Rakennettiin kaverin kanssa samaan aikaan. Se rakensi 1 1/2 kerros Älvärin. Minä yhteen tasoon saman kokosen pre cutin. Verrattiin eilen rakennus kustannuksia sillä oli 700e/neliö ja mulla 1300 e/ neliö. Miten se on mahdollista, kun tein itse tosi paljon hommia? Molemmilla on sisustat samaa tasoa.
Mihin perustuu Älvärin
Edullisuus
113702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Perehdy materiaaleihin, ja vertaa niiden hintoja, niin lopputuloksen ymmärrät.
Älvsbyä ei ole tarkoitettu suomen olosuhteisiin.
"ei sovi suomeen"
voi voi meillä täällä pohjosessa on jopa -40 pakkasia ja hyvin on Älväri toiminut jo 21vuotta eikä lämmityksen kanssa mitään ongelmia!
Älä heitä hatustas juttuja jos et tiiä!!
Et ole Sallassa käynytkään. Saati sitten siellä mitään Älsbyhuussia saa rakentaa.
Sallassa ei kyllä ole yhtään vakio älväriä, joten se siitä.
Talouselämä-lehdessä todettiin taannoin että kyseinen talotehdas tekee keskimäärin 20.000 euron voiton jokaisella myydyllä talolla. Luku oli saatu jakamalla tehtaan liiketoiminnallinen tulos vuoden aikana toimitettujen talojen määrällä. Tästä voi päätellä sen että kaikki työt ja materiaalit on varmasti tingitty äärimmilleen. Se vain tahtoo olla elämässä sillä lailla että hankintahinnaltaan halvin tulee käytössä useasti muita kalliimmaksi. Halvin harvoin on myöskään kestävin. Köyhän ei kannattaisi valita halpaa. Älbsbytalo on nähtävä rakennussarjana jossa tilaaja pääsee aloittamaan rakentamisen lähes suoraan sisä- ja pihatöistä.
"Köyhän ei kannattaisi valita halpaa. Älbsbytalo on nähtävä rakennussarjana jossa tilaaja pääsee aloittamaan rakentamisen lähes suoraan sisä- ja pihatöistä"
Minusta halpa ratkaisu olisi se 19999 euron talopaketti ja jumalattomasti omaa työtä ja pennin venyttämistä hankinnoissa.
Tuo sisä- ja pihatyövalmius kuvaa hyvin mitä saa kun tilaa älvärin. Muuttovalmis kun ei ole täysin valmis.
Samanlaisuuteen. Mieti, jos malleja olis yhtä paljon kuin ostajia, synergiaetu häviäisi siinä. Sabluunat on tehty niin, että saadaan nopeasti taloja tehtyä.
Lisäksi Älvsbytalolla on omat metsät ja sahat. Hakkeesta tekevät lastulevytkin itse, siksi ei käytetä kipsilevyä.
Tehokkuutta myös asiakaspalvelussa. Isot sopimukset kirjoitetaan kotona ja laitetaan postissa takaisin.
Itse kannatan tällaista sarjatyötä. Mitään järkeä ei ole kuljettaa jokaista nippeliä työmaalle ja lähteä paikan päällä kokoamaan taloa.
sais kunnon talon,jos pistäis kyprokkia noiden lastulevyjen päälle,uudet tapetit,laatoittais pesuhuoneen,uudet keittiön kaapit jne...
yläkertahan pitää kuitenkin tehdä itse ja siitä saa hyvän jos on osaava tekijä...
tulis kuitenkin halvemmaksi kuin kastellit,jukkatalot ja vastaavat,mutta jäis erkkerit sun muut pois talosta...
ensimmäiseksi pitää rakentaa kunnon tippalistat suojaamaan niitä tehdastoimitukselta täysin suojaamattomaksi jääneitä ja kyllästämättömiä alapohjan levyjä ja ihan jopa näkyvillä olevia suojaamattomia ohuita puurimoja, joita alajuoksuiksikin kutsutaan siinä sokkelin ohuen muovin päällä. Itseasiassa pitäisi nostaa koko talo kokonaan ylös, korottaa sokkelia ainakin 20-40cm tontista riippuen, samalla varmistuisi myös sen sokkelipinnan suoruus ja laittaa väliin vielä kunnon bitumikaistale. Ennen talon asentamista uudelleen pitäisi uusia ja vahvistaa ne alapohjarakenteet. Samalla voisi myös korottaa huonekorkeutta nykyisisestä RakMk minimitasosta ainakin parikymmentäsenttiä. Esim. rintamamiestaloissa käytetty ja nykyisin hyvin yleinen 260cm olisi jo huomattavasti parempi, samalla voisi vahvistaa ja lisäeristää ainakin 10 sentillä alapohjan eristystä siitä nykyisestä minimieristystasosta, jolla alapohjan u-arvo ei mene yksistään lähellekään sallittuja arvoja.
Samalla saa suoristettua vinoon menneet lattiat, uusia jalkalistojen asemat ja eristää seiniltä ne raot listojen takaa. Lattiassa olevat kylmät elementtien saumaviipalekohdatkin tulee samalla eristetyiksi.
Kolmanneksi pitää purkaa väliseinät ja lisätä sinne sieltä unohtunut villa ja levyttää ne gyprocilla. Sama koskee ulkoseiniä levytyksen osalta. Seinien höyrynsulun saa samalla tehtyä tiiviiksi ala- ja yläpohjan höyrynsulun kanssa.
Ulkoilmaräppänät saisi samalla eristettyä paremmin tiiviiksi ja vaikka vaihdettua esilämmitettyihin ja db-malleihin. Se esilämmitys olisi jo luxusta. Nuo aiemmat ja seuraavat pitäisi olla itsestään selvyyksiä uudessa talossa.
Neljänneksi ulkoseinistä pitäisi purkaa jo alkujaan kuljetuksessa taikka talon liikkuessa monilta kohdin haljennut ja tuulettumaton ulkoverhouslaudoitus, lisätä sinne puuttuva tuulensuojalevytys ja tehdä kunnon tuuletusrimat tuulensuojan päälle ja paksummasta laudasta rakentaa uusi ulkoverhouslaudoitus. Samalla korjaantuu se ulkonäöltään hieman vajaa yläkerran kattokolmio, joka nykyisekllä rakenteella tulee sentin pari eritasoon sen alaosan kanssa, mutta sitten pitäisikin jo viidenneksi käydä kattorakenteiden kimppuun eli räystäitä pitää leventää, purkaa alkuperäinen peltikatto, samalla saa tehtyä kunnolliset tiiviit läpiviennit aluskatteeseen ja ehkä homehtuneita ruoteitakin menee jo sitten vaihtoon...
viidenneksi sitten voi alkaa tekemään niitä sisähommia ja pintojen tasonparannuksia.
Kannattaako?
kerran,talo liikku rakmk:n minimeissä,sehän on totta mutta tossa oli aika paljon paskaa mikä ei liity pelkästään älväreihin vaan sitä voisi soveltaa herrala,murame,plania ja muihin suomalaisiin rakennusperiaatteellisesti älväri-kopioihin,esimerkiksi voisihan se kansan suosittu kastellikin korottaa 260 senttiin koska se pitkästä tehdään,mutta näyttää 250 riittävän kansalle...
Kuinka voit verrata kyseisiä taloja, kun sullahan on pohjan ala paljon isompi ku kaverillas! Yläkerta on suhteellisen halpa rakentaa, kun tavallaan vaan seinäkorkeutta tarvitaan lisää. Ja sulla on paikalla rakennettu = tiedät mitä kuoren alla on.