitä ym. tilpehööriä tarvitaan enemmän ja kannattaako niihin investoida. Kiertoilmaa ei kai ole pakko asentaa, vaikka sellainen koneessa olisikin? Siitä on kuitenkin joissakin tilanteissa pientä hyötyä käyttökustannuksissa ja/tai -mukavuudessa, ja on tapauskohtaista, mikä sen merkitys kenellekin olisi.