Luin jokin aika sitten vähän yli nelkyt vyuotiaan vuodatusta suhteesta nuoreen mieheen ja kuinka se tuomitaan ystäväpiirissä.Itse olen 47 ja menetin onnettomuudessa mieheni muutama vuosi sitten.Liitto oli ihana mutta en voinut ajtellakkaan että harmaantuisin yksinäni vaan etsin jo pari vuotta siteen seuraa.
Löysin ihanan ja kypsän nuoren miehen eräältä kurssilta ja olemme asuneet yhdessä nyt vuoden joskus ympäristössä supistaan ´koska kumppanini on parikymppinen mutta emme anna sen vaivata.
Täällä suht isossa kaupungissa hkumme massaan mutta voin tiety ymmärtää pikkupaikoissa tapahtuvaa kyräilyä.
Muutaman kerran on joku humalaineen mies loukannut rumilla puheillaan mutta se on mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Nais ystävät kyllä kiusoittelevat muka katellisina sexi jutuillaan mutta tosi onkin sexi hänen kanssaan on "taivaasta".
Teemme aivan kaikkea mitä pariskunnat yleensä matkustelemme ja harrastamme yhdessä kaikkea kivaa.Onko kanssa sisaria joilla myöskin asiat toimivat isosta ikä erosta huolimatta
Löysin ihanan ja kypsän nuoren miehen eräältä kurssilta ja olemme asuneet yhdessä nyt vuoden joskus ympäristössä supistaan ´koska kumppanini on parikymppinen mutta emme anna sen vaivata.
Täällä suht isossa kaupungissa hkumme massaan mutta voin tiety ymmärtää pikkupaikoissa tapahtuvaa kyräilyä.
Muutaman kerran on joku humalaineen mies loukannut rumilla puheillaan mutta se on mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Nais ystävät kyllä kiusoittelevat muka katellisina sexi jutuillaan mutta tosi onkin sexi hänen kanssaan on "taivaasta".
Teemme aivan kaikkea mitä pariskunnat yleensä matkustelemme ja harrastamme yhdessä kaikkea kivaa.Onko kanssa sisaria joilla myöskin asiat toimivat isosta ikä erosta huolimatta
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos olette onnellisia yhdessä, niin mikäs sen mukavampaa. Kaikille liitot isoilla ikäeroilla eivät sovi, mutta jos teille sopii, niin antakaa palaa. Se, että teistä varmasti puhutaan, täytyy vaan kestää osana asiaa. Onhan se ihan selvä, että noin iso ikäero (yli 20 v jos oikein ymmärsin?) herättää keskustelua, kummastustakin. Ei se kuitenkaan kaikki välttämättä ole pahansuopaista tai kateellista tai muutenkaan miinusmerkkistä. Ihmisillä on tarve puhua - minkäs teet. Jos suhteenne on terveellä ja vakaalla pohjalle, kestätte varmaan puheetkin.
Aurinkoista kevättä teille!
sinua joku vaivaa?
Miksi muuten jutun tänne kirjoittaisit? Puolustelevaan sävyyn?
Nauti elämästäs...älä laita sitä tänne muiden arvosteltavaks...?
poika etsii äitihamoa ja sää poikaa...
Ei kukaan oikeesti ymmärrä tommosta suhdetta. Sietääkin hävetä.
En voisi ikinä kuvitellakkaan olla noin paljon nuoremman kanssa. Se johtunee siitä että olen itse 41 vee ja poikani 20 ja 18, tuntuvat väkisinkin lapsilta, vaikka vanhempi poikani on hyvinkin aikuisen ajatukset omaava.
Ajattelen niin että parikymppisellä kun ei tuota elämänkokemusta ole, niin väkisinkin ajatukset menevät ristiin. Ja mitä sitten kun tulee ikää lisää...
Nämä ovat minun henkilökohtaisia ajatuksiani, enkä todellakaan ole sitä vastaan että muut niin toimivat, jokainen elää niin kuin parhaaksi tuntee. Tarkoitan vain, etten itse niin toimisi. Eikä kenekään tällaisissa tilanteissa hävetä tarvise, seisoo vaan selkä suorana tekojensa takana ja sillä siisti.
Yleensäkkin asioissa, ei kannata miettiä mitä muut sanoo ja ajattelee. Pitää elää omaa elämäänsä, kerran täällä ollaan!
...aikoinaan itseäni kymmenen vuotta vanhemman naisen kanssa. Ikäero tuntui haittaavan naista paljon enemmän kuin minua itseäni. Aina kun pyysin häntä johonkin yhteiseen tilaisuuteen minun ystävieni kanssa, hän selitteli ja kyseli, mitä minun kaverit ja tuttavat ajattelevat hänen ikäisestään naisesta.
Suhde kaatui lopulta siihen, että ei mies aina jaksa harrastaa sänkypainia neljän seinän sisällä, pitää elämässä olla muitakin kuin me kaksi.