Lapsista tehdään henkisesti sairaita nykykoulussa.
Turvamiehet on ihan hyvä idea esim. välitunnille.
Turvamiehet on ihan hyvä idea esim. välitunnille.
Turvamiehet kouluun
ihan hyvä~
15420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tehdään lapsista ja nuorista sairaita unohtamatta aikuisia.
Jo vauvaiässä lapset pitää yltää määrätyn värisiksi, pituisiksi ja painoiseksi.
Kaikkien täytyy kontata ja kävellä samanikäisinä, muuten on epänormaali.
Koulussa jatkuu sama tahti.
Jos lapsi on hiljainen, on jotenkin outo ja arka.
Jos on vilkas lapsi, se luokitellaan häiriintyneeksi.
Missä siis vika?
on siinä että ihmisten pitää olla nykyään vain ja ainoastaan hyödyllisiä tuottavia yms.
Lapset täytyy jo vauvaiästä lähtien luokitella ns.valioyksilöihin ja niihin vähemmän valoihin.
Sitten aikuisena jos et ole tarpeeksi tuottava ja tehokas voidaan päättäjien taholta ottaa sinulta pois eläkkeet ,kaikki tuet jotka sinulle kuuluisi,jos olet sairas tms.
Tähänkö olemme menossa vai jo menneet?
olis pitäny olla jo -60 luvulla kun opettaja iski karttakepillä päähän ihan hetken mielijohteesta.
silloin olisi pitänyt oppilaita suojata opettajilta nyt opettajia oppilailta.
Tosiasiassa tilanne ei ole yksistään oppilaiden,vanhempien vika vaan luokista on tehty liian isoja.
Miten ollakkaan, säästösyistä ja edelleen kouluja lakkautetaan ja luokkakokoja suurennetaan, vaikka pitäisi mennä toiseen suuntaan,että taattaisiin työrauha luokissa.
ennenkin esim. 60-luvulla. Kun olin keskikoulussa niin luokallani oli 46 oppilasta. Rinnakkaisluokkia oli neljä. Oli A,B,C,D,E luokat, eli jokaisessa yli 40 oppilasta.
Lukiossa oli sitten enää kolme rinnakkaisluokkaa, joissa jokaisessa n. 35-40 oppilasta.
isoja luokkia ennenkin,mutta silloin istuttiin kin rauhallisemmin paikoillaan ainakin meillä kansakoulussa,oliko sitten lie sitä opettajan pelkoa vai mitä.
Nykyään tuntuu että lapset ovat vilkkaampia ja vaikeammin paikoillaan olevia kuin silloin.
Rohkeampia sanomaan vastaan kelle tahansa,ei ole enää sellaista auktoriteettia kuin ennen.
Tiedä sitten onko se aina hyvä vai huono.
luokalle mennessämme 60-luvun alussa olikin yksi poika, joka ei istunut rauhallisesti paikallaan, kuten me muut. Hänpä tykkäsikin makoilla lattialla, eikä uskonut opettajaa.
Eipä makoillut kauan, vaan pian pääsi/joutui apukouluun.
köyhien lapsia ei opettajat arvostanut jopa pilkkasi kaikkien kuullen?
nopea ja tehokas,ihmekkös jos lapset ei pysy paikoillaan enää.
oli hänen tapauksessaan vähintäänkin oikeaan osunut päätös. Ei muistaakseni pystynyt käymään sitäkään loppuun. Perhe asui naapurissamme, joten tiedän, mistä puhun.
Kyllä tuohon aikaan minustakin ne "parempiosaiset" lapset saivat helpommalla hyviä arvosanoja, kuin me muut. Mutta muistivathan he aina kevätjuhlissa tuodakin opettajalle kukkapuskan- tuo oli ehkä minulta rumasti sanottu. Kyllähän heillä oli paremmat lähtökohdat, kun varmasti koulunkäyntiä arvostettiin kotonakin.
Enpä minäkään yh-siivoojan lapsena ollut korkealla arvoasteikolla, minä en siitä traumoja saanut. Mutta niinpä vain pääsin oppikouluun karsintojen parhaimmilla pisteillä. :)
kanssaan toimiminen on varsinaista tietotaitoa.
Lapset, ihan pienetkin osaavat kyllä konstit.
Jos kieltää lapselta jonkun asian, niin hän kysyy miksi?
Ennen riitti, että sanoi :siksi kun minä sanon niin. Nyt pitää perustella asiaa, jota lapsi ei täysin edes tunne tai osaa ennakoida tulevaa tapahtumaa välttämättä.
Toivoisin niin hartaasti, että lapsi saisi olla lapsi edes sen kymmenen ensimmäistä vuottaan. Liian aikaisin "aikuistuminen" tulisi estää.
nuorin lapsenlapseni söi iltapalaa - puuroa, ja kun äiti rupesi sipertämään lapselle banaania vielä jälkiruuaksi, lapsi sanoi (1,4 vuotta)"kuukkuu ja leipää", että hyvissä ajoin he oppivat sanomaan mielipiteensä :))
malta olla vastaamatta vielä, että eihän koulu ole mikään lasten kasvattaja, - päävastuu kasvattamisesta kuluu lasten vanhemmille.
kyllä sais lapset olla lapsia ja perusturva tulee siitä kun vanhemmat pitää ohjat käsissä.
Olen ihmetelly kun pitää selittää kaikki lapsille ja joskus suorastaan rasittaa kun koko ajan kysyvät:miksi?
Vastaan usein:en tiedä,koska en tiedä kaikkea tässä maailmassa.
selittää, kyllä lapsi ymmärtää kun hänelle selitetään asioita - ja ymmärtää kai senkin, ettei mummikaan iiiiihan kaikkea tiedä :)
Kun aamulla laitoin ruokaa, tuli tyttäreni pienen tyttärensä kanssa siihen työpöydän ääreen, ja hän selitti pienelleen että "tällaisia kananmunia se sinun satukirjan kanakin tekee"; satukirja oli asian selventämiseksi siinä mukana.
Lapsi on hätäisesti vuosi ja neljä kuukautta vanha...:))