Osa meistä äideistä kenellä on myös isi kotona, ovat yksinhuoltjia. Yhteiskunta velvoittaa tekemään työllä rahat perheensä elättämiseen ja joillakin iseillä pitää olla sitä omaa aikaa että pysytään kuosissa.
Yksinhuoltajat ovat kouliintuneet yksin pärjäämiseen jo vaiheessa missä isi on "kotona".
Yksinhuoltajat ovat kouliintuneet yksin pärjäämiseen jo vaiheessa missä isi on "kotona".
Vastaukset 15
Vanhimmat
entäs jos se yksinhuoltaja onkin se "isi"kuten meidän perheessä?Mitäs nyt?Tarvitsenko kaikki sukulaiseni auttamaan minua lapseni kanssa elämiseen?Mistä rahat?Tarvitsenko siis sossun apua rahallisesti tai muuten vaan heidän ohjeitaan ja apua lapseni kasvatuksessa???Vaadinko joka vuosi etävanhempaa maksamaan suuremman elatusmaksun lapseni varttuessa????
Vastaus kaikkiin ed.kysymyksiin on EI.Me pärjäämme kaksistaan ja voimme molemmat hyvin.Tätä samaa toivoisin myös yh-äideiltä,mutta monesti tilanne on aivan toisin.
Vaikka olen yh ja nainen, EI minullakaan ongelmia mainitsemiesi asioiden suhteen Iski...13 vuotta porskutettu ja edelleen jaksaa jaksaa jaksaa jaksaa jaksaa ;))))
Noin sen pitää ollakkin.Olisipa tuollaisia naisia/yksinhuoltajia enemmänkin.En pidä itseäni muita parempana.Nostan hattua meille kaikille yksinhuoltajille,jotka pärjäämme kaikinpuolin omillamme.
siinä että tarvitsee läheistensä apua! ei kaikki yht ole koneita...jos on pieniä lapsia, jotka tarvitsevat vanhempaansa läheisyyttä paljon., on aikamoinen sovittaminen että' saa kaikki hommat sovitettua työssäkäyväyh.
apua pitää ottaa vastaan jos sitä saa. sitä kutsutaan yhteiskunnaksi/yhteisöksi ja myös tärkeää on lapselle oppia että on läheisiä ja rakkaus on sitä että auttaa ja ottaa apua vastaan. ei ole hyvä eristää lapsiaan
T: yh äiti joka on melkolailla itse yksin pärjännyt.
että naisen palkka on vain 80% miehen palkasta. Nainen elättää lapsiaan edelleen epätasa-arvoisessa yhteiskunnassamme = yhteiskunta on naiselle ihan erilainen paikka kuin miehelle.
Ei ole lapsen etu, jos hän rahan puutteen vuoksi saa huonon koulutuksen tai liian vähän harrastuksia.
Tai keuhkokuumeen, kun ei ole tarpeeksi laadukkaita talvivaatteita tai riittävän terveellistä ruokaa.
Nämä vaan koettuina esimerkkeinä.
Alkaa ottaa jo aivoon nämä yleistykset että naisen palkka on 80% miehen palkasta. Tämä pätee valitettavan monessa paikassa ja valitettavasti naisvaltaisilla aloilla on myös pienemmät palkat kuin miesvaltaisilla.
Silti tuohon väittämään ei voida tukeutua, koska
1) on aloja joilla miesten palkat ovat pienempiä kuin samaa työtä tekevien naisten (nämä oli viime vuonna listattuna jossakin isossa päivälehdessä tai sen liitteessä)
2) on aloja joilla palkat ovat lähes poikkeuksetta samat (esimerkiksi tehdastyö)
3) nainen voi myös olla täysin eri palkkaluokan työssä kuin mies (surkuhupaisana esimerkkinä eräskin (nais)kansanedustaja joka lakiteitse perii pienituloiselta ex-mieheltään elatusmaksuja)
Kylläpäs oletkin oikein erinomainen ihminen ;)
Ei vain, hienoa että "pärjäät" omillasi, vähemmän hienoa että tahdot sillä nostaa omaa vanhemmuuttasi.
Toisaalta taas, yksinhuoltajan lapsi saa kotonaan yleensä vain yhden vanhemman rakkautta, eikä sukulaisten ym säännöllinen läsnäolo tee lapselle ainakaan hallaa. Se, mikä pisti silmään, oli että korostat sukupuolesi osuutta vastuullisessa tehtävässäsi....Isä tai äiti, mitä sillä väliä, kunhan hoitaa hommansa lapsen kannalta oikein ja hyvin.
tosiasia nyt kuitenkin on että valtaosa naisista saa vielä tänä päivänäkin tässä hienossa ja edistyksellisessä maassamme pienempää palkkaa kuin miehet. Mainitsemasi osuus on itikan pieru saharassa, keskimääräisesti ottaen. Eikä unohdeta sitä, että vaikka tänä tasa-arvon aikana tasa-arvoa kovasti mainostetaankin, niin harvemmin työhaastatteluissa mietitään, jos ei suoraan tai kierrellen udella, miehiltä näiden mahdollisia tulevia perheenlisäyksiä. Tai ainakaan sillä asialla ei ole työnantajalle samanlaista merkitystä kuin vastaavasti naisilta kysyttäessä.
Tällehän nyt ei mitään voi, että nainen on se joka kantaa ja synnyttää, mutta niille muille tasa-arvo eroille todellakin voisi tehdä.
Itse en ole kertaakaan ollut töissä jossa saisin penniäkään (tai nykyisin senttiäkään) parempaa palkkaa kuin naispuoliset kollegani. En myöskään usko olevani sen enempää pieru safarassa kuin muutkaan yksittäiset ihmiset.
Itse olen moneltakin taholta kuullut miten harvinaista on että työpaikassani (etä)ISÄ saa niinkin paljon oikeuksia työnjärjestelyyn lapsen takia. Tämä ei ilmeisisti ole mitenkään tavallista. Lapsiasioissa tasa-arvo koskee yleensä kai lähinnä naisia.
Syyllistä vain minua siitä että olen mies. Ei se minua haittaa, mukava vaan jos se saa sinut paremmalle tuulelle.
"sädekehän" saamiseen pään päälle. hahahha...
-oikeesti, tuskin saat sitä kumminkaan.
kulkusilla varustettuja, käsitit väärin. On hienoa, että kannat isyytesi ylpeydellä, ei siinä mitään. Jonkin verran satunnaisesti täällä vierailleena on vain pistänyt silmään, että ihan kuin kokisit miehisyytesi/isyytesi eriarvoisena kuin naiseuden/äitiyden. Saralla vanhemmuus. Tämähän on vain minun tapani lukea rivien välistä, mutta tunnut "ärähtävän" vähän joka asiassa missä puhutaan miehistä ja naisista, "yleensäottaen" teemalla....
(Tiedän, ei sovi yleistää, mutta silloin jos puhutaan asioista ns. enemmistö tasolla, voidaan kai sanoa yleisesti ottaen ilman että unohdettaisiin poikkeamat.)
On ihan sama, onko mies vai nainen joka lapsensa hoitaa kunhan hoitaa hommansa hyvin.
toteudu työelämässä, miehet saavat Suomessakin enemmän palkkaa kuin naiset ja näin miehen on usein helpompi yh:na elättää lapsensa. Vai väitätkö jotain muuta?
Tuota jatkuvaa yleistyksen määrää. Taas on faktana esitetty ettei työelämässä toteudu tasa-arvo palkan suhteen.
Kerro missä minä päivisin käyn rahaa ansaitsemassa, kun se ei kerran voi olla työpaikka. Ei ainakaan siitä päätellen että siellä käymisestä naiset saavat aivan saman korvauksen kuin minäkin.
Mutta väitänpä vielä et on rankempaa olla "yksinhuoltaja" jolla isi asuu saman katon alla(silloin kun viittii kotio tulla) kuin että eri osoitteessa (vielä jos tuo isi juo perheen rahat). Minä olen hoitanu 10vuotta lapsia ihan yksin ja siitä reilun vuoden eronneena lasten isästä ja kyllä nyt on PALJON helpompaa!! Ei tarvitse enää hoitaa sitä neljättä "lasta"!
olet kuitenkin klassikko tapaus.
Hyviä isejä on todella vähän.