Haluatko Metusalemiksi?

Kirjoitan oman tilanteeni, että itsekin näen vaikutelman: perimiäni suvun tauteja ovat verenpaine, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, glaukooma, nivelrikko. Jossain vaiheessa päätepisteeseen johtavia. Niiden vaikutuksesta olen aika ajoin alavireessä. Lääkitys on kaikkiin e.m. Painoindeksi 29. Ikä 72.
Liikuntaa 2xjumppa/vko ja 2x5 km lenkki/vko ja hyötyliikuntaa kaiken päivää, ei päiväunia. Ruoka ja ruokailu-ajat diabeetikon mukaan, tablettihoito. Paino on jämähtänyt paikoilleen liian korkeaksi.
Laboratorioarvot hieman ihannearvojen pahemmalla puolen. Silmänpohjissa pieniä muutoksia ja kaihit.
Olo on siedettävä, jos syön suositusten mukaisesti eli olen pienessä puutteessa. Jos syön liikaa, nukun istualleni. Rakastan rukiista ruisleipää, kevytlevitteitä, kuhaa ym kalaa, vihanneksia ja juureksia. Voin ja täysmaidon olen hyljännyt. Vähäsokerinen ja vähärasvainen 8 eri jauhon pulla tehdään juoksevalla rasvalla.

Anoppi 92 sai aivoinfarktin 6 v. sitten. Lääkäri ym terveydenhoitohenkilöt antoivat ruoka-ohjeet. Voi ja täysmaito tuli korvata rasvattomilla. Anopin kavereilla oli kansanomaiset uskomukset, joita puhuivat totuuksina niin uskottavasti, että anoppi lisää melkein kaikkiin ruokiinsa voita, hyvä ettei lusikalla sitä syö. Hänellä on myös kaulasuonien ahtauma ja sokeus verisuoniperäisistä syistä. Ikääntyessään hän hylkäsi maidon yli 20 v. sitten.
Haluaa itse tehdä ruokansa niin kauan kuin pystyssä pysyy. Hänkin syö rukiista ruisleipää mielellään. Kaikesta huolimatta tasapainoinen vanhus, asuu yksin mukavuuksin varustetussa kodissa, jossa ei eksy.
Meillä on mahdollisuus valita, mitä pistämme suuhun ja mikä maistuu. Ruoansulatus ja aineenvaihdunta pelaavat yksilön mukaan. Ikäkin vaikuttaa.
Vastavalmistunut lääkäri tarjoaa minulle kolesterolipillereitä. Sisarelleni ne aiheuttavat kaaoksen suolen toiminnassa ja siinä paino putoaa. Pohdin, mikä minun näkökykyäni heikentää, liika kolesteroli, liian korkea verensokeri. On sukkuloitava ajatusmaailmansa kanssa.
Toivon Sinulle kaikkea hyvää. Vaikutat tasapainoiselta persoonalta.

,,,

Kaikki ihmiset eivät osaa nauttia elämästään - Sinä ilmeisesti osaat. Onnea matkaan! Yritetään muutkin.

Nimimerkkisi on muuten hyvä väännös. Ihmettelin aikani ja sitten huomasin. Vanha akka=van Haakka

Aiheesta voisi nikkaroida hyvinkin hersyviä nimimerkkejä.

Olen naureskellen suhtautunut tähän vaahtoamiseen milloin mistäkin eli vanhaksi pitäisi elää, toisaalta ei saa liian vanhaksi elää, jotta ei rasita yhteiskuntaa. Sitten tungetaan näitä terveysohjeita, ikäänkuin käyttöohjeita,kuinkas elämäsi elät ja suusi pidät.

En edes halua elää todella vanhaksi,miksi ihmeessä vielä elintavoilla yrittäisin päästä tosiaankin Metusalemiksi. Järki käteen, meistä jokainen tietää jo konstit, joilla on hyvä olla oman kroppansa kanssa. Terveysohjeetkin vaihtelevat vuosittain, milloin mikäkin on niin maan terveellistä. Jo seuraavana vuonna se onkin hirveä myrkky jne.

Katselin eilen uusintaa Inhimillisestä tekijästä. Siinä jäi mieleeni Pirkko K. Koskisen huomautus siitä, miten vanhoja puhutellaankin kuin lapsia: "Mitäs Pirkolle nyt kuuluu" eli kolmannessa persoonassa ja mahdollisimman kuuluvalla ja selkeällä äänellä. Kun itsensä ja elämänsä on hoitanut iltaan ja järki toimii, itsestään saa tykätä ainakin sen verran, että jättää nämä nuorempien hyvän elämän ohjeistukset oman harkinnan varaan. Tuntuu naurettavalta, että vielä vanhanakin pitää itseään piinata kaikenlaisilla rajoituksilla, jota eläisi kuivana ja yksinäisenä käppänänä mahdollisimman vanhaksi. Kyllä se minusta on kaukana hyvästä elämästä ja elämästä yleensäkin.

Merkillinen on maailma. Toisaalta huudetaan liikakansoituksesta, toisaalta yritetään ihmisten ikää pidentää.
Päivä työt on tehty. Kyllä nyt pitää olla oikeus nauttia työn hedelmistä ja varsinkin kunnon sapuskoista.
Kannattaako tämän ikäisten enää ruveta kaloreita ja rasvan määriä laskemaan.
Turhaan ne terveysintoilijat joka asian kieltäis kun toisaalta kuitenkin on se priorisointikin.
Harvempi 150 vuotias enää kovin pirteä ja työteliäs on. Itse en ole edes puolivälissä sitä mutta kyllä jo ottaa voimille. Vaikka terveellistä elämää olen viettänyt ei klapisouvikaan enää suju niin kuin nuorempana.
Jos nyt yhteiskunnan hyötyä ajatellaan niin annetaan ihmisten elää niin pitkään kuin elävät ja käytetään ne ikuisen elämän tutkimiseen tärvätyt rahat vaikka siihen että vanhustentaloissa on riittävästi vaippoja avuttomille vanhuksille ja riittävästi niiden vaippojen vaihtajia.
Metusalemiksi en halua tulla mutta pystymetsästä toivoisin kuolevani.