Miten vaikuttaa aukon valinta kuvan terävyyteen, esim. välillä f2.8-f32. (Jos valotusarvot ovat muuten kohdallaan, ja nopeus on riittävä.
Siis kummalla tulee terävämpiä kuvia
Siis kummalla tulee terävämpiä kuvia
Aukko ja terävyys
Laatua
111149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Terävin kuva tulee yleensä kun objektiivia himmennetään aukko tai pari. Eli jos suurin aukko on F/2,8, niin silloin terävinta jälkeä tulee todennäköisimmiten aukoilla F/4 - F/5,6.
Liikaa himmentämällä difraktio niminen ilmiö alkaa pehmentämään kuvaa pahasti.
Katso vaikka esimerkiksi Sigma 180 makro -objektiivin arvostelua tuolta: http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/sigma_180_35/index.htm . Tuolta kohta MTF kuvaa piirtoterävyyttä.
Siis jos on tarkoitus ottaa kuva joka on terävä jollain etäisyydellä, esim. joku yksityiskohta tai henkilö mutta kuvan edessä ja taustalla saa/kuuluu olla epäterävyyttä jolloin kuvattava kohde erottuu on hyvä käyttää isoa aukkoa eli pieni numero. Silloin terävyysaluen on lyhempi.
Jos on tarkoitus kuvata muotoa tai maisemaa missä kyseinen kohde sijaitsee niin on hyvä kuvata pienellä aukolla eli suurempi numero. Silloin terävyys alue on pidempi.
Jos objektiivi olisi täysin virheetön ja yltäisi teoreettiseen maksimiinsa, olisi täysi aukko paras terävyydeltään.
Kuitenkin suurivalovoimaisilla objektiiveilla olisi terävyysalue niin ohut, ettei kuvista useimmissa tilanteissa olisi mihinkään.
Täydenaukonkuvauksessa on tarkennuksen onnistuminen erittäin tärkeää ja monet kuvat turmeltuu väärän tarkennuspisteen vuoksi.
Himmennettäessä terävyysalue kuitenkin peittää mahdollisen virheen.
Koska objektiivit käytännössä on erilaisten virheiden summia paranee kuva useimmilla objektiiveilla himmennettäessä 8-11 saakka.
Tämän jälkeen suorituskyky heikkenee, vaikka se ei välttämättä mitenkään näy kuvassa, tulee se esille suorituskyky mittauksissa.
Aiheesta riippuen saattaa F 16-45 himmennetty kuva näyttää paremmalta, kuin "parhaalla" aukolla otettu kuva, koska terävyysalue riittää koko aiheeseen. Siitäkin huolimatta, että piirtokyky on saattanut alentua 30% parhaasta aukosta.
(30% on vain esimerkki, joka pätee harrastelinsseille. Teoreettinen alentuminen aukosta f1.0 on paljon suurempi)
Mihin perustuu väitteesi täyden aukon teoreettisesti parhaasta terävyydestä? Miten kävisi vertailussa kahden objektiivin välillä joista toisen valovoima on F 1,0 ja toisen F 0,75?
Ei ymmärrä, selitä. :)
Etkö ymmärrä että objektiivin valovoima eli täysi aukko voi olla 0,75?
Kun jotenkin olin jostain saanut päähäni että yksi olisi jonkinlainen teoreettinen maksimi...
Mutta tämä on minulle täysin uutta, joten olen todennäköisesti pihalla.
Siksi pyysin selittämään.
Ajatellaan yksilinssistä objektiivia joka on yksinkertaisin rakenne. Valovoima on polttoväli jaettuna linssin halkaisijalla. Jos esim. polttoväli on 5 cm ja linssin halkaisija 10 cm saadaan valovoimaksi 0,5.
Tässä eräs melkoisen valovoimainen objektiivi.
http://www.abex.co.uk/sales/optical/fast_lenses/rayxar_50f075/item.htm
Muuten tuo väittämäsi pitää paikkansa, mutta tuolla yksilinssisellä on taipumus pehmeä piirtoisuuteen. Taasen kolme tai useampi linssinen piirtää terävämmin, mutta valovoimaisena turhan kallis.
Tietysti joihinkin tarkoituksiin pehmeäpiirto on hyvä. Sillä saa osavasti kuvattuna hieman aivoituksellisia kuvia.
Yksilinssinen objektiivi oli helppo tapa selventää valovoiman käsitettä. Sen ei ollut tarkoituskaan olla mitään muuta. Hyvälaatuisen kuvan piirtoon tarvitaan jotakin ihan muuta, mutta se onkin sitten eri asia.
monta asiaa tuossa jo olikin, mutta vaihtelevuus lasien välillä on suurta. Suuren koon lasit on yleensä optimoitu aukolle 22, ne piirtävät siellä parhaiten. Samoin on joitakin erittäin valovoimaisia laseja, jotka on optimoitu täydelle aukolle, esim Nikonin 50mm/1.2. Normaalisti tuo muutaman aukon himmennys lienee hyvä nyrkkisääntö.