yksinäinen. kaipaan seuraa ja parisuhdetta edelleen.joo tiijän tää sama vanha laulu jatkuu taas mut tää on niin sopiva palsta mulle.moni ei varmaan uskois et olen yksinäinen kuulemma näytän siltä että olis paljon kavereita ja viiski jätkäkaverii, mut ku ei oo. on vaa kax tosiystävää tai oikeestaan ehkä neljä, mut kahesta ei oo kuulunut mitää no yhellä jo lapsikin sen ymmärtää, mut toisella vaa tyyttää varattua tai menee vastaajaan. minkäs teet niin ihania aikuismaisia ystäviä, joille voi puhua mistä vaa. siitä olen kiitollinen ja siitäkin että toinen ystävistäni kääntää kaikki asiat huumorin puolelle vaikka joku sanois jotai ilkeetä se heti keksii vastaan jotai hauskaa pervoa... yksinäisyyden tunne vaa johtuu siitä ku en ole koskaan tullut juttuun samanikäisten nuorte kans, jota hirveesti haluan. etsin aina vaa tukea vanhemmilta ikäluokilta. ja rakkauselämä mitä siihen tulee, ei ole ollut onnea.
nuori nainen
nuori nainen
Vastaukset 2
Vanhimmat
tänne avautumaan ja entäs sitten?Huomenna sama paska jatkuu.Ajattelitko tehdä asialle jotain,tai kirjoitatko toisen itkuvirsin.
jos tilittäminen auttaa se pitää tehdä, todellakin. En näe mitään syytä miksei saa kertoa miltä tuntuu? Toki ymmärrän ja olen myös itse sitä mieltä ettei valituksella ja säälillä eteenpäin mennä. Silti mielestäni pitää antaa itselleen tuntea ne tunteet ja fiilikset siitä, että on tosi paska tyyppi ja mikään ei ole hyvin, sitten vain pitää tajuta (toivottavasti lähipiirin sanoilla) että sieltä paskasta on noustava ja yritettävä muuttaa asioita, tehdä ja elää.
Omasta elämästäni saisi helposti kirjan verran tekstiä ,paljon asioita jotka mielummin unohtaisi.Kamppailua se on itse kullakin nuorempana tai vanhempana. Vanhemmiten sitä vain kai saa enemmän jotain perspektiiviä ongelmiin ja paskaoloon, suhtautuu eri tavalla kuin aiemmin, ei se elämä silti tunnu sen helpompaa olevan tuskin tulee koskaan olemaankaan, tunneihmisille.
jaksamista!