Lapsen syömättömyys (1v11kk)

tuollaisia jaksoja, varsinkin kipeänä ja jos hampaat vaivanneet. Aivan samanlaisia tunteita olen läpi käynyt, huoli on suuri ja lisäksi suututtaa. meilläkin pitkä ja hoikka poika, nyt 1v10kk! Täytyy vain luottaa siihen, että kyllä lapsi syö kun on tosi nälkä.

Anoppi sanoi kerran: Viimeisimpään 50-vuoteen ei yksikään lapsi ole kuollut nälkään täyden ruokapöydän ääressä. Siihen loppui minun hätäilyni.

Meillä on pitkä hoikka poika joka teki 2-3 vuotiaana vastaavan syöntilakon. Ensin annoin puolet pienemmän annoksen. Ei jaksanut, joten puolitin annoksen taas. Sitten kun ruokaa oli lautasella n. 1 rkl niin poika "jaksoi" syödä sen.

Kysyin ottaako lisää ja päästin pois pöydästä, kun ei halunnut. Samalla karsin kaikki välipalat pois. Eli syötiin vain ruoka-aikoina. Muutaman viikon kuluttua poika ryhtyi syömään normaalisti. Ensin otti toisen ruokalusikallisen ruokaa ja pian söi normaalisti.

Nyt reipas ekaluokkalainen, joka syö enemmän kuin minä!

Tyttäreni teki vuoden iässä täyden syömälakon. Ei juonut kun maitoa ja söi tyyliin yhden nakin päivässä.Muita oireita ei ollut. Vein tytön lääkäriin ja hänellä oli korvatulehdus. Kannattaa varulta käyttää. Tytöllä ei tosiaan ollut muita oireita, ja oli pirteä kuin mikä,niin en osannut edes epäillä moista!

nälkään, jos ei syö. Ja lapsi kyllä syö kun hänen on nälkä. Tarjoa siis ravitsevia ruokia, syökää yhdessä. Jos lapsi ei syö yhdellä aterialla, niin ehkä seuraavalla. Toiset vaan ei tarvi niin paljon ruokaa. Vältä välipaloja ja makeisia. Vievät ruokahalua.

ai kun mua helpotti lukea sinun viesti, koska itselläni tyttö samanikäinen joka kaivaa kaiken ruuan suustaan ja ilmoittaa "pahaa". ei varmasti ole siitä kiinni ettei ruoka olisi hyvää kun itsetehtyyn ja purkkisapuskaan on samanlainen reaktio. ollaan ongelman kanssa painittu noin 3kk ja soitettu jo neuvolaankin mutta sanoivat että normaalia jos nieleminen muuten sujuu, kuuluu vaan kuulema itsenäitymisprosessiin. itse revin jokaisen ruokailun aikana hiuksia päästäni etten vaan menisi ja suuttuisi kun toinen vaan pelleilee ruokapäydässä. maito meillä maistuu ja sitä pyydetään heti kun maha tuntuu vähänkin tyhjältä. ja tietekin se pitäisi hänelle tarjoilla tuttipullosta! turhauttavaa...

mun esikoinen (nyt 9v) oli oikea ongelmasyöjä. siis mulle. eräänkin kerran tuskailin kun mitään ei mennyt. tyttö oli hoikka (neuvolan -10 käyrällä) eikä neuvola yhtään helpottanut tuskaa.. neuvoivat syöttämään enemmän.. mutta minkäs teet ellei mene alas !?!

tosiasia on, ettei lapset tapa itseään nälkään.

mä tein näin:
kaikki makeat välipalat pois. ei keksejä, vanukkaita tms aterioilla tai niiden välissä. tästä seurausta, ettei tytölle kelpaa moiset herkut oikein vieläkään.
meillä siis keskityttiin perusruokaan. ellei ruoka maistunut, tyttö pois pöydästä (ilman riitelyä) ja takaisin tunnin päästä. lautanen sillä välin jääkaappiin ja mikron kautta nenän eteen. yleensä jossain vaiheessa ruoka lautaselta kelpasi. tästä aiheutui usein sitä, että iltapalalla oli makaroonilaatikkoa tms, mutta entä sitten ?

sitten huomasin, että päiväkodin noudattama 3h ruokaväli oli lapselleni liian taaja. jos söi aamupuuron hyvin, lounas ei mennyt. jos lounas meni hyvin, välipala ei kelvannut. vapaapäivinä kokeilin, että jos pidennän ruokavälin 4 tuntiin ja sitä ennen on reippaasti ulkoilua - ruoka meni paremmin. me siis jätettiin kotona välipala pois kokonaan. oli aamupala n. klo 8, lounas klo 12, päivällinen n klo 16, ja iltapala klo 20. tämä paransi tilannetta vähäsen.

lopuksi hyväksyin sen, että lapseni on pieniruokainen. kasvukausina ruokaa meni paremmin ja puntit jäi lyhyeksi, muulloin tuntui että pimu eli pyhällä hengellä. mutta hengissäpä tuo on vieläkin ! hoikka, mutta terve tyttö.