Onko sosiaalityötä opiskeltaessa paljon englannin kielisiä tenttikirjoja.. Olen hieman huono englannissa, ja epäilen selviämistäni siinä. Muuten ala kiinnostaa.
Ja sellainen kysymys. Millaisiin ammatteihin tai Tehtäviin voi valmistua jos opiskelee valtiotiedettä pääaineena.
Miten valtiotieteen opiskelu eroaa tyyliltään sosiaalityöstä.? Onko vähemmän esitelmiä, seminaareja jne. sosiaalityöhön verrattuna? Politiikka kiinnostaa minua myös kovasti ja olisin valmis melko kuivaankin opiskeluun tenttien ja lukemisen merkeissä.
Kiitos jos jaksatte vastata, tärkeää minulle.
Ja sellainen kysymys. Millaisiin ammatteihin tai Tehtäviin voi valmistua jos opiskelee valtiotiedettä pääaineena.
Miten valtiotieteen opiskelu eroaa tyyliltään sosiaalityöstä.? Onko vähemmän esitelmiä, seminaareja jne. sosiaalityöhön verrattuna? Politiikka kiinnostaa minua myös kovasti ja olisin valmis melko kuivaankin opiskeluun tenttien ja lukemisen merkeissä.
Kiitos jos jaksatte vastata, tärkeää minulle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
riippuu varmaan vähän yliopistosta mutta itselläni ei vieläkään ole ollut yhtään englannin kielistä kirjaa ja luen siis sos.työtä ekaa vuotta (ens periodis tosin tulee). voin kertoa että paljon on meilläkin sellasia jotka on päässy just ja just enkun kirjotuksist läpi ja pärjää silti. jos kiinnostaa niin älä jätä sen takia hakematta että kielitaito epäilyttää...ja enkun kursseilla opetellaan alan sanastoa ja tekstinmmärrystä.
Moi!
Valtiotieteestä on tällä palstalla ollut viime aikoina paljonkin keskustelua, eikä tässä tule siihen varmaan mitään uutta, mutta vastaanpa kuitenkin. Pääaine on siis nimeltään valtio-oppi. Lisäksi joissain yliopistoissa on kansainvälinen politiikka/kansainväliset suhteet - oppiaine, joka on hyvin lähellä valtio-oppia. Mikään näistä aineista ei sinällään kouluta mihinkään muuhun kuin tutkijan ammattiin. Eli melkein sanoisin, että jos tutkijan työ ei pahemmin kiinnosta, kannattaa valita jokin käytännönläheisempi ala. Kyllähän sivuaineilla voi suunnata tutkintoaan käytännöllisempään suuntaan, mutta silti.
Helsingin yliopiston valtio-opissa voi kyllä valita hallinto-opin linjan, joka kouluttaa ilmeisesti käytännöllisempiin hallintotehtäviin. Minulla ei kuitenkaan siitä sen tarkempaa tietoa ole.
En tiedä mitään sosiaalityön koulutuksesta, joten en osaa sitä valtio-oppiin verrata. Ainakin täällä Jyväskylässä valtio-opin opiskelu on hyvin pitkälle sitä kirjojen lukemista tai luennoilla istumista. Pakollisia seminaareja on opintojen aikana muutamia. Varsinaisia ryhmätöitä on minulle tullut valtio-opissa vastaan tasan yksi, ja sekin valinnaisella kurssilla. Noista luennoista ja kursseista ylipäätäänkin suurin osa on valinnaisia, joten periaatteessa oppimäärän voi halutessaan suorittaa ilman, että on paljoakaan tekemisissä ihmisten kanssa. Mutta sellainen eristäytyminen tuskin kannattaa.
Näin siis Jyväskylässä, mutta en usko, että opetus on kovin radikaalisti toisenlaista muissakaan yliopistoissa. Sivuaineet ja esim. kielikurssit ovat sitten asia erikseen. Niillä joutuu/pääsee varmasti esitelmiäkin tekemään.
Ja mitä siihen englantiin tulee, niin valtiotieteessä englanninkielisiä tenttikirjoja kyllä on. Mutta ei sitä pelätä tarvitse. Luetun ymmärtäminen harjaantuu lukiessa, ja erilaisia kursseja on yliopistolla tarjolla niin englannissa kuin monissa muissakin kielissä.
Selvensi asiaa.
opinnoissa tulee vastaan joitakin enkunkielisiä kirjoja. Itse olen juuri valmistumassa ja muistelen, että noin 5 kirjaa olisi englanninkielisiä ollut. Niistä selvittiin kunnialla, kun perustettiin lukupiirejä eli jokainen suomensi jonku pienen pätkän ja jaettiin sitten ne muille. Itse olen todella huono englannissa, mutta ei niiden tenttien kanssa mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia tullut:)