Tarkoitus on rakentaa iso (>300 m2) ja yksilöllinen kunnon kivitalo, joka oikeasti "kestää isältä pojalle". Tärkeää on mm. kunnon lämpö- ja äänieristysominaisuudet sekä kestävyys. Jos budjetti ei tee tee ihan tiukkaa, vaan laadulle voi asettaa ison painoarvon, niin mistä materiaalista te tekisitte tuon kivitalon? Perustelkaa myös mielipiteenne.
Millä kunnon kivitalo?
Tarttis tietää
395026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
No kun tämä keskustelu ei ole vielä karannut käsistä niin jaksaa vastata. Tosin voisit surfailla vanhoissa keskusteissa. Oletko edes kokeillut hakua kestävästä kivitalosta?
Oma mielipieeni: Tiilestä pisimmät kokemukset nyky kivirakenteita vertaillessa. Tiilellä pystyt myös toetuttamaan hyvän u-arvon. Toinen vaihtoehto on kennotiili, mutta ei niin hyvää u-arvoa ja paksumman tiilen elinikä voi olla enemmänkin kuin ohuista kennoista tulevan kennotiilen.
Toisaalta kun jossain vaiheessa tulet kuitenkin saamaan kommentteja siitä että turhaan tavoittelet lähes ikuista niin laitan tämänkin nyt tässä heti esiin niin ei kenekään tarvitse sitä uudestaan jankata. Tulevaisuus on niin odottamatonta ja mistään materitaalista et voi tietää onko hyvä pitkällä aikavälillä, joten miksei suoraan ota tätä tosiasiaa todesta. Tiilissäkin on eroja. tällähetkellä tiilen valmistus on hyvin kilpailtúa ja voi ajatella että valmistajilla voi olla aika iso kiusaus painaa tuotantokustannuksia alas laadun kustannuksella. Turha tästä on syytellä tiili-valmistajia. Näin minäkin tekisin tiilivalmistajana. Toisaalta voisin olla myös valmistaja joka todella tekisi laadukasta ja polttolämpötilat ja materiaalisuhteet sun muut olisi silloin vapaasti tiedossa.
Näin jos tiili ei olekaan niin varma niin pitäisikö sittenkin siirtyä betoniin. Betonin päälle kuitenkin ne tiiletkin ladotaan eli tämän pohjalta ajatellen, jos tiiliseinässä betoni elinikää rajoittava niin tiilen kestävyydestä ei saada hyötyä. Eristeharkoista taas ei ole kokemusta 50-vuottakaan ja kyllä niiden toimivuutta on epäilty. Toisaalta tt-talossakin (täystiilitalo) on usein perustukset eristeharkoilla tai jos on valettu niin siinäkin on eriste valettu mahdollisesti keskelle. Betoni talossa on kuitenkin hyvin tarkkaan selvillä se mistä ja millaisista raaka-ainesta sekä millä seossuhteilla se on tehty, kun se tuodaan tontillesi. Voit myös tilata tavanomaista laadukkaampaa betonia mille on asetettu pidemmät kestoikäodotukset.
Miksei sitten tietenkin tekisi vanhanajan malliin perustuksia kivestä ja sen päälle tämä tiiliseinä. Tai saman tien koko talo kivestä. Eristävyys hoidettaisiin vaikka kahdella kiviseinällä. Mutta jos tällaista alat tekemään niit kyllä sinut julistetaan kylähulluksi ja sitä myös olet.
Jokatapauksessa nykyisia ratkaisuja ei osata eikä pidetä tarpeelliseenakaan mitoittaa yli 100vuoden päähän. Toisaalta kaikilla runkovaihtoehdoilla pitäisi pystyä toteuttamaan 100-vuoden käyttöikä. Eli voit valita rungoksi puunkin. Ikuistahan se puukin on jos se ei ole kosteuden kanssa tekemisissä. Tai jos tarkkoja niin ei ihan ikuista, mutta mikä käytännössä olisi ihan ikuista.
Voisit vaikka perehtyä Fiskarssiin pari vuotta sitten rakennettuun hotelliin jossa on lähdetty juuri tuosta tavoitteesta että tehdään vähintään 100vuotta kestävää. Talosta on julkaista aika paljonkin dokumentaatiota. Löytyy muistaakseni ainakin wienebergeriltä jos kiinnostaa. Talo on tehty vanhan ajan malliin kahdesta tiilikerroksesta ja välissä ilmaa eikä eristettä. Tämä ei kuitenkaan täytä vaatimustasi energiataloudellisuudesta
Käsittelemättä tässä jäi myös moni hyvä materiaali. Esim siporex, jolla myös saavutetaan tuo 100vuoden kestoikä mikä muillakin ja todennäköisesti pidempikin. Siporex ei täytä sinun eristysvaatimustasi, mutta voi olla että kosteusteknisesti siporex-seinä on toiminnaltaan jopa paras. Myös tt-seinä on kosteusteknisesti hyvä rakenne mutta sen toteutus on mutkikkaampi ja silloin riskit siitä ettei olekaan pitkäikäinen on isot. Voi olla että esim tt-talon eriste kastuu ja se ei pääse kuivumaan.
Yhteenvetona: Hommassa ei ole järkeä, mutta myös itse tavoittelen pitkäikäistä ja teen tiilestä. Mutta tiilessä on riskinsä ja voi olla että naapurin kvitalo kestää pidempään jostain toisesta materiaalista. Mutta olen kyllä moneen kertaan miettinyt että käytänkö tyhmästi rahaa. Toisaalta en osaa järkevästi sitä mihinkään laittaa niin laitan talooni ja voi olla että pitkäikäisyys onnistuu ja talosta on jopa muillekin hyötyä eli on siinä ehkä jotain järkeä kuitenkin. Joitakin perusjuttuja kuitenkin minulla itselläni on jotka huomioisin kaikissa rungoissa kuten mahdollisimman pitkät räystäät. Rumat ne on mutta sitähän tässä ei tavoiteltu. Kalteva katto on myös hyvä ja mahdollisimman yksikertainen todennäköisesti kestää pidempään vaikka monimutkaisestakin voi saada kestävän. Vettä ei myöskään pitäisi tuoda missään muodossa sisälle. Voisi olla järkeä tehdä pesutilat erikseen.
No enempää en höpinöi. Saavat muuta jatkaa
Näin on tehty kaikista parhaat kerros ja pietalot.
Hyvä suunnittelu, tekniikka betonin sisään,
ei ilmavuotoja, villoitus ympärille, tuuletusrako
ja poltettu tiiliverhous.
Mikä on kestävämpi ?
ei mikään.
Äänetön, listaton, huoltovapaa..
Tiiliharkko.Hyvä:Poltettua tiiltä,eristeenä ilma,kokovaihtoehtoja aika paljon,rakennevaihtoehtoja myös joka makuun,nopea asentaa,u-arvot voi säätää haluamakseen,kutistumiset oleamttomia kuten poltetulla tiilellä->ei harsottamisia kuten lähes kaikilla muilla plokeilla.Huonoa: epäluulo uutta(ikivanhaa)tuotetta kohtaan,tuontitavaraa,hyvää vielä että sipon kera mahdollista tehdä yksiaineinen seinä ilman eristystä.
Niin tuossa tiilen ystävä jo mainitsi kennotiilen. Jos pitkäikäistä hakee niin näkisin että tavanomainen tiilirunko ei odotusarvoltaan sen lyhempi. Seinämävahvuudet on kuitenkin toista luokkaa. Lisäksi suomessa vaaditaan tiileltä enemmän usein tapahtuvan sulamisen ja jäätymisen johdosta. Nuo wienebergerin kennotiilet tuodaan keskieuroopasta. Hinnaltaan tuollainen seinä on myös kalleimmasta päästä. Kun olen katsonut kennotiilien teknisiä tietoja niin niissä tiilimateriaalin lämmönjohtavuus on parempi isomman huokoisuuden johdosta. Samalla lujuus on heikompi. Ne pitää myös rapata ja rappauksen odotettu kesto on 50vuotta. Eikä u-arvokaan ole ihan vapaasti valittavissa. wienebergerin paksuin 0,5m palikka johtaa 0,25 u-arvoon ja tavanomaisessa tiiliseinässä helposti saa parempaa.
Jos nyt yrittää miettiä että miksi kennotiili voisi olla parempaa niin siinä ei ole tuota eristettä välissä. Tältä osinkin voi kuitenkin tavanomaista tt-seinää parantaa käyttämällä paremmin kosteutta kestäviä eristetiä esim. puukuitueristeitä, vähäisenkin kosteusriskin poistamiseksi
Tuonti tietysti lisää hintaa,mutta asennusaika lyhenee olettaisin.Ootko ajatellut,että ei tiiliharkon pakosta tarvis olla puoli metriä, vaan riittävän hoikka kantamaan pientalon kuormat,ja sitte villaa väliin.ja kuori päälle= nykyaikainen täystiilitalo!Perinteinen tiiihän on aikansa elänyt ainakin runkomateriaalina.
Tietysti jos haluaa,niin löytyyhän sitä pualmetrisiäkin seiniä-> u-arvo on kuitenkin parempi kuin massiivisiporexilla! Lujuus pienenee, mutta riittää varmasti,tavallisen tiilen lujuus on moninkertainen verrattuna vaatimustasoon.
Perinteisestä tiilisenän villottamisesta olen kyllä sitä mieltä,että vuorivilla tyvek-ulkopinnalla on ainoa oikea!Nim: itsellä täystiilitalo poltetusta.
Itse päädyin Lammin kiven eristerryihin valuhakkoihin. Yksi syy niihin päätymiseen oli se että talo on rinteessä ja niillä rakentaessa ei maanpaineseinät tulee ihan samasta tavarasta ja samalla tavalla kuin muutkin seinät.
Valuharkoilla eriste on yhteneinäinen, ei kylmäsiltoja laastilla tai mitenkään muutenkaan. Kuoret on teräsbetonia molemmin puolin, eli kestävyyttä ja kantavuutta riittää. Tekniikan saa upotettua sisäkuoreen latomisvaiheessa, joten niitä ei tarvitse roilottaa eikä piilotella myöhemmin. Kuoresta tulee taatusti ilmatiivis.
millainen eristelecaharkko olisi? n.400m2 kaksitasoiseen paritaloon
"Valuharkoilla eriste on yhteneinäinen, ei kylmäsiltoja laastilla tai mitenkään muutenkaan. Kuoret on teräsbetonia molemmin puolin, eli kestävyyttä ja kantavuutta riittää. Tekniikan saa upotettua sisäkuoreen latomisvaiheessa, joten niitä ei tarvitse roilottaa eikä piilotella myöhemmin. Kuoresta tulee taatusti ilmatiivis."
Siis eristeessä on sauma jokaisen harkon kohdalla, en siis puhuisi yhtenäisestä eristeetä. Sama ongelma on kaikissa harkkoratkaisuissa.
Valuharkossa siihen saumaan tulee uretaani niin kuin on mielestäni paras myös muurattavaan soraharkkoon jossa uretaanisauma vaan on paksumpi ja näin ollen työstettäessä tulee olla huolellinen.
Asiallisesti tehtynä saumakohta ei muodosta minkäänlaista ongelmaa mihinkään, korkeintaan teoreetikon pahimmissa unissa.
Jep ongelmaa ei ole kun vertaa vaikkapa siihen että kaasubetoniharkoissa samaiseen väliin laitetaan sementtiliima joka ei ole lämmöneriste ensinkään.
Raksaajalta. Kevytbetonissa saumassahan oikein tehtynä tulee olla ilmarako, joka toimii eristeenä. Todellisuudessa kyllä tulee läpisaumoja jotka jonkun verran heikentävät eristävyyttä mutta sekin on ongelma vain teoreetikon painajaisessa.
Paljonhan kevytsoraharkossakin jätetään myös ilmarakoa vaakasaumaan mutta tuossakin huoleton muuraaja saa paljon läpisaumoja aikaan.
Valuharkko on sauman osalta ehkä sitten kiitollisin mutta kaikilla kolmella harkkotyypillä kyllä saadaan hyvä lopputulos kun ollaan huolellisia.
Joo, harkojen saumojen eristystavoissa on eroja. Niin ja Siporexin eristysratkaisu on innovaatio, harkon kiinnitys ja sauman eristys hoidetaan samalla menetelmällä.
Valitettavasti kuitenkin kaikissa harkkorakenteissa harkon sauma menee eristeen läpi suoraan lämpimästä tilasta ulos. Harkkojen saumakohdat eristävät heikommin kuin itse harkko. Ymmärtänet ristiin villoitetun ja harkkoseinän eristyksien periaatteellisen eron.
"Siporexin eristysratkaisu on innovaatio, harkon kiinnitys ja sauman eristys hoidetaan samalla menetelmällä. "
Hulluja puhut.
Samalla periaatteellahan esim lecadesign harkoissa vedettäis ohutsaumalaasti paitsi kevytsoran kohdalle niin myös 70% eristeen päälle ja sitten kehuttaisiin että kyseessä on jokin innovaatio!! HUH hullua!
"Samalla periaatteellahan esim lecadesign harkoissa vedettäis ohutsaumalaasti paitsi kevytsoran kohdalle niin myös 70% eristeen päälle ja sitten kehuttaisiin että kyseessä on jokin innovaatio!! HUH hullua!"
siis oikeasti...ymmärsitkö tätä itsekään?
muuten kun sitä yhtä merkkiä täällä kehut, niin montakos vuotta olet moisessa asunut ja kokemuksia kerännyt?
YHDESSÄKÄÄN harkkorakenteessa sauman, oli se sitten sipoliimaa tai muurauslaastia ei sauman ole tarkoitus olla läpi harkon, eikä myöskään valuharkossá juotosbetonin ole tarkoitus tunkea mahdolliseen kahden millin rakoon eristeen kohdalle.
TOKI huolimaton rakentaja pystyy tuon VIRHEELLISEN työn tekemään mutta kuten jo kirjoitin, sipossa siellä harkon keskellä on ilmarako, liima ei ole läpi harkon, soraharkossa siellä on ilmarako, villakaista tai uretaani eristeen kohdalla sekä valuharkossa siellä on uretaani tai ilmarako eristeen kohdalla.
Kyllä raksaaja ihan oikein asian on ymmärtänyt, joku nyt kinaa turhaan.
Ristiin villoitettu seinä on rakentajalle kiitollinen, siinä on vaikeampi ryssiä työvirheiden kanssa kuin harkkoseinissä.
Yrität väittää että sementtiliima / ohutsaumalaasti olisi jotenkin hyvä asia siellä lämmöneristeen välissä.
HERÄÄ!
en ole väittänyt mitään?
vastaisitko kysymykseeni: kuinka monta vuotta sinulla on asumiskokemusta hehkuttamastasi talosta?
eli onko väitteilläsi ym. mitään todellisuuspohjaa...????
Ja fysiikka.
Kukaan meistä ei ole asunut identtisissä sipo/lammi/puu/whatever taloissa identtisesti samoissa paikoissa identtisesti samanlaisen a vuotena yms.
Joten esim saumojen eroista ei kukaan ole voinut huomata mitään koska erot on niin pienet että asialla ei ole mitään (oikeaa) merkitystä.
Minähän en tätä "ongelmaa" alkanut hehkuttamaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000023632318
..olet vain besserwisser..
se sallittakoon sinulle...
hyvä ja hyväksi koettu ratkaisu, välipohjat ja yläpohja joko siporex-lankuista tai ontelolaattaa (kuten variax). Suunnittelu kannattaa teettää jollain sellaisella, joka on ko. materiaaleja ennenkin käsitellyt, vaikka sitten harkot (suomalaiset/eestiläiset) ostaisitkin rautakaupasta. Oikein tehtynä runkoon ei jää kylmäsiltoja eikä tämän tiiviimpää rakennetta tarvita. Mikäli haluat kompensoida ikkunoiden ja ovien 'lämpöhukkaa', lisää eristettä alapohjaan ja katolle.
Alkuperäinen haki lämpötaloudellista ratkaisua. Siposta 500mm harkko on silloin ainoa vähänkään mahdollinen mutta tuskin tolkullinen.
>Mikäli haluat kompensoida ikkunoiden ja ovien 'lämpöhukkaa', lisää eristettä alapohjaan ja katolle.
Salli mun nauraa.
Halvimmat ja paskimmatkin nykyikkunat tuppaavat riittämään suomen rakentamismääräyskokoelman lämmöneristävyyteen (ensimmäisen tavan / ensimmäisen luokan mukaan) mutta siporex seinät eivät riitä (toinen tapa /luokka eli kompensaatiolaskenta).
Vaan siporex seinien lämmöneristävyyttä joudutaan kompensoimaan yläpohjan ja alapohjan eristeillä.
kts. siporex suunnittelijan käsikirja miten kompensaatiolaskenta tehdään. Mutta huom. sillä ei saa seinien lämpi mennyttä lämpöenergiaa takaisin.
siporex-mökissä koskaan. Minulla on yli 50v. kokemus eri ratkaisuista enkä osaa vieläkään muuttaa pois. Nyt 240m2 asunto ja reilu 20 megaa kaukolämpöä vuodessa. se siitä lämpöhukasta.
Jep jep. Ja hawaijilla sama talo kuluttaa 1 megan vuodessa.
Tyypillistä totuuden kiertelyä.
Jos halua lämpötaloudellisen talon niin onhan idioottimaista valita seinä jonka läpi menee yli 1/3 kokonaisenergiasta.
havaijilla tuo raksaaja oikein itse asuu;
muutamaa talviviikkoa lukuunottamatta ei kivitalossakaan tarvita kuin mukavuuslämmitys (klinkkerien alla lattialämmitys). Talon ilmastointihan sen lämmön sitten tasoittaa. Sinänsä on aivan sama, minkälaisesta betonista/harkosta sen mökkinsä kyhää, kunhan tekee valmistajan ohjeiden ja kokemusten mukaan tiiviiksi. Itsellä on hyvät kokemukset omatoimisesta siporex-rakentamisesta ja asumisesta.
Sekin on kivitalon mukavuutta, että välipohjat eivät kopise ja tutise tai maailman melut eivät kantaudu sisään. Tästä syystä suosittelen myös yläpohjaan variax/sipo-lankkuja. Ovat muuten helpot asentaa myös katon suuntaisiksi ja kattotuolin virkaa hoitaa 2x5'' lankut.
"muutamaa talviviikkoa lukuunottamatta ei kivitalossakaan tarvita kuin mukavuuslämmitys (klinkkerien alla lattialämmitys)"
Just joo. Vitsiksi kai tarkoititkin. 20 megawattia mukavuuslämmitystä. ;-)
Sä se jaksat myydä Lammia. Alkaa olla jo naivia.
kellarikerroksessa lämpiää siitä potista myös. Aivan turha saivarrella jostain K-arvojen osista, kun normaali elämä on paljon muutakin mukavaa.
Reilu 20-megan kulutus lämmitykseen on todella pieni kulutus 240 m2:n asunnossa. Kulutus osoittaa rakennuksen olevan lämpötaloudellisesti hyvin edullinen.
Meillä on myös v.1985 rakennettu omakotitalo, jonka seinät-, alapohja ja yläpohja on tehty Siporex harkoista ja laatoista. Huoneistoala on 105 m2 ja kaikissa asuinhuoneissa on viistot sisäkatot, joten huoneiston tilavuus on n. 30% normaalia suurempi.
Rakennuksessa on suora sähkölämmitys ja sähköä on kulunut keskimäärin n. 18000 kWh/vuosi. Kaikki taloussähkö sisältyy em. kulutukseen.
Pidämme kulutusta hyvin kohtuullisena. Pieneen kulutukseen vaikuttaa rakennuksen tiivis ja lämpötaloudellisesti edullinen Siporex-rakenne. Ilmavuotoja ei ole muualla kuin ikkunoissa ja ulko-ovissa.
"Raksaajalle" tiedoksi: Ikkunat ja ulko-ovet luovuttavat lämpöä "harakoille" moninkertaisesti verrattuna pinta-alaltaan samankokoiseen Siporex harkkoseinään!
>Reilu 20-megan kulutus lämmitykseen on todella pieni kulutus 240 m2:n asunnossa. Kulutus osoittaa rakennuksen olevan lämpötaloudellisesti hyvin edullinen.
Asialla ei ole mitään merkitystä kun asuinpaikkaa ei kerrota.
Tuossa tapauksessa todellinen lämmitysenergiankulutus lienee 24megaa kun huomioi sen että kotitaloussähköstä 50% käytetään talon lämmitykseen.
Meillä on laskennallinen lämmitysenergian kulutus on 230m2 talossa alle 26 megaa.
Jos 24 megan talo on etelässä ja meidän mökki oulussa niin se 24 megainen on kyllä huonommin eristetty kuin meidän talo.
((Tietenkään kumpikaan ei ole mikään harakanpesä mutta henkseleitä ei kannata paukuttaa.))
Ja tuskin voidaan puhua pelkästä mukavuuslämmityksestä. Jos lämmitykseen menee suorasähkölämmityksenä alle 10 megaa + taloussähkö voidaan puhua pelkästä "mukavuuslämmityksestä".
>"Raksaajalle" tiedoksi: Ikkunat ja ulko-ovet luovuttavat lämpöä "harakoille" moninkertaisesti verrattuna pinta-alaltaan samankokoiseen Siporex harkkoseinään!
LOL!
Tottakai minä sen tiedän.
Sinule tiedoksi: SIKSI seiniä ei tehdä lasista.
Meillä menee lämmitysenergiasta 32% hukkaan seinien läpi (U=0.25), se on suurin yksittäin energianhukka, eli siitä minä parantamaan lähtisin.
Eikös olekin tylsää kun et pysty asialliseen asiakeskusteluun.
Mutta kakkaa jaksat nakella koko ajan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000023678796
Vai onko se joku sun kamraatti?
"Meillä menee lämmitysenergiasta 32% hukkaan seinien läpi (U=0,25), se on suurin yksittäin energiahukka, eli siitä minä parantamaan lähtisin".
Olen samaa mieltä seinäsi parantamisesta!
Ja myös siitä, miksi seiniä ei tehdä lasista!
Meillä ei mene lämmitysenergiasta hukkaan seinien läpi näin paljoa (U=0,23). Seinien rakenne sisältä lukien:
- tiilitasoite
- Siporex-harkko 150 mm, liimattuna
- mineraalivilla 100 mm
- tuulensuoja mineraalivilla 30 mm
- ilmarako, tuuletettu 20 mm
- kalkkihiekkatiili 85 mm
Asumme tiiviissä ja energiataloudellisesti edullisessa talossa.
Haluan oikaista "raksaajaa" seuraavan virheellisen tiedon levittämisestä:
"Meillä menee lämmitysenergiasta 32% hukkaan seinien läpi (U=0,25), se on suurin yksittäin energianhukka, eli siitä minä parantamaan lähtisin".
Todellisuudessa pientalon lämmitysenergia "hukkautuu" seuraavasti:
- ilmanvaihto 27%
- lämmin vesi 21%
- seinät 22%
- ikkunat ja ulko-ovet 14%
- yläpohja 10%
- alapohja 6%
Mielestäni sinun olisi hyvä selvittää ensimmäisenä mitkä ovat teidän perheen todelliset tarpeet. Mielestäni antamasi kriteerit eivät riitä alkuunkaan materiaalivalintojen tekoon. Voisin kuvitella, että jos olet oikeasti pistämässä rahaa taloprojektiin reilummin, materiaaliratkaisut tulevat olemaan moninaiset sisältäen betonia, luonnonkiveä, lasia, terästä, ruostumatonta terästä, alumiinia, jalopuuta, keraamisia materiaaleja, komposiittimateriaaleja, jne.
Siis saat kestävän ja kunnon kivitalon panostamalla arkkitehtuuri- ja rakennesuunnitteluun, hankkimalla laadukkaat materiaalit, palkkaamalla kunnon työntekijät toteuttamaan hankkeesi. Kaikkein tärkeintä on tietää mitä ITSE haluaa.
Toisin kuin tällä palstalla yleisesti väitetään runkomaterialivalintasi ei tee talostasi parempaa tai huonompaa, muut asiat dominoivat laadukkaassa rakentamisessa.
Jos et halua talostasi modernia taidetta niin unohda arkkitehdit. Ne ei tuo kestävyyttä. Kestävä talo on yksinkertainen mm. vesipisteet lähekkäin ja vähän erkkereitä ja kulmia. Jos hakee kestävää niin anna rakennesuunnittelijan miettiä ratkaisut. Yleensä myös yksinkertainen on ajatonta.
"Toisin kuin tällä palstalla yleisesti väitetään runkomaterialivalintasi ei tee talostasi parempaa tai huonompaa, muut asiat dominoivat laadukkaassa rakentamisessa."
Tuohon ei ole mitään lisättävää paitsi että Subaru on paras auto mutta sehän ei kuulu tälle palstalle :-) :-)
>Tarkoitus on rakentaa iso (>300 m2) ja yksilöllinen kunnon kivitalo, joka oikeasti "kestää isältä pojalle".
>Tärkeää on mm. kunnon lämpö- ja äänieristysominaisuudet sekä kestävyys.
>Jos budjetti ei tee tee ihan tiukkaa, vaan laadulle voi asettaa ison painoarvon, niin mistä materiaalista te tekisitte tuon kivitalon?
>Perustelkaa myös mielipiteenne.
LÄMPÖTALOUDELLINEN TALO (matalaenergiatalo):
Mihin talo tulee?
Jos ei ihan eteläsuomeen niin silloin tuonkokoisen töllin rakennusmaterialeista rajaisin kaikki perusharkot ja kaikki massiivisiporex seinät pois.
Jos eteläsuomeen niin siposta harkintaa vain 500mm paksu harkko.
Jos pohjoissuomeen niin älä kattele muita kuin matalaenergiaharkkoja jotka menee reippaasti alle U-arvoltaan alle 0.25:n.
Rungon pystytyksessä saumakohtiin ja kylmäsillattomuuteen kiinnitettävä huomiota.
(esim. valubetoniharkoissa keskellä seinää kuulemma tuppaa valubetoni pääsemään eristeväliin ellei eristeväli ole urtsattu (tms) hyvin)
Talo etelärinteeseen.
Isot ikkunat etelään siten että räystäs & parveke varjostaa ikkunat kesällä, mutta keväällä aurinko pääsisi paistaamaan sisään..
Lämpökaivo lämmönlähteeksi. Se kestää ja lämpö on halpaa.
Ja siitä varaus puhallinkonvektorijäähdytykselle.
LTO:ksi roottori älykkäällä ohjauksella.
Koska kivitalot on tiiviitä mitoittaisin IVK:n tehon 300% tarpeesta. (kts Motivan hyvän talon ohje ohje)
Silloin normaalitehoilla kone ei metelöi turhaan ja takoo hyvää hyötysuhdetta ja tarpeen vaatiessa on tehostuskykyä.
IV kanavat (tulo ja poistokanavat) lämmöneristeiden sisäpuolelle
Massiivinen 2000kg tiilitulisija apu ja varalämmönlähteeksi keskeiselle paikalle.
(piippun savuhormiin tuplapelti.
ÄÄNIERISTYS:
Kaikissa kiviseinissä äänen eristävyys on hyvä, kunhan huolehdit myös väliseinän ja yläpohjan välisestä ilmatiiveydestä.
Musiikkihuoneen ja teknisen tilan seinäksi voisi harkita kaksinkertaisen seinän tekemistä. Esim harkko+harkko tai harkko +villa+2xgyprok tms.
Lattiavalut askelääntä parhaiten vaimentavan eristeen päälle (ei sesim. siporex lankun päälle suoraan).
Esim tekninen tila olisie eduksi perustaa omalle erilliselle maanvaraiselle laatalleen. Rossipohjassa pitäisi oma kelluva äänieristetty laatta valaa teknisen tilan kohdalle tms.
KESTÄVYYS:
Laita pitkät räystäät.
Mitä vähemmän sade kastelee seinän rappausta, sen kauemmin rappaus kestää.
Talon sisältä rakenteen läpi tuleva kosteus on niin pieni että se ei vaikuta mitään verratuuna sateen aiheuttamaan rasituksee.
Rungon ulkopinta on kaikissa kivitaloissa huokoistettua betonia joten seinän ulkokerros kyllä muutoin kestää vettä ja jäätymistä (paitsi EPS taloissa, mutta niissä vesi pysähtyy jo rappaukseen).
Raudoitteet tulee asentaa huolellisesti niin että sementti suojaa sen paksulti. Tai vaihtoehtoisesti on käytettävä ruostumattomia teräksiä.
jne... ei jaksa enempää... ;-)
Mutta niinkuin joku muukin täällä tais huomauttaa, hyvä suunnittelu on tärkeämpää kuin materiaalin valinta.
Selkeä kantti x kantti talo on ongelmattomanpi toimivuuden ja elinkaaren suhteen kuin kamalan monimutkainen talo.
Monimutkaisuus on syytä huomioida myös materiaalia valittaessa. valubetoniharkkoja suosittelisin silloin jos talosta tulee kellarillinen tai jos talosta tulee selkeäpiirtinen ja jos sen saa 99% moduuliin piirrettyä ja helpommin muokattavia harkkoja suosittelisin silloin kuin talosta on tulossa monimuotoisenpi.
Eri harkkoja voi myös yhdistellä. Esimerkiksi sipotalon kellarin tekmistä valuharkoilla ei estä muu kuin sota keltatakkimyyjien ja vihreätakkimyyjien välillä. ;-)
työpaikalla aikaansa suomi24.fi palstoilla roikkuen. Mielenkiintoista katsoa raksaaja-sh:n viestien kirjoitus aikoja useiden vuosien ajalta=> kaikki kirjoitettu arkena ja työ-aikana, jopa kymmeniä päivässä. Kunhan ison N:n YT:t tahi NSN:n lupaamat saneeraukset toteutuu volyymeissä niin ainakin joutilaita poistettavia löytyy. Onneksi lammissa on hyvät U-arvot että pysyy lämpölasku pienenä...
Sinä kun tunnut olevan erittäin hyvin perillä näistä niin olen tässä jo kolmatta taloa suunnittelemassa pääkaupunkiseudulle niin minusta se menee näin :
-Valuharkko runko
-300mm eriste paroc
-Poltettutiili ulkovuoraus
-Paalutus, rossipohja, ontelot 500mm paroc villaa
-Pulpetti katto
-TODELLA ISOT ikkunat etelään
-Ulkopuoliset sähköiset alumiini sunsceenit (suojaa auringolta / katseilta / varkailta ja saa sähköisesti säädettyä ja myös kokonaan nostettua pois edestä)
-EI RÄYSTÄSTÄ etelän puolelle (itsepesevätlasit)
-ISOT räystäät kaikkialle muualle
-Ilmalämpöpumppu Multi-split (kasettimalli) joka huoneeseen (ilmastointi ja lämmityskin)
-Lattilämmitys suorasähköllä
-IV kavaviston joka haaraan omat sähkölämmitys patruunat
Todella isot ikkunat aikaan saa sen että vesikieroinen säätö on hidas ja huono, on kokemusta.
EI se lämmitys kalliiksi tule kun on kunnon eristeet ja pystyy täysin säätelemään auringon valoa.
Kiitos tähänastisista vastauksista (jos toki tuo keskustelu näytti välillä vähän karkaavan käsistä).
Lisätietoina voisin kertoa, että
- Talo tulee pääkaupunkiseudulle Etelä-Suomeen
- Talo tulee kallioiselle rinnetontille (rinne viettää hieman pohjoiseen)
- Tontti on muuten aika aurinkoinen; ei kuitenkaan erityisen tuulisella paikalla
- Tarkoitus on rakentaa myös pääosin maansisäinen kellarikerros
- Asuintilat tulevat mitä todennäköisimmin kahteen maanpäälliseen kerrokseen
- Talossa toki haetaan selkeitä linjoja, mutta siihen toteutetaan kyllä myös ilmeikkäitä ja näyttäviä yksityiskohtia
- Voi olla, että runkoa tehdään talvirakentamisena
Auttaako yhtään kivimateriaalin valintaa?