mikä hinku lähihoitajaksi?

sitten olet lukenu hoitajaksi?

Minä opiskelin aikoinani lähihoitajaksi, koska työ on todella vaihtelevaa ja monipuolista, sekä se halu auttaa...

Kyllä työpaikkakin on taattu sille, joka lähihoitajaksi opiskelee. Vakituista ei varmaankaan heti saa, mutta hyppyhommaa löytyy tehdä asti. Itse sain vakinaisen paikan 7 kk valmistumisen jälkeen. Siihen asti olin "vakituisena määräaikaisena".

Onkos se nyt niin paha, jos ihmiset tahtoo opiskella hoitoalalle?? Itse jatkan opintoja edelleen, hoitoalalla tosin aion pysyä!

Juu ei pääse amk:n eikä hoitsukouluun, pitää tyytyä vaan avustamaan tipanlaitossa :). Mä ainakin tiedän mitä mun ammatti on ei ole kovin paljoa pilvilinnoja rakenneltu. Auttamisen halu, ammattitutkinto kun ei ole sellaista ja vapaammat markkinat mennä muuallekkin töihin mun kohdalla ainakin.

Sosiaali ja terveydenhoitoalla on jonkin verran töissä porukkaa joilla ei ole koulutusta ja sitä ainakin mun luokalla on monet just hankkimassa.
Peruspalkkakin nousee sitä myötä pari sataa euroa sieltä 1300-1500 mitä kelläkin on. Osa taas haluaa vaihtaa taloa ja muualle ei pääse ilman koulutusta.

Kouluttakaa te muut lapsenne niin että ei tarvii käydä kouluja enää työelämän aikana esimerkiksi ja 30 vuotta täytettyään. Ei se mitään herkkua ole.

Ps. Joillakin voi olla sitä lukioo tai jotain muuta että voi hakea sinne hoitsukouluun mutta ei oo helppoa päästä. Yksi kaveri sai hakea kolme vuotta ennen kuin pääsi. Suurimmalla osalla ei ole sitä tarvittavaa koulutusta että pääsisi muualle hakemaan kuin lh kouluun. Nuorena o töihin menty heti kun vaan pääsi.

Juu ei siellä lääkkeitä anneta kuin korkeintaan pillereinä, hyvä kun edes ensihoidon puolella saa tehdä muuta kuin load and go. Mutta pääsepä helpolla.

Itse olen aina pienestä pitäen ollut "hoitaja". Muistan kun pienenä äiti sairastui, olin heti antamassa hänelle "lääkettä" ja hoitamassa muutenkin vain ihmisiä, kun heitä jokin sattui tai he sairastuivat. Eli kutsumus, vietti, halu. Miksikä sitä jokainen sitten tahtoo sanoa.

Mutta ei tämä koulu ole ollut kenellekkään helppoa. Helpoiten ehkä pääsee l&n koulutusohjelmalla, mutta ei sekään mikään lasten leikkiä ole.

Meidän luokalla on ollut monia (toinen vuosi käynnissä, aloitettu tammikuussa 2006), jotka ovat suunnilleen luulleet, että tässä koulussa opiskellaan vain lastenhoitoa.

Ja tosissaan, itse olisin voinut mennä lukioon, mutta miksi ihmeessä kun tuo lukeminen ei niin paljoa edes kiinnosta? (En nyt väitä, että tässä koulussa ei kirjota luettaisi) Sain sitä menoa tarpeeksi jo yläasteella.

AMK:hon itselläni aikomus pyrkiä tämän koulun jälkeen.

Ja tosissan lähäriks pääsee aika helposti, mutta koulusta putoaa myös todella nopeasti pois jos ei sitten kiinnostakaan. Kyllä se totuus työharjotteluissa tulee vastaan viimeistään.

Ja kokeillahan sitä aina saa ja etsiä sitä "omaa alaa" :o)

Ihmettelen myös miksi on niin kova hinku sairaala-apulaiseksi (eli nykyisin lähihoitajaksi), joka tekee sen alimman ja likaisimman ja raskaimman työn?
Miksi ette lue suoraan sairaanhoitajaksi?
Saatte vähän enemmän palkkaakin kun homma on lähes samaa kuitenkin.

Itse vaihdoin taas hoitoalalta pois kun väsyin vuorotyöhön ja jatkuviin määräaikaisiin sijaisuuksiin. Nyt kaupallisella alalla ja ehkä jotain hyötyä oli siitä sairaanhoitajankin paperista ja työkokemuksesta, ainakin oppi sosiaaliseksi.

Nimittäin se, että työnkuva voi vaihdella lähihoitajalla ihan hirveästi. Itse työssäni otan suoniverinäytteet, hoidan lääkkenjakoja, pistän sekä s.c että i.m., katetroin, hoidan haavoja... Mun työssäni ei ole ollenkaan "mummojen kääntelyä", syöttämistä jne.

Kyllä lähihoitajan työnkuva riippuu tosi paljon työpaikasta! Hakeutua voi monenmoiseen paikkaan.

Sijaisuudetkaan eivät ole koskaan olleet ongelma. Vakituinen pesti lohkesi kahden määräaikaisuuden jälkeen.

Mistäpä muualta kohta mitään "pelkän ammattikoulun käyneen" hommia saa, kun palvelualalta? Tehtaat lähtee johonkin hinkuvinkuintiaan ja teollisuuden ammattikoulun käyneet työntekijät jää työttömäksi.

Amk on eri asia, mutta itseäni ei kiinnosta pitkä koulutusputki ja paljon teoriaa.

Mikä ketjun aloittajaa pännii? Pelkäätkö että sulta lähtee työpaikka alta kun halukkaita onkin nykyään enemmän "mummojenpesuhommiin"? Luulisi sen olevan kaikkien mielestä pelkästään hyvä asia että ihnmisiä kiinnostaa se työ. Ei tarvi sunkaan sitten mummona odotella kokonaista viikkoa että pääset pesulle. :/

että ainakin omalla kohdalla nykyinen työ pännii oikeen urakalla. seittemättä vuotta samaa hommaa tehneenä (varastotyöt ulko-olosuhteissä satoi tai paistoi, oli lämmintä 30 tai pakkasta 31, niinkuin viime viikolla. meidän alalla ei pakkasrajaa ole, hommat vaan on tehtävä).
on jo pisempään tehnyt mieli vaihtaa alaa johonkin ihan täysin erinlaiseen työhön, miksei siis alalle, jolla tulevaisuudessa löytyy työtä enemmän kuin tarpeeksi ja joka oikesti itseä kiinnostaa. voihan olla, että valinta onkin väärä mutta hei, kerranhan täälä vaan ollaan. miksei siis koeta, että onko itsestä tälle alalle. eipä sitten vanhana tarvii ihmetellä mitä tuli jätettyä tekemättä.

muualla!! Minulla kolme tutkintoa opsito amk, mutta ei saa TÖITÄ! Ala on kaupallinen, joten ei auta muu kuin hakea näköjään lähihoitajakoulutukseen. Ei kiinnosta yhtään, mutta TYÖKKÄRI painaa päälle, että jotain pitäsisi alkaa tekemään.

Kyllä tämä maa makaa pyrstöllään todella pahasti!!

Miulla on ollu koko ikäni jonkinmoinen hoitovietti, oon hoitanu lapsia jo 12v alkaen. Sit peruskoulun päätyttyä kokeilin vaatetusalaa, kävin koulun loppuun, vaan päivääkään en oo tehny sitä hommaa. Sillon hain suoraan lukemaan lähäriks, vaan en vielä päässy. Olin vuoden hoitoalalle suuntaavalla kurssilla ja tän jälkeen pääsin sit lukemaan lähäriks. Sillon kun valmistuin, ei ollu töitä, olin puoli vuotta työttömänä ja sit tympäänyin. Hain kouluun ja pääsin lukemaan sh:ksi. Jo sh-koulun aikaan tein töitä lähes joka loman ja useita viikonloppuja, kun alkoi hoitajapulan merkit näkyä. Kun sit valmistuin reilu 2v sitten sh:ksi, ei oo tarttenu olla työttömänä päivääkään, vaik teenkin pätkätyötä. Yksi kuntayhtymä on työllistänyt tän koko 2v. ...Ja ihan tyytyväinen näinkin olen. Palkka juoksee ja työ on mukavaa, vaikka välillä tosi kiireistäkin. Mutta hyvä juttu sinänsä, että kun oma vuoro loppuu ja pistää työpaikan oven kiinni, niin tietää, että siellä on ammattitaitoiset hoitajat jatkamassa työtä. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Saa tehdä työtä erilaisten ihmisten kanssa, mutta välillä työ on aika paljon vain paperihommia. Itse pidän työstäni ja jos minulta kysytään, niin suosittelen toisillekin, jotka pitävät erilaisten ihmisten kanssa työskentelystä. Koulu ja valintakokeet sekä työharjoittelut kyllä karsivat "onnenonkijat" pois ja se oikeasti työhön sopiva väki jää jäljelle. Jokaiselle meille on kuitenkin se oma paikka jossain.

töitä tiedossa

Ei se mikään hinku ole, mutta kun sillä saralla ois ehkä ees duunia.
Paskaduuniahan se on ihan kirjaimellisesti ja on sitä saanut miettiä jaksaako ottaa kaikkea vastaan enää liki viiskymppisenä, tai noin fyysisesti jotain kolmivuorohommaa tai vielä pätkää.

Mut kun valitettavasti vanhentunut merkonomi, eikä kiinnostaa vois vähempi joku tradenomi. Päiväopiskeluun ei rahatilanne anna myöten. Oppisopimuksia ei näillä kulmilla.
Mitä siellä yliopistossa ois.. ei oo paikkakunnalla sekään.

Juu ei kuvitella ett tosiaankaan ois siistiä sisäduunia, varsinkaan. Ja voihan se meikäläisenkin tuurilla käydä niin, että niitäkin on sitten jo liikaa, kun valmistuu.
Oikeasti ei joku puolentoistatonnin liksa houkuta noin sinänsä. Mut ei mahkuja niin ei mahkuja.

Ajattelin itsekin hakea.Olen 40-vuotias töissä ja vuorosemmosissakäyvä mies henkilö.En jaksas tätä provoilua ja selkäänpuukottamista enää näin hienolta alalta kuin sosiaaliset kanssakäyminen.Kasvakaa aikuisiksi ja ja arvostakaa omaa elämäänne.Joo mut ajattelin vain hakea ja tän perusteella eikannata kun oon lian huono:D

Harkitsin itsekin kyseistä alaa, en harkitse enää. Työvoimapula on ilmeisesti alalla korjattu ja pian sieltäkin valmistutaan suoraan työttömäksi. Ei työpaikkoja ole kohta enää millään alalla, kiitos "kustannustehokkaan" ja ahneen nykytrendin.

Hyvä, että kaikki hakee lähihoitajaksi, niin muille aloille syntyy työpaikkoja. Lähihoitajille ei ole tarvetta 5- 10 vuoden päästä, kun on koulutettu liikaa tekijöitä.

Tulee olemaan sama tilanne, kun media-alalla on ollut noin 6 - 10 vuotta, että on liikaa tekijöitä.

Kohta onneksi media-alallakin hommia, kun kaikki siirtyy hoiva-alalle.

Työvoimatoimistojen ja aikuiskoulutuskeskusten suorittama lähärikoulutuksen markkinointi on onnistunut hyvin.

Ihmettelen vaan, että vaikka hoiva-ala Suomen väestörakenteen takia kasvaakin, niin miksi täällä tarvitaan satojatuhansia lähihoitajia tappelemaan pätkätyösuhteista maahantuodut espanjattaret ja filipiinot päälle?

Näkyykin olevan muuten kuuden vuoden takainen aloitus, josko lähäribuumi on jo vähän taittunut.